EU-Bryssel vei Suomen itsemääräämisoikeuden

Näin on, että EU-Bryssel vei Suomen itsemääräämisoikeuden - itsenäisyyden.

Perustelen.

Tämä asia kun näyttää (vallanpitäjien harkitun manipuloinnin takia) edelleenkin olevan eräiltä kateissa. Lehdistöltäkin on valtio-oppi kateissa vastoin toimitusten parempaa tietoa. Luen artikkelin lopussa valtio-opin kirjasta, kuinka mm. jopa Venäjän vallan aikana Suomi oli toisin kuin nyt EU-komissaarien yksinvaltaisen aloiteoikeuden ja vastuuvapauden alaisuudessa itsenäinen "vain" sisäisissä asioissaan.

Euroopan Yhteisöjen/Unionin asetukset eivät tunne jäsenmaidensa "päätöksiin vaikuttamista", vaan ainoastaan niiden noudattamisen. 70% maassamme voimaan tulevista laeista on unionin määrämiä. Eurooppa-oikeudella on välitön oikeusvaikutus. Yhteisön lainsäädännöllä voidaan asettaa jäsenvaltion kansalaisille oikeuksia ja velvollisuuksia ilman, että tarvitaan erikseen kansallisen parlamentin hyväksyntää. Eurooppa-oikeus on ensisijaista: ristiriitatilanteessa on kansallisen lainsäädännön väistyttävä. Jäsenvaltiot sitoutuvat toimeenpanemaan kansallisesti unionin toimielinten päätökset. Suomen tuomioistuinten on noudatettava ratkaisuissaan Eurooppa-oikeuden ylimmän tuomarin, Euroopan Yhteisöjen Luxemburgissa sijaitsevan tuomioistuimen linjauksia. Asetus on ulkomailta Suomelle saneltavan lainsäädännön voimakkain väline. Asetus on sellaisenaan EU:n jäsenmaissa noudatettavaa oikeutta. Se ei edellytä erityistä kansallista hyväksymistä tai voimaansaattamista. Sellainen on jopa kiellettyä. Jäsenmaiden on kumottava antamansa ristiriitaiset säädökset ja määräykset, joista unioni antaa asetuksen. (vaikka yleisesti luullaan/väitetään, että päätöksiin voitaisiin vaikuttaa: ei voida). EU:n huippukokouksissa ym. toimielimissä saavat Suomen edustajat sanoa sanansa 2-3 %:n ääntenpainotuksellaan, mikä tähän saakka on sekin ollut lähes kaiken EU-politiikan ehdoitta hyväksymistä. Maastrichtin sopimuksesta lähtien ovat Suomen edustajat ainoina EU:ssa hyväksyneet lähes kaiken ehdoitta.

Mikäli säädöksiä ei ole pantu toimeen asianmukaisesti, komissio vaatii lisäselvityksiä (mitä se ei itsenäiseltä valtiolta saattaisi vaatia) ja antaa huomautuksen jäsenvaltion hallitukselle havaitsemistaan puutteellisuuksissa vieraan vallan sanelupolitiikan noudattamisen hitaudesta. Kuka tahansa saattaa valittaa asiasta komissaareille, ettei mukamas "itsenäinen" Suomi tottele ulkomailta tulevia äärimmäisen huonostikin olosuhteisiimme sopivia maatalous- ym. asetuksia. Seuraavaksi astuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kuvaan.

Suomi on luovuttanut toimivaltansa yhteisöille maatalouspolitiikassa, kauppapolitiikassa, rahapolitiikassa, alue- ja rakennepolitiikassa, kalastuspolitikassa, kilpailupolitiikassa ja elinkeinopolitiikassa. Lisäksi unioni puuttuu verotukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön, liikenteeseen ja televiestintään, ympäristöön, energiaan, koulutukseen, kehitysyhteistyöhön, budjettiin (jäsenmaksut), sosiaalipolitiikkaan tunnetulla tavalla EMU-kriteerein, julkisen budjetin ylijäämävaatimuksineen ja kaiken kruunuksi on EU:lla yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka saattaa hyvinkin johtaa yhteiseen puolustukseen.

verotuksen yhdenmukaistaminen koskee välillistä verotusta eli arvonlisäveroa ja valmisteveroa, liikenteen verotusta, ympäristöveroja, yhtiöverotusta, korkotulojen verotusta sekä leimaverotusta. Arvonlisävero määrätään että osa yhteisön budjetin tuloista saadaan maksuina, joiden suuruus määräytyy maittain niiden arvonlisäveropohjan mukaan.

Yhteisöllä on toimivalta energia-asioissa silloin, kun puhutaan sisämarkkinoista. Energiatalouteen ulkomailta käsin vaikuttava lainsäädäntö tuli Suomeen jo ETA-sopimuksen myötä. Jäsenyys toi muassaan polttoaineiden kriisivalmiuteen liittyvää lainsäädäntöä ja samanaikaisesti toteutuneen Euroopan Atomienergiayhteisön Euratom:in jäsenyyden kautta kaikki ydinenergiaan liittyvät asiat. Jäsenvaltion on pidettävä yllä tiettyjä raakaöljyn ja öljytuotteiden vähimmäisvarastoja.

Koulutusyhteistyö perustuu mm. Leonardo- ohjelmaan. Koulutuksessa on jäsenvaltiolla vielä jäljellä omintakeisuutta, mutta se ei riitä itsenäisen valtion tuntomerkiksi, joista lisää tuonnempana.

Unionin menot katetaan jäsenvaltioiden jäsenmaksuilla joiden suuruus perustuu maiden bruttokansantuloon ja arvonlisäveron kertymään sekä yhteisön keräämiin tulleihin ja maatalouden tuontimaksuihin. Talousarvion perustana olevat rahoituskehykset vuosille 2000-2006 maksusitoumusten vakauttamiseen hiukan alle 90 miljardin euron tasolle.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisen syinä väitetään olevan unionin yhteisten arvojen, perusetujen ja riippumattomuuden turvaaminen, EU:n ja sen jäsenten turvallisuuden kaikinpuolinen vahvistaminen sekä rauhan ylläpitäminen ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Kenties väitetyt YUTP:n "tavoitteet" kuulostavat kauniilta, mutta niihin osallistuva maa ei ole itsenäinen valtio, kuten itsenäinen maa ei toteuttaisi kenenkään kanssa unioniluokan tiivistä yhteistyötä oikeus ja sisäasioissa ns. kolmannen pilarin mukaisesti. Suomen rajat muutettiin perustuslain vastaisesti vieraan suurvaltayhtymän rajoiksi valtakunnan rajojen muuttuessa EU:lle avoimiksi, lisäsi se Eurooppa-tiedotuksen mukaan tarvetta oikeus- ja sisäasioista vastaavien viranomaisten yhteistyölle. Viranomaisia painoi kuulemma huoli katoavien rajojen mukanaan tuomista haitoista: huumeiden salakuljetuksesta, rahanpesusta ja terrorismista.

Johtopäätös: EU:hun liitetty maakunta-Suomi ei ole valtio-opillisesti itsenäinen maa. Sillä on käytännöllisesti katsoen enää juhlapuheet jäljellä menetetystä vapaudesta.

Valtio-oppia: Valtio-opin mukaan ei liittovaltiomallisen yhteisön jäsen ole itsenäinen maa, koska se ei itse voi määrätä asioistaan, vaan valtion yläpuolella on ylikansallinen hallintokoneisto ja lainsäädäntö. Itsenäinen valtio määritellään valtio-opissa ihmisyhteisöksi, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa (luovuttamatta sitä sen enempää Brysseliin kuin Moskovaankaan, USA/NATO:lle tms). Itsenäisen valtion luonteenomaisia perusaineksia ovat siten selvästi rajoitettu alue, rajoittamaton vallankäyttö tällä alueella ja kansa joka on tämän vallankäytön alaisena. Valtiolle kuuluu siis määrätty alue, jonka sisällä sillä on oikeus käyttää valtaansa. Alueensa sisäiseltä rakenteelta valtiot voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia. Päätyyppeinä erotetaan yhtenäisvaltiot ja liittovaltiot. Viimeksi mainitut ovat valtioyhtymiä, joihin kuuluu useita epäitsenäisiä jäsenvaltioita (EU:ssa jäsenvaltioita, Yhdysvalloissa osavaltioita, Sveitsissä kantoneita ja entisessä Neuvostoliitossa liitontasavaltoja).

