Kuulostaako aivan hullulta ajatukselta, kun ajattelin ehdottaa terapeutilleni, että voisin käydä terapiaa kirjeitse?
Tarkoitan, että tapaamisien välillä kirjoittaisin ns. kirjeen muotoon mitä haluaisin sano ja mitä on tapahtunut, tuntunut jne. Ja antaisin kirjeen sitten terapeutilleni tapaamisessa ja kävisimme sen yhdessä lävitse.
Nyt tuntuu ettei terapia etene mihinkään, sillä en oikein uskalla sanoa asioista ääneen, mutta kirjoittamalla saan kaiken sanottua.
Kuulostaako hullulta/huonolta idealta?
Tarkoitan, että tapaamisien välillä kirjoittaisin ns. kirjeen muotoon mitä haluaisin sano ja mitä on tapahtunut, tuntunut jne. Ja antaisin kirjeen sitten terapeutilleni tapaamisessa ja kävisimme sen yhdessä lävitse.
Nyt tuntuu ettei terapia etene mihinkään, sillä en oikein uskalla sanoa asioista ääneen, mutta kirjoittamalla saan kaiken sanottua.
Kuulostaako hullulta/huonolta idealta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihan ok idea. Samasta terapoitavastahan siinä on kysymys.
Jos sinusta tuntuu, että sinun on helpompi lähestyä ongelmiasi siten, niin sittenhän se on hyvä idea. Itsekkin olen käyttänyt juuri samaa ideaa samoista syistä, ja se on auttanut minua todella paljon.
Sullahan oli täällä se juttu joka käsitteli omituisia pelkoja,
Jos saanen kysyä niin mistä terapeutti niiden sano johtuvan?Vai oliko se niin ettei se tienny?
Ei terapeutti tiennyt mistä ko pelot johtuivat.Sanoi että ovat jotenkin traumaperäisiä pelkoja, mutta ei muuta. Kehoitti vaan kohtaamaan pelot. Tarjoutui jopa itse tulemaan minun luokseni ja kulkemaan kanssani pimeässä ja auttaa kohtaamaan sen pelon, mutta minusta se ei tuntunut hyvältä ajatukselta. Se ei olisi todellinen tilanne, kun kokoajan ajattelisin vaan että mitähän se nyt ajattelee.
Telkkaripelkoakin ollaan yritetty työstää, mutta ei se tunne tule silloin kun sen haluaisi tulevan. Se tulee aina aivan puskan takaa ja yllättäen ja silloin sitä ei pysty kohtaamaan. On pakko juosta karkuun ja lujaa