Blogien ylivoimaisesti suosituin aihe on kirjoittajan oma elämä. Kolme neljästä blogaajasta haluaa jakaa omia kokemuksiaan toisten kanssa. Amerikkalaistutkimuksen mukaan 37 prosenttia blogaajista kirjoittaa ensisijaisesti omasta elämästään. Seuraavaksi suosituin blogien aihe on politiikka, joka innoittaa 11 prosenttia blogaajista.
Lue uutinen Digitodaysta:
http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=11&news_id=20069624
Pidätkö sinä blogia? Mikä saa ihmisen jakamaan oman arkensa kaikkien luettavaksi?
Blogaajat kertovat omasta elämästään
Suomi24toimitus
27
6599
Vastaukset
- Maire
Ei todellakaan kiinnosta. En ole ikinä ostanut kenenkään elämästä kertovaa teosta. En ole kiinnostunut juoru palstoista enkä ikinä osta lehtiä jossa kerrotaan kenenkään elämästä. Ei voisi kiinnostaa vähempää kuka nai ketä ja kuka asuu kenenkin kanssa ja miksi kukakin tekee mitäkin. Ohitan kaiken toisia koskevsta asioista. Se mitä luen on aitoa tietoa. Haen tietoa vain asioista ja asioiden ytimestä. Siis eläinten hoidosta, pihojen hoidosta, sairauksien hallinnasta ja elämästä yleensä enemmänkin tieteellisellä tasolla ja hivin vointia lisäväällä tasolla.
- maire edelleen
Tarkoitin siis hyvin vointia edistäviä...neropateille korjaus. Ja sinä toinen, hanki itsellesi elämä, se on rikkautta jo sinällään kun vaan on elmä mitä elää. Hanki lemmikki, kasvata kasveja, nauti olemassa olon riemusta.
- niin siis
Et ole kiinnostunut mitä kenellekin kuuluu, vain oma perhe kiinostaa ja perheen hyvinvointi, mitäpä siitä. Olet siis tyypillinen itsekeskeinen ihminen, joka ei vaivaudu auttamaan kadulla verissäpäin makaavaa lähimmäistä jos tämä ei kuulu ystäväpiiriin.
En minäkään lue juoruaja, en koskaan osta juorulehtiä = paskaa.
Mutta kiinnostaa kyllä toisten hyvinvointi vaikka vain itseni vuoksi. Kun näen kärsivän ihmisen, saatan kärsiä itsekin pelkästä myötätunnosta.
Olen seuraavaa mieltä juoruista ja näiden kertomisesta ja kertojista. Se on oman heikon egon pönkittämistä.
Miksikö ihminen lukee juoruja? siksi että voi unohtaa oman elämänsä, sen kaiken ikävän jota ei halua kohdata, siksi varsinkin ikävät juorut ovat mehukkaita, tällaisten ihmisten mieliä hyväileviä. Niitä sitten kilvan kaveriporukassa haukutaan ja kuvitellaan olevamme parempia kuin he. - ei utelias
Kyllä toisen ihmisen arkinen elämä pistää hiljaa
kuuntelemaan ja miettimään useasti vielä jälkeen
päinkin.Osaan iloita toisen onnesta ja olla myös
surullinen toisen vastoinkäymisesta.Ei niitä
minun tarvitse kertoa edelleen. - maire
ei utelias kirjoitti:
Kyllä toisen ihmisen arkinen elämä pistää hiljaa
kuuntelemaan ja miettimään useasti vielä jälkeen
päinkin.Osaan iloita toisen onnesta ja olla myös
surullinen toisen vastoinkäymisesta.Ei niitä
minun tarvitse kertoa edelleen.On eriasia kuunnella toisen murheita kun lukea niitä joka paikasta. Kun joku tulee luokse ja haluaa kertoa vaikkapa vastoinkäymisistään, on korrektia kuunnella. On kai itsestään sevää, ettei se ole tarkoitettu kuin kuulijalle, se on luottamusta.
Osaan itsekin olla myötätuntoinen ja jos vaan suinkin pystyn, auta sitä joka apua tarvitsee. Osaan myös iloita siitä, kun toinen saa onnea elämäänsä. Mutta en ole kiinnostunut toisten asioista. En myöskään missään olosuhteissa halua tietää mitä joku poliitikko, julkkis tms. tekee. Ystävien kuuleminen on osa elämää ja sen verran on jokaisen voitava antaa.