Vallan omintakeisuus merkitsee suvereenia täysivaltaisuutta eli valtaa määrätä miten olot valtion alueella järjestetään sekä tarpeen vaatiessa pakkoakin apuna käyttäen valvoa, että määräyksiä noudatetaan. Valtioihin luetaan myös sellaiset maat, jotka eivät ole täysivaltaisia suhteissaan ulkovaltoihin nähden. Tällainen riippuvuussuhteessa oleva ei-itsenäinen valtio on esim. EU-Suomi. Jopa Venäjän vallan aikaan Suomella oli sentään täysivaltainen sisäisissä asioissaan - ollen silloinkin epäitsenäinen.

Valtion toimintamuodot, joiden puitteissa itsenäisen valtion tehtävät hoidetaan, voidaan jakaa kolmeen osaan: omintakeiseen lainsäädäntöön, lainkäyttöön ja toimeenpanovallan käyttöön. Lainsäädännöllä luodaan yksilöiden toimintaa rajoittavia ja turvaavia oikeussäännöksiä, joita sitten lainkäytöllä tuomioistuinten toimesta sovelletaan käytännössä esiintyviin tapauksiin. Toimeenpanovalta on määritelty joskus siten, että siihen on luettu kaikki valtion toiminta joka ei ole kumpaakaan edellämainituista. Toisinaan se on rinnastettu käsitteeseen "hallinto." Toimeenpanovaltaan on kahdenlaista. Hallitustoiminta, Johon ennen osallistuvat ylintä toimeenpanovaltaa käyttänyt tasavallan presidentti ja valtioneuvosto. Kysymys on tällöin ylimmän poliittisen johto-ja käskyvallan käyttämisestä valtiossa.

Entinen oikeusministeri Hannele Pokka toisin kuin muut päättäjämme, oli aikoinaan tehtäviensä tasalla ja näki EU-jäsenyydessä ristiriidan Suomen perustuslain kanssa seuraavalla tavalla:
-Lainsäädäntövalta siirtyy Suomen rajojen ulkopuolelle,
-EU:n oikeuskäytännön mukaan Suomen oman, kansallisen lain on väistyttävä EU:n säädösten tieltä.
-EU:n komissio ja kilpailuviranomaiset saavat toimeenpanovaltaa Suomen rajojen sisällä,
-EU ottaa tasavallan presidentille kuuluvaa valtaa solmia kansainvälisiä sopimuksia Suomen puolesta.
-EU:n tuomioistuin saa Suomeen ulottuvaa tuomiovaltaa.

EU:ssa Suomi ei ole enää täysivaltainen tasavalta. Meillä ei ole enää itsenäistä rahapolitiikkaa, valuutta,- talous,- maatalous,- alue,- kauppa,- tulli,- elinkeino,- ulko- ja turvallisuuspolitiikaa, joiden kaikkien osalta joudumme noudattamaan EU:n säädöksiä.

Juhlapuheissa esitettyjä väitteitä Suomen itsenäisyyden kestävyydestä ei tarvitse uskoa. Maamme käy jo kymmenettä vuotta kolmatta itsenäistymisprosessiaan, eikä se tule sitä koskaan lopullisesti häviämään. Jopa juhlapuheissa ja lehdistössäkin esitetyillä valheilla on lyhyet jäljet, eivätkä ne voi mitään myöhemmin tuleville sukupolville, jotka esittävät kiusallisia kysymyksiä itsenäisyyden kavaltamisesta Brysselin euroneuvostoliitolle.
5220
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

varmuuden vuoksi luetella muutamia EU:n ulko-ja
puolustuspoliittisia säädöksiä?

Äänestä
  • säädöksiä ei ole tullut. Vielä. On vain johtoajatus. Säädös tulee myöhemmin, ja "itsenäinen" Suomi ei mahda päätökselle mitään. EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on mm. Nizzan sopimuksessa; se saattaa hyvinkin johtaa yhteiseen puolustukseen säädöksinee.

    Äänestä

  • perustelen kirjoitti:

    säädöksiä ei ole tullut. Vielä. On vain johtoajatus. Säädös tulee myöhemmin, ja "itsenäinen" Suomi ei mahda päätökselle mitään. EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on mm. Nizzan sopimuksessa; se saattaa hyvinkin johtaa yhteiseen puolustukseen säädöksinee.

    läpiä päähän oli tuon kohdan anti. Mitkä muut kohdat
    tekstissäsi olivat mielikuvitusta?

    Äänestä

  • Jerry Falwell kirjoitti:

    läpiä päähän oli tuon kohdan anti. Mitkä muut kohdat
    tekstissäsi olivat mielikuvitusta?

    EU:n sotilaalliset rakenteet




    Julkilausuma sotilaallisia voimavaroja koskevista sitoumuksista

    1. Kesäkuussa 1999 kokoontuneesta Kölnin Eurooppa-neuvostosta lähtien ja erityisesti Suomen ja Portugalin puheenjohtajakausien aikana tehdyn työn ansiosta yhtenä unionin painopisteenä on ollut sellaisten siviili- ja sotilaallisten voimavarojen kehittäminen ja perustaminen, joiden avulla unioni voi tehdä kaikkiin Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määriteltyihin konfliktinesto- ja kriisinhallintatehtäviin liittyviä päätöksiä ja panna ne täytäntöön. "Petersbergin tehtäviin" kuuluvat humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen sekä taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, rauhanpalauttaminen mukaan lukien (SEU 17 artiklan 2 kohta). Unioni on painottanut tässä yhteydessä päättäväisyyttään kehittää valmiuttaan tehdä päätöksiä itsenäisesti ja siinä tapauksessa, ettei Nato kokonaisuutena ole mukana, käynnistää ja toteuttaa EU-johtoisia sotilaallisia operaatioita vastauksena kansainvälisiin kriiseihin. Tässä tarkoituksessa jäsenvaltiot ovat päättäneet kehittää tehokkaampia sotilaallisia voimavaroja. Tämä prosessi, jota viedään eteenpäin ilman tarpeetonta päällekkäisyyttä, ei tarkoita eurooppalaisen armeijan perustamista. Tämä kehitys on olennainen osa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista. Tällä tavoin parannetaan unionin valmiuksia osallistua kansainväliseen turvallisuuteen liittyvään toimintaan YK:n peruskirjan, ETYJ:n peruskirjan ja Helsingin päätösasiakirjan periaatteiden mukaisesti. Unioni tunnustaa, että ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämisestä on Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolla.

    2. Sotilaallisten voimavarojen alalla, joiden tarkoituksena on täydentää muita unionin käytössä olevia välineitä, jäsenvaltiot päättivät Helsingin Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 1999 asettaa yleistavoitteeksi sen, että unionilla olisi vuoteen 2003 mennessä valmiudet saattaa 60 päivässä toimintavalmiuteen joukot aina armeijakunnan vahvuuteen (60 000 miestä) saakka ja ylläpitää niitä vähintään vuoden ajan. Näiden joukkojen olisi oltava sotilaallisesti omavaraisia ja niillä olisi oltava tarpeelliset johtamisjärjestelyt, tiedustelu- ja huolto-osat, muut tukitoiminnot ja lisäksi tarvittaessa ilma- ja merivoimien yksiköitä.

    Lisäksi jäsenvaltiot päättivät Helsingissä kehittää nopeasti yhteiset voimavaratavoitteet johtamisjärjestelyjen, tiedustelun ja strategisen kuljetuskyvyn aloilla. Unioni kannusti lisäksi Feiran Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2000 EU:n ehdokasvaltioita ja Naton eurooppalaisia jäsenmaita, jotka eivät ole unionin jäsenvaltioita, osallistumaan eurooppalaisten voimavarojen kehittämiseen. Feiran Eurooppa-neuvoston jälkeen tehdyn työn ansiosta unioni on pystynyt määrittelemään ne välineet, joita kaikkien Petersbergin tehtävien suorittaminen, mukaan lukien kaikkein vaativimmat tehtävät, edellyttää. Tämän työn ansiosta on voitu eritellä yksityiskohtaisesti ne sotilaalliset voimavarat ja joukot, joita unioni tarvitsee yleistavoitteen saavuttamiseksi. Nämä tarpeet on kerätty yhteen voimavaraluetteloksi. Feiran Eurooppa-neuvostossa sovitulla tavalla kyseisen luettelon keräämisessä on käytetty hyväksi myös Naton sotilaallista asiantuntemusta.

