sitten takana. n.vuonna -90 alkanut velkahelvetti päättyi eilen kun vein viimeiset maksut ulosottomiehelle. Koko tuon ajan olen käytännössä elänyt velam maksulle. Tehnyt työtä alkuun, toiminut nyttemmin yrittäjänä. Kaikki on nähty, alkuun masennus ja hoito/psykiatri/jopa sairaala kierre niitä seurannut alkoholismi. Siinä rytäkässä meni vaimo ja käytännössä kaikki mitä olikaan. Vain velat jäivät. Olen kokenut kaiken sen nöyryytyksen minkä perintätoimet aiheuttavat. Paikkakunnan vaihdot ym. Olen myös kokenut, ettei mitään oikeudenmukaisuutta ole, kun jokin velka on vanhentunut, sen korot kuitenkin ulosmitataan. Tai kun saat jonkun maksettua, se peritään toiseen kertaan. Kaikki lyövät lyötyä. Myös suku.
Teille, jotka ette koskaan pääse "ylös" lohdutan: en ole varma onko se sittenkään kaiken vaivan arvoista. Helpompaa on elää yhteiskunnan ulkopuolella ja vetää säännöllisesti maksulaput vessasta alas.
Teille jotka jaksatte yrittää velkojenne maksua kerron, että Teidän täytyy olla vahvempia kuin osaatte kuvitellakaan, muistakaa: ette saa koskaan mistään apua.
Teille, jota olette menettäneet luottotietonne kerron: ei niitä tarvita. Luottotiedottomana välttyy myös virheiltä. Velkojen maksuun ei ole oikea keino lainata lisää, senkin olen kokenut.
Olisi erittän kiinnostavaa miettiä jonkinlaiseksi velkakonsultiksi ryhtymistä, siis vapaaehtoisena. TIEDÄN KUINKA PALJON APUA KAIVATTAISIIN, muttei sitä mistään todella saa.
Lisään tähän vielä, että elämä ei ole muuttunut tai parantunut. Tuon ylläolevan kirjoitin tälle palstalle pari kuukautta siytten. Ajattelin jatkaa säästämällä saman verran, minkä olen velkoja lyhentänyt. Vaan ei se enää onnistukaan. helpotus janottaa... haaveilen jo osamaksulla ostetusta autosta yms.. enkö oppinut mitään? Opin kyllä, mutta olen jo sen ikäinen, ettei enää ole niin väliä. En kuitenkaan elä enää niin pitkään, että voisin olla yhtä pitkässä maksuputkessa. Lisäksi pitkä velkahelvetti opetti selviytymään, nyt tiedän pärjääväni tarvittaessa myös "yhteiskunnan ulkopuolella". Merkillinen kuvio.
Teille, jotka ette koskaan pääse "ylös" lohdutan: en ole varma onko se sittenkään kaiken vaivan arvoista. Helpompaa on elää yhteiskunnan ulkopuolella ja vetää säännöllisesti maksulaput vessasta alas.
Teille jotka jaksatte yrittää velkojenne maksua kerron, että Teidän täytyy olla vahvempia kuin osaatte kuvitellakaan, muistakaa: ette saa koskaan mistään apua.
Teille, jota olette menettäneet luottotietonne kerron: ei niitä tarvita. Luottotiedottomana välttyy myös virheiltä. Velkojen maksuun ei ole oikea keino lainata lisää, senkin olen kokenut.
Olisi erittän kiinnostavaa miettiä jonkinlaiseksi velkakonsultiksi ryhtymistä, siis vapaaehtoisena. TIEDÄN KUINKA PALJON APUA KAIVATTAISIIN, muttei sitä mistään todella saa.
Lisään tähän vielä, että elämä ei ole muuttunut tai parantunut. Tuon ylläolevan kirjoitin tälle palstalle pari kuukautta siytten. Ajattelin jatkaa säästämällä saman verran, minkä olen velkoja lyhentänyt. Vaan ei se enää onnistukaan. helpotus janottaa... haaveilen jo osamaksulla ostetusta autosta yms.. enkö oppinut mitään? Opin kyllä, mutta olen jo sen ikäinen, ettei enää ole niin väliä. En kuitenkaan elä enää niin pitkään, että voisin olla yhtä pitkässä maksuputkessa. Lisäksi pitkä velkahelvetti opetti selviytymään, nyt tiedän pärjääväni tarvittaessa myös "yhteiskunnan ulkopuolella". Merkillinen kuvio.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei tälläiseen voi muuta lisätä kuin, että voimia jatkossa! Jos olet nyt selvinnyt veloistasi, olet varsinainen taistelija. Sinun ohjeillasi ja opeillasi on paljon käyttöä monelle velkaiselle. Ei kai kukaan ymmärrä asiaa, riskejä ja seurauksia paremmin kuin sellainen, joka ne on läpi käynyt.
Tuntuu, että näiden velkojen kanssa pitäisi olla joku raja. Varsinkin yrittäjyyden suhteen. Ei kukaan voi tietää yrittäjäksi ryhtyessään mitä tulevaisuus tuo tullessaan. On vieläkin niitä, jotka maksavat 15 vuoden takaisia takauksia.
Suomeen pitäisi saada paremmin juurrutettua kulttuuri, jossa tietyn ajan jälkeen velat vanhentuisivat ja tilanne nollattaisiin.
Ei epäonnistunutta yrittäjää pitäisi leimata koko loppuelämäkseen, jos hän on yrittänyt laillisin keinoin. Voiko uusi yrittäjä edes ymmärtää yrittäjyyttä samalla tavalla kuin pohjan kautta käynyt?
"Suomeen pitäisi saada paremmin juurrutettua kulttuuri, jossa tietyn ajan jälkeen velat vanhentuisivat ja tilanne nollattaisiin."
Samalla juurrutettaisiin Suomeen kulttuuri, jossa lainarahaa ei käytännössä saisi ilman reaalivakuuksia.