Sen verran toisten jutut kiinnostaa, että kuuntelen uutiset kerran päivässä. Mutta ne eivät olekaan juoru osastoa tai ruotimista, niissä kerrotaan tosiasioita, usein jopa asioiden oikeilla nimillä. Kenenkään arkinen elämä sinällään ei kiinnosta, ei lämmitä eikä myötä elämistä ainakaan minulta tipu. Jokaisen on elettävä elämänsä itse ja vastattava sen seurauksista. Kaikkeen hölö-hölöön käytetään liikaa aikaa ja itse ihmisyys kärsii. Aito myötätunto ei ole sitä, että luetaan silmät pullollaan juorulehdestä mitä joku on kokenut. Jos haluat antaa hyvää jonkun elämään, tee se. Mutta ei se lehdestä löydy.
Sinä jolta puuttuu elämä, ota vaikka ensi askel elämään auttamalla ja osallistumalla vaikka hyväntekeväisyyteen tai vanhusten hoitoon vanhainkodissa. Sinne otetaan apua vastaan vaikka heti. - Ei järki
maire edelleen kirjoitti:
Tarkoitin siis hyvin vointia edistäviä...neropateille korjaus. Ja sinä toinen, hanki itsellesi elämä, se on rikkautta jo sinällään kun vaan on elmä mitä elää. Hanki lemmikki, kasvata kasveja, nauti olemassa olon riemusta.
Kannattas varmaan opetella yhdyssanat.
- Kyllä kiinnostaa
Ei järki kirjoitti:
Kannattas varmaan opetella yhdyssanat.
Kuule kiinnostaa niin julmetusti toisen kielioppivirheet. Huomasitko muita virheitä? Katsos kun kuola alkoi valumaan jo ja housussa vipattamaan.
- mörökölli
niin siis kirjoitti:
Et ole kiinnostunut mitä kenellekin kuuluu, vain oma perhe kiinostaa ja perheen hyvinvointi, mitäpä siitä. Olet siis tyypillinen itsekeskeinen ihminen, joka ei vaivaudu auttamaan kadulla verissäpäin makaavaa lähimmäistä jos tämä ei kuulu ystäväpiiriin.
En minäkään lue juoruaja, en koskaan osta juorulehtiä = paskaa.
Mutta kiinnostaa kyllä toisten hyvinvointi vaikka vain itseni vuoksi. Kun näen kärsivän ihmisen, saatan kärsiä itsekin pelkästä myötätunnosta.
Olen seuraavaa mieltä juoruista ja näiden kertomisesta ja kertojista. Se on oman heikon egon pönkittämistä.
Miksikö ihminen lukee juoruja? siksi että voi unohtaa oman elämänsä, sen kaiken ikävän jota ei halua kohdata, siksi varsinkin ikävät juorut ovat mehukkaita, tällaisten ihmisten mieliä hyväileviä. Niitä sitten kilvan kaveriporukassa haukutaan ja kuvitellaan olevamme parempia kuin he.Ikkunassa vaanivia, naapurien touhuja tarkkailevia juoruämmiä on tässä maassa ihan liiankin kanssa. Siksi pidin Mairen kannanotosta. Kannanotto oli kuin minun suusta. Jos joku rahanpuutteessa oleva julkkis myy yksityisyytensä jollekkin roskalehdelle, ei se ainakaan minua kiinnosta. Usein olen huomannut, että kysymyksessä on henkilökohtainen kosto. Esim. jos avioliitto ajautuu "kiville", voi katkeroitunut osapuoli hankkia perheensä katastrofilla muutamia ylimääräisiä tonneja, kuten äskettäin kävi erään huippuhiihtäjän tapauksedssa...!
- siinäpä
mörökölli kirjoitti:
Ikkunassa vaanivia, naapurien touhuja tarkkailevia juoruämmiä on tässä maassa ihan liiankin kanssa. Siksi pidin Mairen kannanotosta. Kannanotto oli kuin minun suusta. Jos joku rahanpuutteessa oleva julkkis myy yksityisyytensä jollekkin roskalehdelle, ei se ainakaan minua kiinnosta. Usein olen huomannut, että kysymyksessä on henkilökohtainen kosto. Esim. jos avioliitto ajautuu "kiville", voi katkeroitunut osapuoli hankkia perheensä katastrofilla muutamia ylimääräisiä tonneja, kuten äskettäin kävi erään huippuhiihtäjän tapauksedssa...!
Taitavasti puhuit itsesi pussiin. Ei kiinnosta pätkääkään julkkisten juorut kuitenkin olet niitä lukenut paljon ja luet edelleen. Kaikkein pahimpia ovat sinun kaltaiset tyypit.