    3. Jäsenvaltiot osallistuivat 20. marraskuuta 2000 Brysselissä järjestettyyn voimavarasitoumuksia käsittelevään konferenssiin, jossa voitiin tehdä Helsingin Eurooppa-neuvostossa asetettuja sotilaallisia voimavaratavoitteita vastaavat konkreettiset kansalliset sitoumukset (Tanska palautti mieliin Amsterdamin sopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan n:o 5). Tässä konferenssissa voitiin myös nimetä joukko aloja, joilla tarvitaan olemassa olevien keinojen kohentamista, sijoituksia tai kehittämistä ja koordinointia, jotta unioni saisi valmiudet itsenäiseen toimintaan tai jotta näitä valmiuksia parannettaisiin asteittain. Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet tähän liittyvät alustavat sitoumuksensa.

    Tämä konferenssi on ensimmäinen vaihe unionin sotilaallisten kriisinhallintavoimavarojen vaativassa vahvistamisprosessissa, jonka tavoitteena on saavuttaa vuodelle 2003 asetettu yleistavoite ja joka jatkuu tuon ajankohdan jälkeenkin yhteisten voimavaratavoitteiden saavuttamiseksi. Helsingin Eurooppa-neuvostossa jäsenvaltiot päättivät nimittäin myös kehittää nopeasti yhteiset voimavaratavoitteet johtamisjärjestelyjen, tiedustelun ja strategisen kuljetuskyvyn aloilla ja ilmaisivat tyytyväisyytensä eräiden jäsenvaltioiden jo tekemiin tämän suuntaisiin päätöksiin: tarkkailuun ja varhaisvaroitukseen liittyvien sotilaallisten voimavarojen kehittäminen ja koordinointi, nykyisten kansallisten puolustushaarojen yhteisten esikuntien avaaminen muiden jäsenvaltioiden upseereille, Euroopan nykyisten monikansallisten joukkojen nopean toiminnan voimavarojen vahvistaminen, Euroopan ilmakuljetusjohtoportaan perustamisen valmisteleminen, nopeasti toimintavalmiuteen saatettavien joukkojen määrän lisääminen, strategisen merikuljetuskyvyn parantaminen. Tätä työtä tullaan jatkamaan. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uskottavuuden ja tehokkuuden kannalta onkin oleellista, että unionin kriisinhallinnan sotilaallisia voimavaroja vahvistetaan siten, että unioni voi toteuttaa operaation joko käyttäen Naton voimavaroja tai ilman niitä.

    4. Helsingin ja Feiran Eurooppa-neuvostoissa tehtyjen päätösten mukaisesti jäsenvaltiot sitoutuivat voimavarasitoumuksia käsittelevässä konferenssissa vapaaehtoisuuden pohjalta kansallisiin tarjouksiinsa nopean toiminnan voimavaroista, joita tarvitaan yleistavoitteen saavuttamiseksi. Nämä sitoumukset on kerätty luetteloksi, jota kutsutaan joukkoluetteloksi. Tämän luettelon pohjalta voidaan vahvistaa, että vuoteen 2003 mennessä unioni pystyy Helsingin yleistavoitteen mukaisesti toteuttamaan kaikkia Petersbergin tehtäviä. Tiettyjä voimavaroja on kuitenkin kehitettävä edelleen niin laadullisesti kuin määrällisestikin unionin käytettävissä olevien voimavarojen optimoimiseksi. Tässä yhteydessä ministerit toistivat sitoumuksensa Helsingin Eurooppa-neuvostossa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen kokonaisuudessaan. Tässä tarkoituksessa he pyrkivät määrittelemään mahdollisimman nopeasti kansalliselta pohjalta tai kumppaneiden kanssa yhteistyönä toteutettavia lisäaloitteita, joilla vastataan todettuihin tarpeisiin. Nämä aloitteet täydentävät jo tehtyjä tarjouksia. Niiden valtioiden kohdalla, joita asia koskee, nämä toimet ja ne joita kyseiset jäsenvaltiot ovat toteuttaneet Naton puolustuskykyaloitteen puitteissa, vahvistavat toisiaan.

    A) Joukot

    Joukkojen määrän osalta jäsenvaltioiden ilmoittamat, vapaaehtoisuuteen perustuvat tarjoukset tekevät mahdolliseksi saavuttaa täysin Helsingissä asetettu yleistavoite (60 päivässä toimintavalmiuteen saatettavat 60 000 miehen vahvuiset joukot, joita voidaan ylläpitää vähintään vuoden ajan). Nämä joukkoluettelon sisältämät tarjoukset muodostavat yli 100 000 henkilön ja noin 400 taistelulentokoneen ja 100 aluksen varannon, joka riittää täysin tyydyttämään yleistavoitteen mukaisille eri tyyppisille kriisinhallintatehtäville määritellyt tarpeet.

    Ennen vuotta 2003, heti kun unionin toimivaltaiset poliittiset ja sotilaalliset instituutiot ja elimet ovat valmiita huolehtimaan neuvoston alaisuudessa EU-johtoisten operaatioiden poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johtamisesta, unioni voi asteittain alkaa suorittaa Petersbergin tehtäviä sitä mukaa, kun sen sotilaalliset voimavarat vahvistuvat. On kuitenkin todettu, että vaativimpien Petersbergin tehtävien tarpeiden täyttäminen täysimääräisesti edellyttää joukkojen saatavuuden, toimintavalmiuteen saattamisen, ylläpidettävyyden ja yhteistoimintakyvyn parantamista. Lisäponnisteluja tarvitaan vielä myös tietyillä erityisaloilla, kuten puolustustarvikkeet, aseet ja ampumatarvikkeet mukaan lukien, tukijoukot, lääkintäjoukot mukaan lukien, sekä operaatioon liittyvien riskien ehkäisy ja joukkojen omasuoja.

    B) Strategiset voimavarat

    Johtamisjärjestelyjen ja viestinnän osalta jäsenvaltiot ovat tarjonneet tyydyttävän määrän kansallisia tai monikansallisia strategisen tai operatiivisen tason tai joukko- tai puolustushaarakohtaisia esikuntia. Näiden tarjouksien laadullista arviointia on syytä vielä jatkaa, jotta EU saisi käyttöönsä optimaaliset johtamisjärjestelyt silloinkin, kun ei käytetä Naton voimavaroja. Euroopan unioni palautti mieliin, kuinka tärkeänä se pitää Naton voimavarojen käytön edellytyksiä koskevan työskentelyn pikaista loppuun saattamista. Euroopan unionin sotilasesikunta, joka saavuttaa alustavan toimintavalmiuden vuoden 2001 aikana, vahvistaa Euroopan unionin yhteisiä varhaisvaroituksen voimavaroja ja antaa sille päätöksentekoa edeltävän tilannearvioinnin ja strategisen suunnittelun voimavarat.

    Tiedustelun alalla Torrejon satelliittikeskuksessa kuvien tulkitsemiseen tarvittavien voimavarojen lisäksi jäsenvaltiot ovat tarjonneet käyttöön joukon keinoja, jotka voivat osaltaan parantaa Euroopan unionin tilanteen analysoinnin- ja seurannan voimavaroja. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin todenneet, että tällä alalla tarvitaan merkittäviä ponnisteluja, jotta tulevaisuudessa saataisiin käyttöön enemmän strategisen tason tiedusteluvoimavaroja.

    Euroopan unionin käytettävissä olevia strategisten ilma- ja merikuljetusten voimavaroja on välttämätöntä parantaa, jotta taataan se, että unioni kykenee kaikissa tilanteissa vastaamaan kaikkein vaativimpienkin Petersbergin tehtävien tarpeisiin.

    5. Helsingin ja Feiran Eurooppa-neuvostojen yhteisiä voimavaratavoitteita koskevien päätösten mukaisesti jäsenvaltiot ovat sitoutuneet myös sekä operatiivisten että strategisten voimavarojensa parantamiseen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet jatkamaan erityisesti puolustusvoimiensa käynnissä olevien uudistusten puitteissa omien voimavarojensa vahvistamista sekä sellaisia nykyisiä tai valmisteilla olevia hankkeita, joissa käytetään monikansallisia ratkaisuja, mukaan lukien keinojen yhdistäminen.

    Kaikissa näissä hankkeissa on kyse:

    - eurooppalaisten joukkojen saatavuuden, toimintavalmiuteen saattamisen, ylläpidettävyyden ja yhteistoimintakyvyn parantamisesta

    - "strategisten" voimavarojen kehittämisestä: strateginen kuljetuskyky joukkojen siirtämiseksi nopeasti toiminta-alueelle; esikunnat joukkojen johtamisjärjestelyjä varten ja niihin liittyvät tieto- ja viestintäjärjestelmät; tiedustelukeinot joukkoja varten.

    - kriisinhallintaoperaation keskeisten operatiivisten voimavarojen vahvistamisesta. Tässä yhteydessä on määritelty operatiivisissa olosuhteissa tarvittavat etsintä- ja pelastuskeinot, maasta maahan laukaistavien ohjusten torjuntakeinot, täsmäaseet, huollollinen tuki ja simulaatiovälineet.

