Olen keski-ikäinen mies. Usein iltapäivisin minun kasvojani alkaa kuumottamaan ja korvalehdetkin punoittavat. Samalla olo on äärimmäisen jännittynyt ja saatan räjähtää pikkuasiasta. Tunne on vähän sama kuin lievässä tulehdustaudissa, mitä minulla ei kuitenkaan ole. Aamupäivisin ilmiötä ei ole. Kuumotus jatkuu useimmiten nukkumaan menoon saakka.
Onko tuttua?
Onko tuttua?
Vastaukset 5
Vanhimmat
ehkä miesten "menopaussi"siis alkamassa tai hormonit herännyt uuteen kukoistukseen...nimittäin alkaa punoituksesta ja johtaa nälkäiseen haluun naisten kanssa.
Aivolohkojen epäsymmetrisestä kehitystilasta. (ei katso ihmisen oppiarvoa)
Aivolohkon aktiviteetti parantaa verenkiertoa, joka näkyy ulospäin punoituksena ja kuumotuksena.
Esim. keskustelussa, kirjoitustyössä tai vaikkapa sanaristikkoja ratkoessa
tietty aivolohko aktivoituu. Kasvojen iho käy kuumaksi, ihmiset lähellä
tuntevat olonsa vaivautuneiksi.
Tämä rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Yksin työskennellessä ilmiöstä ei haittaa.
Jooga, meditaatio fyysiset treenit lieventävät ilmiötä siedettävämmäksi.
En tiedä onko kyse samasta..
Mulla on kans välillä kuumotusta, ei kuumetta, vaan juuri ihossa. JA olo ei sillon kaikkain paras.
Mulla se johtuu ilmeisesti ahdistuneisuudesta, jonka joku välillä laukaisee, tiedostamattakin (usein tietämättä tarkaa syytä) ja eräästä fobiastani.
Eli, voisikohan se olla jotain lievää psykosomaattista? En tarkoita tietenkään, että olisi mitään häiriöitä, esim. tuollaisia, kuin mulla, mutta jossain mittakaavassa? Tai stressistä?
Saan yleensä kuumotuksen pois ajattelemalla tai tekemällä jotain mielenkiintoista, mukavaa tai huomion vievää, huumorilla ja välillä ihan yritän pistää jotain kylmää naamaa vasten tai kurkata pakastimeen..yksi hyvä keino myös hengittää syvään raikkaassa ilmassa.(neuvoni ovat hassuja, mutta testattuja)
On tuttua ja tuskaa.
On päivittäistä ja tuskallista.