- miksi minua kiinnostaa...
VASTAUS: Minulla ei ole omaa elämää.
- niitä näitä
En harrata blogien lukemista. Olen yrittänyt joskus lukea Hesarin naistoimittajan blogia Lasikaton emäntä, mutta sitten mielenkiinto on herpaantunut.
Luen mieluummin IS:n ja IL:n nettilehtien kolumneja ja yleisöpalstakeskusteluja.
Ei tulisi mieleenkään perustaa oma blogi. Tuskin siellä kukaan kävisi lukemassa.
Kirjoittelen netissä parilla palstalla aina eri nimimerkillä.
Kirjoitustyylini tunnetaan ja jotkut jopa tykkäävät jutuistani.
Elämäni on melko mukavalla mallilla. Vaikeat vuodet menivät melko rattoisasti anonyyminä netin palstoilla. Paljon täältä sain tukea ja neuvoja.
Vertaistukea parhaimmillaan.
Ellien palstoilla olemme jo tutustuneet melko hyvin toisiimme. Jotkut jopa uskaltavat lähettää omia digikuvia. Sellaiseen minä en lähtisi.
Perheeni ei edes sellaista kestäisi.
Maire on oikeassa. Turha hömppä vie paljon aikaa.
Jos olisin saanut syntymälahjana matikkapäätä ym. taitoja, en höpisisi joutavia Elleissä.
- Issis II.
En minä kaikkea kerro, ja pidän ihmiset anonyymeinä (saatan mainita etunimiä, jotka mahdollisesti on jopa muutettu).
Blogi on minulle jonkin sortin terapiaa.
Helpompihan se koneella on kirjoittaakin, kuin kynä&paperi-tekniikalla.
Netissä kiinnostuneet voivat lukea, ja pohtia asioita.
Kenties niistä voi oppia jotain tai jakaa kokemuksia.
Blogista saattaa saada rakentavaa (tai vähemmän rakentavaa kommentia), jonka avulla saattaa taas olla helpompi jatkaa tässä elämässä.- blokeissa
Mitään itsekeskeisyyden ydintä ole? Ei kai kukaan tahdo itseään esille, sekun ei ole trendi nykyään eihän? Ei kukaan tahdo toisten lukevan omasta surustaan tai onnistumisistaan, ei kukaan tahdo naapurin tietävän miten raskasta elämäni on, sehän saataa helpottaa naapuria ja herättää hänessää arvostuksen, ja minua siinä mieltä hivelevässä ajatuksessani että, kas' nyt se kunnioittaa, nyt he ajattelevat myötätuntoisesti kun näkevät miten minä kärsin vaan en valita en. Ja minä tunne tämän myötä olevani kovaaakin kovempi karpaasi jota muut katsovat ylöspäin, "hui miten se kestää kaiken kuin vuori horjumatta"? on se kova on - on...
Tämä kaikki helpottaa minua, minun kuvitelmia. Uskon tietäväni toisten ajatukset, niillä herkuttelen, on se totta on.
KYLLÄ: olet oikeassa blogi? päiväkirja on hyvä juttu on se... ehkä myös julkinen sellainen. Onhan se mukavaa kun toistet pääsevät ronkkimaan sisuksiani, ehkäpä he löytävät elämäni ja pääsevät saappaisiini ehkä en olekaan enää mitätön, en tuntematon vaan elämni kosketta jotkauta vaikka en nimelläni kirjoittaisikaan niin tekstissä oleva henki on minä, hitto vie MINÄ. Mikä tämä minä on? ONko se minä vai vain ehdollistettu ego? Sama se, ego, eli minä se harha se kaunis harha.
Minäkin tahdon kirjoittaa päiväkirjaa, sen aloitin viikko sitten, ihan totta! Tosin teen sen Workilla himassa, ehkä ole sitä julkaissut, en ainakaan vielä. Mutta päiväkirja on mainio apu.. kuvitella että sitä unohtaa vain viikon takaiset jutut, kirjasta on hyvä tarksitaan miten hommat ovat sujuneet mitä on kypärän sisällä liikkunut.
Tästä on uskoakseni apua myöhemmin, varmasti on, näkeehän siitä elämänsä suunnan kuin kylteisät ikään. - Tosiblogisti
Mun elämässä ei ole paljo kirjoitettavaa, joten kirjoitan elämän sivutuotteesta eli työElämästä.
http://tehtavanaturvallisuus.wordpress.com/
- miksi...
vaaleanpunaisiksi tai vaaleansinisiksi värjäytyneet lakanat ym. olisivat jotenkin ikäviä.