    Eurooppalaisen puolustusteollisuuden rakenneuudistus, joka on meneillään tietyissä jäsenvaltioissa, on tässä suhteessa positiivinen tekijä. Se suosii eurooppalaisten voimavarojen kehittämistä. Asianomaiset jäsenvaltiot muistuttivat esimerkiksi eräistä keskeisistä hankkeista, jotka tulevat osaltaan vahvistamaan unionin käytössä olevia voimavaroja: tuleva kuljetuskone (Airbus A 400M), merikuljetusalukset, joukkojen kuljetushelikopteri (NH 90). Tietyt jäsenvaltiot ilmoittivat lisäksi jatkavansa ponnistelujaan saadakseen käyttöönsä laitteistoa, joka on omiaan vahvistamaan sotilaallisten operaatioiden turvallisuutta ja tehokkuutta. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet myös siihen, että unionilla olisi varmuus satelliittikuvien käyttömahdollisuudesta erityisesti kehittämällä uusia optisia laitteita ja tutkia satelliitteihin (Helios II, SAR Lupe ja Cosmos skymed).

    6. Varmistaakseen voimavarojen vahvistamiseen tähtäävän unionin toiminnan jatkuvuuden jäsenvaltiot ovat sopineet, että on tärkeää määritellä arviointijärjestely, jonka avulla voidaan seurata ja edesauttaa kehitystä kohti yleistavoitteen saavuttamiseen tähtäävien sitoumusten toteuttamista sekä määrällisesti että laadullisesti.

    Kyseinen järjestely, jonka yleiset linjat hyväksytään Nizzan Eurooppa-neuvostossa, pyrkii tarjoamaan unionille valmiudet arvioida ja seurata tavoitteitaan (yleistavoitetta käsittelevän HTF-erityistyöryhmän työn avulla) jäsenvaltioiden välisen kuulemismenettelyn avulla. Tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi järjestely voisi asianomaisten jäsenvaltioiden osalta nojautua Naton nykyisistä järjestelyistä, kuten puolustussuunnittelusta sekä suunnittelu- ja arviointiprosessista (PARP) saataviin teknisiin tietoihin. Tämä toteutetaan EU:n sotilasesikunnan tuella asiantuntijoiden välisenä konsultointina käyttäen apuna työryhmää, joka on muodostettu saman mallin mukaisesti kuin voimavaraluettelon laatimisesta vastaava työryhmä (yleistavoitetta käsittelevä laajennettu erityistyöryhmä eli HTF plus -erityistyöryhmä). Voimavaratyöryhmä huolehtii lisäksi asianmukaisella tavalla EU:n ja Naton välisestä tiedonkulusta ja avoimuudesta. Työryhmä ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen EU:n ja Naton voimavarojen yhdenmukaisen kehityksen siltä osin kuin ne ovat samoja (erityisesti voimavarat, jotka perustuvat Helsingin Eurooppa-neuvoston määrittelemiin tavoitteisiin ja Naton puolustuskykyaloitteeseen).

    Järjestelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:

    a) EU:n riippumaton päätöksenteko säilytetään, erityisesti voimavaratavoitteiden määrittelyssä, arvioinnissa, valvonnassa ja seurannassa.

    b) Sitoumusten poliittinen ja vapaaehtoinen luonne tunnustetaan, mikä tarkoittaa, että toteutetun arvioinnin perusteella mahdollisesti tehtävä sitoumusten mukauttaminen jää jäsenvaltioiden vastuulle.

    c) Avoimuutta, yksinkertaisuutta ja selkeyttä tarvitaan, jotta jäsenvaltioiden sitoumuksia voidaan vertailla.

    d) Kehitystä on arvioitava jatkuvasti ja säännöllisesti ja sen tulee perustua raportteihin, joiden avulla ministerit voivat tehdä aiheelliset päätökset.

    e) Joustavuutta tarvitaan sitoumusten mukauttamiseksi todettuihin uusiin tarpeisiin.
    Suhteissa Natoon:
    EU:n ja Naton välistä avoimuutta, yhteistyötä ja vuoropuhelua koskevat järjestelyt olisi määriteltävä EU:n ja Naton välisiä pysyviä järjestelyjä koskevassa asiakirjassa. Arviointijärjestelyssä otetaan huomioon seuraavat lisäperiaatteet:

    f) Niiden valtioiden osalta, joita asia koskee, on varmistettava EU:ssa annettujen sitoumusten yhdenmukaisuus Naton puolustussuunnittelujärjestelmässä tai PARP:ssa hyväksyttyjen joukkotavoitteiden kanssa.

    g) EU:n voimavaratavoitteiden ja niiden valtioiden osalta, joita asia koskee, puolustuskykyaloitteeseen perustuvien tavoitteiden on syytä vahvistaa toisiaan.

    h) Menettelyjen tarpeetonta päällekkäisyyttä on vältettävä, esimerkiksi pyydettävien tietojen osalta.

    Suhteissa kolmansiin maihin:

    i) Järjestelyllä varmistetaan, että otetaan huomioon niiden Naton eurooppalaisten jäsenten tarjoukset, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita eivätkä EU:n ehdokasvaltioita, jotta voitaisiin arvioida niiden lisäsitoumukset Euroopan unionin voimavarojen parantamiseksi ja jotta helpotettaisiin niiden mahdollista osallistumista EU-johtoisiin operaatioihin Helsingin ja Feiran päätösten mukaisesti.

    EU:n suorittaman työn tarkastelussa käytetään hyväksi EU:n sotilasesikunnan tukea sen toimivallan puitteissa, ja työstä laaditaan selvityksiä neuvostolle.

    * * *

    Jäsenvaltiot suhtautuivat myönteisesti EU:n ehdokasvaltioiden ja Naton eurooppalaisten jäsenvaltioiden, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, aikomuksiin, joita ne ovat ilmaisseet 21. marraskuuta 2000 järjestettäviä ministerikokouksia silmällä pitäen vastauksena Feiran Eurooppa-neuvoston esittämään pyyntöön siitä, että ne tarjoaisivat tukeaan Euroopan unionin voimavaroja täydentävien sitoumusten muodossa.

    Tarjoukset, jotka otettiin vastaan 21. marraskuuta 2000 järjestettävissä ministerikokouksissa, laajentavat EU-johtoisiin operaatioihin käytettävissä olevia voimavaroja, ja niiden avulla vahvistetaan unionin valmiuksia toteuttaa operaatio olosuhteisiin parhaiten soveltuvalla tavalla. Tarjoukset otetaan vastaan arvokkaana lisänä jäsenvaltioiden tarjoamille voimavaroille. Jäsenvaltiot ovat ilmaisseet tässä yhteydessä hyväksyvänsä sen, että kyseisiä tarjouksia arvioidaan yhdessä asianomaisten valtioiden kanssa noudattaen samoja perusteita, joita jäsenvaltioihinkin sovelletaan.

    Äänestä

  • Siis ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? -YUTP?

    Neuvoston päätös,
    tehty 21 päivänä lokakuuta 2002,
    Euroopan unionin osallistumisesta käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen hyväksytyn yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP täytäntöönpanosta Kaakkois-Euroopassa
    (2002/842/YUTP)

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
    ottaa huomioon yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP(1) ja erityisesti sen 6 artiklan yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan kanssa,
    sekä katsoo seuraavaa:
    (1) Käsiaseiden ja kevyiden aseiden liian suuri ja hallitsematon keskittyminen ja leviäminen on lisännyt rikollisuutta ja turvattomuutta Kaakkois-Euroopassa, mikä on pahentanut alueen konfliktitilannetta ja vaikeuttaa konfliktin jälkeistä rauhan rakentamista sekä vaarantaa vakavalla tavalla taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä Kaakkois-Euroopassa.
    (2) Euroopan unioni aikoo yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP 1 artiklassa asetettuihin tavoitteisiin pyrkiessään toimia toimivaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla ja asianmukaisissa alueellisissa yhteyksissä antamalla apua kansainvälisten järjestöjen, ohjelmien ja toimijoiden kautta sekä alueellisin järjestelyin.
    (3) Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen puitteissa laadittua, käsiaseiden ja kevyiden aseiden torjumista koskevaa alueellista täytäntöönpanosuunnitelmaa on tarkoitus käyttää viitekehyksenä Kaakkois-Euroopan maita varten sellaisten ohjelmien ja hanke-ehdotusten kehittämiseksi, joilla pyritään vahvistamaan valmiuksia aseiden laittoman leviämisen ja alueelle kulkeutumisen valvomiseen.
    (4) Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) ja vakaussopimuksen puitteissa on perustettu Belgradissa toimiva "käsiaseiden vähentämistä käsittelevä Kaakkois-Euroopan alueellinen selvityskeskus". Keskukseen kuuluu tekninen tukiyksikkö, joka tukee lukuisia alueellisen ja kansallisen tason operatiivisia toimia.
    (5) Selvityskeskuksen tavoitteisiin kuuluu hallitusten ja hallituksista riippumattomien järjestöjen valmiuksien vahvistaminen käsiaseiden ja kevyiden aseiden laittoman alueelle kulkeutumisen torjumiseksi Kaakkois-Euroopan alueella. Selvityskeskus antaa erityistä painoa sellaisten alueellisten hankkeiden kehittämiselle, joilla pyritään torjumaan konkreettisella tasolla aseiden kulkeutumista rajojen yli.
    (6) Euroopan unioni katsoo, että alueellinen täytäntöönpanosuunnitelma ja selvityskeskuksen tavoitteet liittyvät käsiaseiden ja kevyiden aseiden kysyntää ja tarjontaa koskeviin näkökohtiin ja ovat jatkoa kevyiden aseiden kaikenlaisen laittoman kaupan ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskevalle toimintaohjelmalle, jonka pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkia näkökohtia käsitellyt New Yorkissa 9-20 päivänä heinäkuuta 2001 pidetty Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen konferenssi on hyväksynyt.
    (7) Euroopan unioni katsoo, että rahoitusavun antamisella selvityskeskukselle pyritään valtioiden välisen tiiviin yhteistyön tavoitteeseen, jolloin pyritään saavuttamaan Yhdistyneiden Kansakuntien toimintasuunnitelmassa mainitut tavoitteet, kuten tiedonvaihto, avunanto ja normien vahvistaminen, sekä korostetaan alueellisten järjestöjen roolia kyseisen yhteistyön edistämisessä.
    (8) Komissio on hyväksynyt, että tämän päätöksen täytäntöönpano annetaan sen tehtäväksi.
    (9) Euroopan unioni aikoo sen vuoksi antaa taloudellista apua selvityskeskukselle yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP II osaston mukaisesti,
    ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

    1 artikla
    1. Euroopan unioni osallistuu Belgradissa sijaitsevan, Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) ja vakaussopimuksen puitteissa perustetun "käsiaseiden vähentämistä käsittelevän Kaakkois-Euroopan alueellisen selvityskeskuksen" toimintaan.
    2. Euroopan unioni antaa tätä tarkoitusta varten Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelmalle (UNDP) rahoitusapua, jolla on tarkoitus kattaa Belgradin selvityskeskuksen henkilöstömenoja.
    3. Tämän päätöksen täytäntöönpano annetaan komission tehtäväksi. Tätä varten komissio tekee Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) kanssa rahoitussopimuksen Euroopan unionin tukena, jota ei tarvitse suorittaa takaisin, annettavan rahoitusosuuden käyttämisestä, jolla katetaan yksikön johtajan (vanhempi neuvonantaja) palkkakustannuksia 12 kuukaudelta sekä hallituksista riippumattomien järjestöjen koordinoijan palkkakustannuksia 11 kuukaudelta.

    2 artikla
    1. Rahoitusohje 1 artiklassa mainittuja tarkoituksia varten on 200000 euroa.
    2. Edellä 1 kohdassa mainitulla määrällä rahoitettavia menoja hallinnoidaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien yhteisön menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti.

    3 artikla
    Komissio toimittaa asianomaisille neuvoston elimille kaikki merkittävät tiedot tämän päätöksen täytäntöönpanosta yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tiedot voivat perustua erityisesti niihin säännöllisiin raportteihin, jotka UNDP toimittaa komission kanssa tekemänsä sopimuksen puitteissa.

    4 artikla
    1. Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.
    Sen voimassaolo päättyy 12 kuukauden kuluttua komission ja UNDP:n välisen rahoitussopimuksen tekemisestä.
    2. Tätä päätöstä tarkastellaan uudelleen kymmenen kuukauden kuluttua sen tekemispäivästä.

    5 artikla
    Tämä päätös julkaistaan virallisessa lehdessä.

    Tehty Luxemburgissa 21 päivänä lokakuuta 2002.

    Neuvoston puolesta
    Puheenjohtaja
    P. S. Møller

    (1) EYVL L 191, 19.7.2002, s. 1.


    Neuvoston asetus (EY) N:o 1318/2002,
    annettu 22 päivänä heinäkuuta 2002,
    eräistä Liberiaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 301 artiklan,
    ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan 2001/357/YUTP(1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston yhteisellä kannalla 2002/457/YUTP(2), jolla sen voimassaoloa on jatkettu,
    ottaa huomioon komission ehdotuksen,
    sekä katsoo seuraavaa:
    (1) Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 6 päivänä toukokuuta 2002 Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan VII luvun nojalla päätöslauselman 1408 (2002), jossa se päätti jatkaa ja muuttaa niitä Liberian hallitukseen kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä, jotka otettiin käyttöön 7 päivänä maaliskuuta 2001 hyväksytyllä Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1343 (2001) sen vuoksi, että Liberian hallitus on tukenut aseellisia kapinallisryhmiä alueella.
    (2) Jotkin kyseisistä toimenpiteistä kuuluvat perustamissopimuksen soveltamisalaan, ja tämän vuoksi ja erityisesti kilpailun vääristymisen välttämiseksi tarvitaan yhteisön lainsäädäntöä turvallisuusneuvoston asianomaisten päätösten täytäntöön panemiseksi yhteisön alueella. Tässä asetuksessa yhteisön alueella tarkoitetaan niitä jäsenvaltioiden alueita, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta siinä määrätyin edellytyksin,
    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla
    1. Kielletään sellaisen teknisen koulutuksen tai avun antaminen Liberialle, joka koskee aseiden ja kaikenlaisen niihin liittyvän materiaalin, mukaan lukien aseet ja ampumatarvikkeet, sotilasajoneuvot ja puolustustarvikkeet, puolisotilaalliset tarvikkeet ja edellä mainittujen varaosat, toimittamista, valmistamista, huoltamista tai käyttämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden viranomaisten toimivaltuuksia niiden käyttäessä julkista valtaa.
    2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa ei sovelleta niissä tapauksissa, joissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1343 (2001) 14 kohdassa perustettu komitea on ennalta myöntänyt poikkeuksen. Kyseisiä poikkeuksia haetaan tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kautta.

    2 artikla
    Kielletään Liberiasta tai muualta peräisin olevien, tämän asetuksen liitteessä II määriteltyjen raakatimanttien suora tai välillinen tuonti Liberiasta yhteisöön.

    3 artikla
    Komissio valtuutetaan:
    - muuttamaan liitettä I jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella,
    - muuttamaan liitettä II sen mukauttamiseksi yhdistettyyn nimikkeistöön mahdollisesti tehtäviin muutoksiin.

    4 artikla
    Komissio pitää yllä kaikkia tarvittavia yhteyksiä Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1343 (2001) 14 kohdassa perustettuun komiteaan tämän asetuksen tehokasta täytäntöönpanoa varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisia jäsenvaltioiden oikeuksia ja velvoitteita.

    5 artikla
    Komissio ja jäsenvaltiot ilmoittavat toisilleen välittömästi tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä ja toimittavat toisilleen hallussaan olevat tähän asetukseen liittyvät asianmukaiset tiedot, erityisesti tiedot sen rikkomisesta ja täytäntöönpanossa ilmenneistä ongelmista ja kansallisten tuomioistuinten antamista tuomioista.

    6 artikla
    Tämän asetuksen soveltamiseen eivät vaikuta mahdolliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka johtuvat ennen tämän asetuksen voimaantuloa allekirjoitetuista kansainvälisistä sopimuksista, muista sopimuksista tai myönnetyistä lisensseistä taikka luvista.

    7 artikla
    1. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä tämän asetuksen säännösten rikkomisesta määrättävät seuraamukset. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Seuraamuksista tarvittaessa annettavan lainsäädännön puuttuessa säädetään tämän asetuksen säännösten rikkomisesta seuraamuksiksi jäsenvaltioiden eräistä Liberiaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 11 päivänä kesäkuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 1146/2001(3) 6 artiklan mukaisesti määrittelemät seuraamukset.
    2. Kukin jäsenvaltio on vastuussa kanteen nostamisesta sen lainkäyttövallan alaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä vastaan, jos kyseinen henkilö, yhteisö tai elin on rikkonut mitä tahansa tässä asetuksessa säädettyä kieltoa.