- henriksssö
Mikä paikka olisi sellainen jossa pystyisi kirjoittamaan nimettömänä mutta kuitenkin olisi julkinen. ELi mikä olisi hyvä paikka ?
- omille kavereille
Mäkin pidän "blogia",laitan kuvaboksiin kuvia ja juttuja omasta arjesta, mutta vaan oamlle kaveripporukalle. Tutussa porukassa on kiva jutella eikä tarvii stressata, että jutut on googlattavissa ikuisesti. Ymmärrän kyllä toisaalta niitäkin, jotka kirjottaa julkisesti, mutta ei oo mun juttu. Eikä mua juurikaan vieraiden jutut kiinnosta.
Kuulemani mukaan blogeilla saattaa tienata joskus rahaakin. Kun blogiin "upotetun" mainoksen avulla saa mainostajan sivustolle kävijän, saattaa itselle kilahtaa vähän euroja.
- ..........
Etusivulla teksti :Tänään pesin pyykit pinkeiksi, erittäin mukava uhkakuva kun parhaillaan äiti tekee lähtöä pohjoiseen mökille kolmeksi viikoksi, viimeksi tuli pestyä pyykkiä kuusi vuotta sitten seiskalla kotitalouden kotiläksynä jesh!
- upi, eli uusi ploki
Minäkin aloitin nuo hommat. Ihan vaan harrastuksena, jos joku lukee höpinöitä, ni sitten lukee. En halua huomiota tms.
Ja jos pesen pyykkini pinkiksi, niin en ees huomaa sitä. Se on harmittavaista. Oon värisokee.- Zeetah33
elikä miten tuo blogi tehdään? ja minne?
minusta olisi hienoa kirjoittaa elämäkertaa vaikka tosin siinä on paljon elämää jota muut vuorenvarmasti kauhistuisivat ja näkisivät painajaisia mutta kuitenkin.. - upi, eli...
Zeetah33 kirjoitti:
elikä miten tuo blogi tehdään? ja minne?
minusta olisi hienoa kirjoittaa elämäkertaa vaikka tosin siinä on paljon elämää jota muut vuorenvarmasti kauhistuisivat ja näkisivät painajaisia mutta kuitenkin..Paikkoja on monia, tsekkaile ja tutki nettiä. Millaisesta mestasta kukin tykkää. Ite pistin MSN:iin, koska oli vähän mainoksia ja helppokäyttöinen.
- jing
No näinhän se tietysti on, kukapa ei haluaisi jakaa murheitaan muden kanssa varsinki netissä anonyyminä...koska kavereita ei ole tai ei uskalla puhua...ja tottakai muita kiinnostaa muiden murheet että voi sitten voivotella ja sääliä ja samalla lohduttautua itse ettei muillakaan mene niin hyvin....Ompa ollu typerä tutkimus!!
- niin tätä
Suomalaisuutta, miksi kaikki pitää olla synkkää ja kirjoitella vain murheista, jotkuu blokit on tosi hauskoja kun kerrotaan sattuneista kommeluksista ja sattumuksista, on ollut todella hauskoja hetkiä kun lueskelee hyvin kirjoitettuja blogeja. Miksi aina tarvisi kirjoitaa vain negatiivisia asioita. eikö suomalaiset nää missään asiassa positiivisia puolia.
- g0ldie
Saatiin yläasteelle netti ihan ensimmäisten joukossa, olisiko ollut -94/-95 taitteessa, Mosaicilla selailtiin kun Netscapea ei vielä ollut olemassakaan.
Siitä lähtien on tullut "bloggailtua", välillä laiskemmin, välillä hartaammin. Eikä sen ihmemmistä asioistakaan, kun vaan omista jutuista mitä sattuu ja tapahtuu, ja joskus sitten vähän muutakin mielialan mukaan. Välillä on käynyt mielessä lopettaa, mutta kun kaverit tuntuu tykkäävän lukea juttuja niin eipä sitä viitsi. Ja hyvä mieli tulee kyllä, kun joku puolituttu kehuu että on hauskaa luettavaa taas ollut :)
Kaipa se on vähän sellaista itsekeskeistä puuhaa, mutta hitto, se on nykypäivää se. - toi videoblogi
mahtaa hävettää
http://www.pelinet.fi/games/video
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 928415
- 926495
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon586324Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme344991Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo593580- 453361
- 503305
- 482909
- 562872
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per512846