    8 artikla
    Tätä asetusta sovelletaan
    - yhteisön alueella sen ilmatila mukaan luettuna,
    - jäsenvaltion lainkäyttövallan alaisessa ilma-aluksessa tai aluksessa,
    - missä tahansa muualla olevaan jäsenvaltion kansalaiseen,
    - oikeushenkilöön, yhteisöön tai elimeen, joka on perustettu tai muodostettu jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

    9 artikla
    Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
    Tämän asetuksen voimassaolo lakkaa 8 päivänä toukokuuta 2003.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
    Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 2002.

    Neuvoston puolesta
    Puheenjohtaja
    P. S. Møller

    (1) EYVL L 126, 8.5.2001, s. 1.
    (2) EYVL L 155, 14.6.2002, s. 62.
    (3) EYVL L 156, 13.6.2001, s. 1. Asetuksen (EY) N:o 1146/2001 voimassaolo lakkasi 8 päivänä toukokuuta 2002.



    LIITE I

    Luettelo 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista
    BELGIA
    Ministère des affaires étrangères, du commerce extérieur et de la coopération au développement Egmont 1
    Rue des Petits Carmes 19
    B - 1000 Bruxelles Direction des relations économiques et bilatérales extérieures a) Service Afrique du Sud du Sahara (B.22) Puh. (32-2) 501 85 77
    b) Coordination de la politique commerciale (B.40) Puh. (32-2) 501 83 20
    c) Service transports (B.42) Puh. (32-2) 501 37 62 Faksi (32-2) 501 88 27
    Ministère des affaires économiques ARE 4 o division, service des licences Avenue du Général Leman 60 B - 1040 Bruxelles Puh. (32-2) 206 58 16/27 Faksi (32-2) 230 83 22
    TANSKA
    Erhvervs- og Boligstyrelsen Dahlerups Pakhus
    Langelinie Allé 17
    DK - 2100 København Ø Puh. (45) 35 46 60 00 Faksi (45) 35 46 60 01 Udenrigsministeriet Asiatisk Plads 2 DK - 1448 København K Puh. (45) 33 92 00 00 Faksi (45) 32 54 05 33 Justitsministeriet Slotholmsgade 10 DK - 1216 København K Puh. (45) 33 92 33 40 Faksi (45) 33 93 35 10
    SAKSA
    Bundesamt für Wirtschaft und Ausfuhrkontrolle (BAFA) Frankfurter Straße 29-35 D - 65760 Eschborn Puh. (49) 61 96 908-0 Faksi (49) 61 96 908-800
    KREIKKA
    Ministry of National Economy General Secretariat for International Economic Relations
    General Directorate for Policy Planning and Management
    1 Kornarou str. GR - 105 63 Athens Puh. (30) 10 328 64 01-3 Faksi (30) 10 328 64 04 >ISO_7>Õðïõñãåßï ÅèíéêÞò Ïéêïíïìßáò ÃåíéêÞ Ãñáììáôåßá Äéåèíþí Ïéêïíïìéêþí Ó÷Ýóåùí
    ÃåíéêÞ Äéåýèõíóç Ó÷åäéáóìïý êáé Äéá÷åßñéóçò ÐïëéôéêÞò
    >ISO_1>K>ISO_7>ïñíÜñïõ 1 , >ISO_1>GR - 105 63 >ISO_7>ÁèÞíá ôçë. (30) 10 328 64 01-3 Öáî (30) 10 328 64 04
    >ISO_1>ESPANJA
    Ministerio de Economía Dirección General de Comercio Inversiones Paseo de la Castellana, 162 E - 28046 Madrid Puh. (34) 913 49 38 60 Faksi (34) 914 57 28 63
    RANSKA
    Ministère de l'économie, des finances et de l'industrie Direction générale des douanes et des droits indirects
    Cellule embargo - Bureau E2
    Puh. (33) 1 44 74 48 93 Faksi (33) 1 44 74 48 97 Ministère des affaires étrangères Direction des Nations unies et des organisations internationales Puh. (33) 1 43 17 59 68 Faksi (33) 1 43 17 46 91
    IRLANTI
    Department of Enterprise, Trade and Employment Licensing Unit Earlsfort Centre
    Lower Hatch St.
    Dublin 2 Ireland Puh. (353-1) 631 2121 Faksi (353-1) 631 2562
    ITALIA
    Ministero degli Affari esteri D.G.A.E.-Uff. X Roma Puh. (39) 06 36 91 37 50 Faksi (39) 06 36 91 37 52 Ministero del Commercio estero Gabinetto Roma Puh. (39) 06 59 93 23 10 Faksi (39) 06 59 64 74 94 Ministero dei Trasporti Gabinetto Roma Puh. (39) 06 44 26 71 16/84 90 40 94 Faksi (39) 06 44 26 71 14
    LUXEMBURG
    Ministère des affaires étrangères Office des Licences 21, rue Philippe II L - 2340 Luxembourg Puh. (352) 478 23 70 Faksi (352) 46 61 38
    ALANKOMAAT
    Ministerie van Buitenlandse Zaken Directie Verenigde Naties
    Afdeling Politieke Zaken
    2594 AC Den Haag Nederland Puh. (31-70) 348 42 06 Faksi (31-70) 348 67 49
    ITÄVALTA
    Bundesministerium für wirtschaftliche Angelegenheiten Abteilung C/2/2 Landstraßer Hauptstraße 55-57 A - 1030 Wien Puh. (43-1) 711 00 Faksi (43-1) 711 00-8386
    PORTUGALI
    Ministério dos Negócios Estrangeiros Direcção-Geral dos Assuntos Multilaterais Largo do Rilvas P - 1350-179 Lisboa Puh. (351-21) 394 60 72 Faksi (351-21) 394 60 73
    SUOMI
    Ulkoasiainministeriö/Utrikesministeriet PL/PB 176 FIN - 00161 Helsinki/Helsingfors Puh./Tel. (358-9) 16 05 59 00 Faksi/Fax (358-9) 16 05 57 07
    RUOTSI
    Regeringskansliet Utrikesdepartementet
    Rättssekretariatet för EU-frågor
    Fredsgatan 6 S - 103 39 Stockholm Puh. (46-8) 405 10 00 Faksi (46-8) 723 11 76
    YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA
    Foreign and Commonwealth Office Sanctions Unit
    United Nations Department
    King Charles Street London SW1A 2AH United Kingdom Puh. (44) 207 72 70 36 39 Faksi (44) 207 72 70 14 73 Export Control Organisation Department of Trade and Industry Kingsgate House
    66-74 Victoria Street
    London SW1E 6SW United Kingdom Puh. (44) 171 215 6740 Faksi (44) 171 222 0612

    http://ue.eu.int/pesc/default.asp?lang=fi

    Kölnin Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 1999 EU:n johtajat sopivat siitä, että "unionin olisi pystyttävä toimimaan itsenäisesti ja siten, että sen tukena ovat uskottavat sotilasvoimat, keinot päätösten tekemiseksi käyttää niitä ja valmius tehdä niin kansainvälisten kriisien ratkaisemiseksi tämän rajoittamatta Naton
    toimia."

    Komission asetus (EY) N:o 951/2002,
    annettu 3 päivänä kesäkuuta 2002,
    tiettyihin Osama bin Ladenia, Al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 467/2001 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta

    EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
    ottaa huomioon tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä sekä Afganistaniin suuntautuvan tiettyjen tavaroiden ja palvelujen viennin kieltämisestä, Afganistanin Talebania koskevien lentokiellon ja varojen sekä muiden taloudellisten resurssien jäädyttämisen laajentamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 467/2001 kumoamisesta 27 päivänä toukokuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan,
    sekä katsoo seuraavaa:
    (1) Asetuksen (EY) N:o 881/2002 7 artiklan 1 kohdassa komissio valtuutetaan muuttamaan tai täydentämään asetuksen liitettä I joko Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston tai turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1267(1999) perustetun pakotekomitean päätösten perusteella.
    (2) Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I on luettelo henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita asetuksessa tarkoitettu rahavarojen ja taloudellisten varojen jäädyttäminen koskee.
    (3) Pakotekomitea päätti 15 päivänä maaliskuuta ja 24 päivänä huhtikuuta 2002 muuttaa ja täydentää luetteloa henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita rahavarojen ja taloudellisten varojen jäädyttäminen koskee, minkä vuoksi liite I olisi muutettava vastaavasti.
    (4) Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi tämän asetuksen on tultava voimaan välittömästi,
    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla
    1. Lisätään asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I olevaan luetteloon tämän asetuksen liitteessä luetellut henkilöt, ryhmät ja yhteisöt.
    2. Korvataan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I oleva kohta "Al Rashid Trust" seuraavalla: "Al Rashid Trust (alias Al Rasheed Trust, Al-Rasheed Trust, Al-Rashid Trust, The Aid Organisation of The Ulema):
    - Kitas Ghar, Nazimabad 4, Dahgel-Iftah, Karachi, Pakistan,
    - Jamia Maajid, Sulalman Park, Melgium Pura, Lahore, Pakistan,
    - Kitab Ghar, Darul Ifta Wal Irshad, Nazimabad No. 4, Karachi, Pakistan, puh. 668 33 01; puh. 0300-820 91 99; faksi 662 38 14,
    - Jamia Masjid, Sulaiman Park, Begum Pura, Lahore, Pakistan; puh. 042-681 20 81,
    - 302b-40, Good Earth Court, Opposite Pia Planitarium, Block 13a, Gulshan -I Iqbal, Karachi; puh. 497 92 63,
    - 617 Clifton Center, Block 5, 6th Floor, Clifton, Karachi; puh. 587-25 45,
    - 605 Landmark Plaza, 11 Chundrigar Road, Opposite Jang Building, Karachi, Pakistan; puh. 262 38 18-19,
    - Office Dha'rbi M'unin, Opposite Khyber Bank, Abbottabad Road, Mansehra, Pakistan,
    - Office Dhar'bi M'unin ZR Brothers, Katcherry Road, Chowk Yadgaar, Peshawar, Pakistan,
    - Office Dha'rbi-M'unin, Rm No 3 Moti Plaza, Near Liaquat Bagh, Muree Road, Rawalpindi, Pakistan,
    - Office Dha'rbi-M'unin, Top floor, Dr Dawa Khan Dental Clinic Surgeon, Main Baxae, Mingora, Swat, Pakistan,
    - toimintaa Afganistanissa Heratissa, Jalalabadissa, Kabulissa, Kandaharissa ja Mazar Sherifissä,
    - toimintaa myös Kosovossa ja Tsetseniassa.".

    2 artikla
    Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
    Tehty Brysselissä 3 päivänä kesäkuuta 2002.

    Komission puolesta
    Christopher Patten
    Komission jäsen

    (1) EYVL L 139, 29.5.2002, s. 9.



    LIITE

    Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I olevaan luetteloon lisättävät henkilöt, ryhmät ja yhteisöt
    1) AL-FAWAZ, Khalid (alias AL-FAUWAZ, Khaled; AL-FAUWAZ, Khaled A.; AL-FAWWAZ, Khalid; AL FAWWAZ, Khalik; AL-FAWWAZ, Khaled; AL FAWWAZ, Khaled); syntynyt 25.8.1962; 55 Hawarden Hill, Brooke Road, London NW2 7BR, Yhdistynyt kuningaskunta.
    2) AL-HARAMAIN Islamic Foundation, Bosnia ja Hertsegovina.
    3) AL-HARAMAIN Islamic Foundation, Somalia.
    4) AL-MASRI, Abu Hamza (alias AL-MISRI, Abu Hamza); syntynyt 15.4.1958; 9 Alboume Road, Shepherds Bush, London W12 OLW, UK.; 8 Adie Road, Hammersmith, London W6 OPW, Yhdistynyt kuningaskunta.
    5) AOUADI, Mohamed Ben Belgacem (alias AOUADI, Mohamed Ben Belkacem); syntynyt 12.11.1974 Tunisiassa; osoite: Via A. Masina no. 7, Milano, Italia; Italian verotunnus: DAOMMD74T11Z352Z.
    6) BEN HENI, Lased; syntynyt 5.2.1969 Libyassa.
    7) BOUCHOUCHA, Mokhtar (alias BUSHUSHA, Mokhtar); syntynyt 13.10.1969 Tunisiassa; osoite: Via Milano no. 38, Spinadesco (CR), Italia; Italian verotunnus: BCHMHT69R13Z352T.
    8) CHARAABI, Tarek (alias SHARAABI, Tarek); syntynyt 31.3.1970 Tunisiassa; osoite: Viale Bligny no. 42, Milano, Italia; Italian verotunnus: CHRTRK70C31Z352U.
    9) ES SAYED, Abdelkader Mahmoud (alias ES SAYED, Kader); syntynyt 26.12.1962 Egyptissä; osoite: Via del Fosso di Centocelle no. 66, Roma, Italia; Italian verotunnus: SSYBLK62T26Z336L.
    10) ESSID, Sami Ben Khemais; syntynyt 10.2.1968 Tunisiassa; osoite: Via Dubini no. 3, Gallarate (VA), Italia; Italian verotunnus: SSDSBN68B10Z352F.
    11) NASREDDIN, Ahmed Idris (alias NASREDDIN, Ahmad I.; alias NASREDDIN, Hadj Ahmed; alias NASREDDINE, Ahmed Idriss); Corso Sempione 69, 20149 Milano, Italia; 1 via delle Scuole, 6900 Lugano, Sveitsi; Piazzale Biancamano, Milano, Italia; Rue De Cap Spartel, Tanger, Marokko; syntynyt 22.11.1929 Adi Ugrissa Etiopiassa; Italian verotunnus: NSRDRS29S22Z315Y.

    http://ue.eu.int/pesc/default.asp?lang=fi

    http://ue.eu.int/pesc/default.asp?lang=fi

    sivuplee:

    http://ue.eu.int/pesc/default.asp?lang=fi

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


perustelen kirjoitti:

Näin on, että EU-Bryssel vei Suomen itsemääräämisoikeuden - itsenäisyyden.

Perustelen.

Tämä asia kun näyttää (vallanpitäjien harkitun manipuloinnin takia) edelleenkin olevan eräiltä kateissa. Lehdistöltäkin on valtio-oppi kateissa vastoin toimitusten parempaa tietoa. Luen artikkelin lopussa valtio-opin kirjasta, kuinka mm. jopa Venäjän vallan aikana Suomi oli toisin kuin nyt EU-komissaarien yksinvaltaisen aloiteoikeuden ja vastuuvapauden alaisuudessa itsenäinen "vain" sisäisissä asioissaan.

Euroopan Yhteisöjen/Unionin asetukset eivät tunne jäsenmaidensa "päätöksiin vaikuttamista", vaan ainoastaan niiden noudattamisen. 70% maassamme voimaan tulevista laeista on unionin määrämiä. Eurooppa-oikeudella on välitön oikeusvaikutus. Yhteisön lainsäädännöllä voidaan asettaa jäsenvaltion kansalaisille oikeuksia ja velvollisuuksia ilman, että tarvitaan erikseen kansallisen parlamentin hyväksyntää. Eurooppa-oikeus on ensisijaista: ristiriitatilanteessa on kansallisen lainsäädännön väistyttävä. Jäsenvaltiot sitoutuvat toimeenpanemaan kansallisesti unionin toimielinten päätökset. Suomen tuomioistuinten on noudatettava ratkaisuissaan Eurooppa-oikeuden ylimmän tuomarin, Euroopan Yhteisöjen Luxemburgissa sijaitsevan tuomioistuimen linjauksia. Asetus on ulkomailta Suomelle saneltavan lainsäädännön voimakkain väline. Asetus on sellaisenaan EU:n jäsenmaissa noudatettavaa oikeutta. Se ei edellytä erityistä kansallista hyväksymistä tai voimaansaattamista. Sellainen on jopa kiellettyä. Jäsenmaiden on kumottava antamansa ristiriitaiset säädökset ja määräykset, joista unioni antaa asetuksen. (vaikka yleisesti luullaan/väitetään, että päätöksiin voitaisiin vaikuttaa: ei voida). EU:n huippukokouksissa ym. toimielimissä saavat Suomen edustajat sanoa sanansa 2-3 %:n ääntenpainotuksellaan, mikä tähän saakka on sekin ollut lähes kaiken EU-politiikan ehdoitta hyväksymistä. Maastrichtin sopimuksesta lähtien ovat Suomen edustajat ainoina EU:ssa hyväksyneet lähes kaiken ehdoitta.

Mikäli säädöksiä ei ole pantu toimeen asianmukaisesti, komissio vaatii lisäselvityksiä (mitä se ei itsenäiseltä valtiolta saattaisi vaatia) ja antaa huomautuksen jäsenvaltion hallitukselle havaitsemistaan puutteellisuuksissa vieraan vallan sanelupolitiikan noudattamisen hitaudesta. Kuka tahansa saattaa valittaa asiasta komissaareille, ettei mukamas "itsenäinen" Suomi tottele ulkomailta tulevia äärimmäisen huonostikin olosuhteisiimme sopivia maatalous- ym. asetuksia. Seuraavaksi astuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kuvaan.

Suomi on luovuttanut toimivaltansa yhteisöille maatalouspolitiikassa, kauppapolitiikassa, rahapolitiikassa, alue- ja rakennepolitiikassa, kalastuspolitikassa, kilpailupolitiikassa ja elinkeinopolitiikassa. Lisäksi unioni puuttuu verotukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön, liikenteeseen ja televiestintään, ympäristöön, energiaan, koulutukseen, kehitysyhteistyöhön, budjettiin (jäsenmaksut), sosiaalipolitiikkaan tunnetulla tavalla EMU-kriteerein, julkisen budjetin ylijäämävaatimuksineen ja kaiken kruunuksi on EU:lla yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka saattaa hyvinkin johtaa yhteiseen puolustukseen.

verotuksen yhdenmukaistaminen koskee välillistä verotusta eli arvonlisäveroa ja valmisteveroa, liikenteen verotusta, ympäristöveroja, yhtiöverotusta, korkotulojen verotusta sekä leimaverotusta. Arvonlisävero määrätään että osa yhteisön budjetin tuloista saadaan maksuina, joiden suuruus määräytyy maittain niiden arvonlisäveropohjan mukaan.

Yhteisöllä on toimivalta energia-asioissa silloin, kun puhutaan sisämarkkinoista. Energiatalouteen ulkomailta käsin vaikuttava lainsäädäntö tuli Suomeen jo ETA-sopimuksen myötä. Jäsenyys toi muassaan polttoaineiden kriisivalmiuteen liittyvää lainsäädäntöä ja samanaikaisesti toteutuneen Euroopan Atomienergiayhteisön Euratom:in jäsenyyden kautta kaikki ydinenergiaan liittyvät asiat. Jäsenvaltion on pidettävä yllä tiettyjä raakaöljyn ja öljytuotteiden vähimmäisvarastoja.

Koulutusyhteistyö perustuu mm. Leonardo- ohjelmaan. Koulutuksessa on jäsenvaltiolla vielä jäljellä omintakeisuutta, mutta se ei riitä itsenäisen valtion tuntomerkiksi, joista lisää tuonnempana.

Unionin menot katetaan jäsenvaltioiden jäsenmaksuilla joiden suuruus perustuu maiden bruttokansantuloon ja arvonlisäveron kertymään sekä yhteisön keräämiin tulleihin ja maatalouden tuontimaksuihin. Talousarvion perustana olevat rahoituskehykset vuosille 2000-2006 maksusitoumusten vakauttamiseen hiukan alle 90 miljardin euron tasolle.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisen syinä väitetään olevan unionin yhteisten arvojen, perusetujen ja riippumattomuuden turvaaminen, EU:n ja sen jäsenten turvallisuuden kaikinpuolinen vahvistaminen sekä rauhan ylläpitäminen ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Kenties väitetyt YUTP:n "tavoitteet" kuulostavat kauniilta, mutta niihin osallistuva maa ei ole itsenäinen valtio, kuten itsenäinen maa ei toteuttaisi kenenkään kanssa unioniluokan tiivistä yhteistyötä oikeus ja sisäasioissa ns. kolmannen pilarin mukaisesti. Suomen rajat muutettiin perustuslain vastaisesti vieraan suurvaltayhtymän rajoiksi valtakunnan rajojen muuttuessa EU:lle avoimiksi, lisäsi se Eurooppa-tiedotuksen mukaan tarvetta oikeus- ja sisäasioista vastaavien viranomaisten yhteistyölle. Viranomaisia painoi kuulemma huoli katoavien rajojen mukanaan tuomista haitoista: huumeiden salakuljetuksesta, rahanpesusta ja terrorismista.

Johtopäätös: EU:hun liitetty maakunta-Suomi ei ole valtio-opillisesti itsenäinen maa. Sillä on käytännöllisesti katsoen enää juhlapuheet jäljellä menetetystä vapaudesta.

Valtio-oppia: Valtio-opin mukaan ei liittovaltiomallisen yhteisön jäsen ole itsenäinen maa, koska se ei itse voi määrätä asioistaan, vaan valtion yläpuolella on ylikansallinen hallintokoneisto ja lainsäädäntö. Itsenäinen valtio määritellään valtio-opissa ihmisyhteisöksi, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa (luovuttamatta sitä sen enempää Brysseliin kuin Moskovaankaan, USA/NATO:lle tms). Itsenäisen valtion luonteenomaisia perusaineksia ovat siten selvästi rajoitettu alue, rajoittamaton vallankäyttö tällä alueella ja kansa joka on tämän vallankäytön alaisena. Valtiolle kuuluu siis määrätty alue, jonka sisällä sillä on oikeus käyttää valtaansa. Alueensa sisäiseltä rakenteelta valtiot voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia. Päätyyppeinä erotetaan yhtenäisvaltiot ja liittovaltiot. Viimeksi mainitut ovat valtioyhtymiä, joihin kuuluu useita epäitsenäisiä jäsenvaltioita (EU:ssa jäsenvaltioita, Yhdysvalloissa osavaltioita, Sveitsissä kantoneita ja entisessä Neuvostoliitossa liitontasavaltoja).

Vallan omintakeisuus merkitsee suvereenia täysivaltaisuutta eli valtaa määrätä miten olot valtion alueella järjestetään sekä tarpeen vaatiessa pakkoakin apuna käyttäen valvoa, että määräyksiä noudatetaan. Valtioihin luetaan myös sellaiset maat, jotka eivät ole täysivaltaisia suhteissaan ulkovaltoihin nähden. Tällainen riippuvuussuhteessa oleva ei-itsenäinen valtio on esim. EU-Suomi. Jopa Venäjän vallan aikaan Suomella oli sentään täysivaltainen sisäisissä asioissaan - ollen silloinkin epäitsenäinen.

Valtion toimintamuodot, joiden puitteissa itsenäisen valtion tehtävät hoidetaan, voidaan jakaa kolmeen osaan: omintakeiseen lainsäädäntöön, lainkäyttöön ja toimeenpanovallan käyttöön. Lainsäädännöllä luodaan yksilöiden toimintaa rajoittavia ja turvaavia oikeussäännöksiä, joita sitten lainkäytöllä tuomioistuinten toimesta sovelletaan käytännössä esiintyviin tapauksiin. Toimeenpanovalta on määritelty joskus siten, että siihen on luettu kaikki valtion toiminta joka ei ole kumpaakaan edellämainituista. Toisinaan se on rinnastettu käsitteeseen "hallinto." Toimeenpanovaltaan on kahdenlaista. Hallitustoiminta, Johon ennen osallistuvat ylintä toimeenpanovaltaa käyttänyt tasavallan presidentti ja valtioneuvosto. Kysymys on tällöin ylimmän poliittisen johto-ja käskyvallan käyttämisestä valtiossa.

Entinen oikeusministeri Hannele Pokka toisin kuin muut päättäjämme, oli aikoinaan tehtäviensä tasalla ja näki EU-jäsenyydessä ristiriidan Suomen perustuslain kanssa seuraavalla tavalla:
-Lainsäädäntövalta siirtyy Suomen rajojen ulkopuolelle,
-EU:n oikeuskäytännön mukaan Suomen oman, kansallisen lain on väistyttävä EU:n säädösten tieltä.
-EU:n komissio ja kilpailuviranomaiset saavat toimeenpanovaltaa Suomen rajojen sisällä,
-EU ottaa tasavallan presidentille kuuluvaa valtaa solmia kansainvälisiä sopimuksia Suomen puolesta.
-EU:n tuomioistuin saa Suomeen ulottuvaa tuomiovaltaa.

EU:ssa Suomi ei ole enää täysivaltainen tasavalta. Meillä ei ole enää itsenäistä rahapolitiikkaa, valuutta,- talous,- maatalous,- alue,- kauppa,- tulli,- elinkeino,- ulko- ja turvallisuuspolitiikaa, joiden kaikkien osalta joudumme noudattamaan EU:n säädöksiä.

Juhlapuheissa esitettyjä väitteitä Suomen itsenäisyyden kestävyydestä ei tarvitse uskoa. Maamme käy jo kymmenettä vuotta kolmatta itsenäistymisprosessiaan, eikä se tule sitä koskaan lopullisesti häviämään. Jopa juhlapuheissa ja lehdistössäkin esitetyillä valheilla on lyhyet jäljet, eivätkä ne voi mitään myöhemmin tuleville sukupolville, jotka esittävät kiusallisia kysymyksiä itsenäisyyden kavaltamisesta Brysselin euroneuvostoliitolle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu