Näin itsenäisyyspäivän kunniaksi.
Tieto lisää tuskaa:
Tarmo Metsälä:Isänmaan puolesta. Suomalaisten
taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945.
Gummerus.
Kirjasta voi lukea kaikkien Suomen pitäjien kaatuneiden osuudet. 550 kuntaa. Viimeisinä
mm. Lemland,yksi kaatunut,Oja, Jomala,ruotsinkieliste kunnat peränpitäjinä.
Keskimäärin kaatuneita oli n. 4,5 %/kunta.
Pahiten kärsivät tietenkin suomenkieliset.
Längelmäki 9,82 %,199 kaatunutta ja sitä rataa.
Vastaavasti käpykaartissa oli enemmistönä ruotsinkielisen Pohjanmaan miehet. Ahvenanmaa samoin tietysti.
Virosta lähti koko ruotsinkielinen väki Ruotsiin heti kun Neuvostoliitto miehitti Viron.
Suomessa olisi ruotsinkieliset tehneet samoin.
Tieto lisää tuskaa:
Tarmo Metsälä:Isänmaan puolesta. Suomalaisten
taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945.
Gummerus.
Kirjasta voi lukea kaikkien Suomen pitäjien kaatuneiden osuudet. 550 kuntaa. Viimeisinä
mm. Lemland,yksi kaatunut,Oja, Jomala,ruotsinkieliste kunnat peränpitäjinä.
Keskimäärin kaatuneita oli n. 4,5 %/kunta.
Pahiten kärsivät tietenkin suomenkieliset.
Längelmäki 9,82 %,199 kaatunutta ja sitä rataa.
Vastaavasti käpykaartissa oli enemmistönä ruotsinkielisen Pohjanmaan miehet. Ahvenanmaa samoin tietysti.
Virosta lähti koko ruotsinkielinen väki Ruotsiin heti kun Neuvostoliitto miehitti Viron.
Suomessa olisi ruotsinkieliset tehneet samoin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuskia lieventämään, tai lisäämään, voin esittää hiukan oikeita tietoja sekä kaatuneiden osuudesta että käpykaartilaisista.
Ensinnäkin on tällaiseen vertailuun turhaa ottaa mukaan ahvenanmaalaisia kuntia kuten Lemland ja Jomala. Ahvenanmaalla ei silloin ollut eikä nytkään ole asevelvollisuutta.
Pitää kuitenkin paikkansa että suomenruotsalaisten joukkojen tappiot olivat pienempiä. Sekä talvi- että jatkosodassa ne olivat noin 2 prosenttia pienempiä kuin osuus väestöstä edellyttäisi. Tämä johtunee kuitenkin pääasiallisesti siitä tosiasiasta että 20- ja 30-luvuilla lähes puolet suomenruotsalaisista asevelvollisista sai koulutuksensa rannikko- tai raskaassa tykistössä, jossa tappiot luonnollisesti ovat pienempiä kuin jalkaväessä.
Mitä käpykaartilaisiin tulee, voi todeta että rintamakarkureiden määrää on jo vuonna 1944 pyritty selvittämään. V Armeijakunnan, johon 17 divisioona ruotsinkielisine jalkaväkirykmentteineen JR 61 ja JR 13 kuului, raportissa todetaan seuraavat karkuruusluvut:
10 Divisioona 610 miestä, 11 Divisioona 543 miestä, 17 divisioona 473 miestä, 3 Prikaati 797 miestä, 20 Prikaati 181 miestä ja Ratsuväkiprikaati 264 miestä, eli tämän raportin mukaan ruotsinkielisten joukko-osastojen karkureiden osuus ei ainakaan ollut isompi kuin suomenkielisten. Samaa kokoluokkaa näyttävät olleen divisioonatasolla, mikä on luonnollista koska toiset kestivät, toiset ei, äidinkielestä riippumatta.
Jos on vielä jotakin jolla voin joko helpotta, tai pahentaa, tuskaasi, autan mielelläni. Oikeilla tiedoilla.
Tarkoititko ruotsinkielisten tappioiden olleen 2 prosenttia vai 2 prosenttiyksikköä pienemmät? Jos tarkoitit jälkimmäistä, suomenkielisten miestappiot olivat väkilukuun suhteutettuna lähes kaksinkertaiset. Jos tarkoitit edellistä, ero on käytännössä olematon.
Karkuriosassa vertasit yhden armeijakunnan divisioonia keskenään. Yhteen näistä divisioonista sisältyi siis kaksi ruotsinkielistä jalkaväkirykmenttiä.
Minun on tunnustettava, että en pystynyt muodostamaan näistä tiedoista kokonaiskuvaa kahdesta keskustelun kohteena olevasta seikasta. Nämä epäselväksi jääneet seikat ovat eri kielisten miestappioiden ja karkureiden lukumäärä Suomen armeijassa.
Koska sinulla vaikuttaa olevan saatavillasi tämän palstan kirjoittajien parhaat tilastot, toivoisin sinun valaisevan näitä kysymyksiä tarkoilla lukumäärillä ja tietolähteellä. Tämän jälkeen ei kenenkään tarvitse esittää tarpeettomia arvauksia.
Talvisodassa suomenruotsalaisia kaatui kaikkiaan 1 889 miestä, joista 726 oli lähtöisin Pohjanmaalta. Suomenruotsalaisten osuus kaatuneista ja kuolettavasti haavoittuneista oli 7,7 prosenttia eli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin ruotsinkielisten osuus koko kansasta.
Jatkosodassa ruotsinkielisten pitäjien menetykset jäivät himan yli kahteen prosenttiin miespuolisista asukkaista,kun vastaava luku koko maassa on noin neljä prosenttia.
Ruotsinkielisistä joukoista on pitempi, mutta kuitenkin melkoisen lyhyt, selostus kielipolitiikka-palstalla, vastauksena Uteliaalle.
Tiedot on poimittu everstiluutnantti Antti Juutilaisen kirjasta "Rinta rinnan, suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939 - 1944" WSOY 1944. Tappioluvut sivuilla 137 ja 274 sekä karkuriluvut sivulta 274.
Kannattaa lukea.
Tarkennetaan kirjan julkaisuvuosi vuodeksi 1997. Lipsahti.
Kiitän tiedoista. Myös mainitsemasi teos vaikuttaa selvästi perehtymisen arvoiselta.
Nyt kun minulla ei tuota kirjaa vielä ole, jouduin tyytymään arviolaskelmaan. Päädyin tulokseen, jonka mukaan suomenkielisten kuoleman todennäköisyys oli noin kolmanneksen korkeampi kuin ruotsinkielisten.
Tämän suuruusluokan ero tappioissa viittaisi mielestäni pikemminkin yhdessä maataan puolustaneisiin kansanosiin kuin sellaiseen armeijaan, jonka alaisuudessa suomalaiset taistelivat ruotsin vallan aikana.
Kun vielä ottaa huomioon, että lähes puolet suomenruotsalaisista (tarkempaa lukua ei esitetä) suoritti asevelvollisuutensa tykistössä 1920- ja 1930-luvuilla niin on siinäkin osaselitys pienempiin tappiolukuihin. Vielä on kuitenkin todettava, että sekä JR 61 että JR 13 vasta Kannaksen torjuntataisteluissa joutuivat todella kovaan paikkaan, mikä on pienentänyt tappiolukuja. Eivätpähän kuitenkaan itse päättäneet missä päin taistelevat.
Toisella palstalla esittämääsi kysymykseen samasta lähteesta (sivu 276) sanatarkasti:
"Vuoden 1944 heinäkuun alusta lähtien kuolemanrangaistus oli mahdollista langettaa karkureita tuomittaessa. Kun Pohjanmaalla tästä kysymyksestä on taitettu peistä, monelle on muodostunut kuva, että Pohjanmaaan ruotsinkieliset kunnat olisivat yliedustettuina teloitettujen joukossa. Sodan aikainen tilasto kertoo päinvastaista, sillä ruotsinkielisistä kunnista teloitus kohdistui vain kahteen karkuriin."
Olen aikanaan lukenut asiasta käytyä keskustelua eikä minulla ole muistikuvaa siitä että teloitetut olisivat olleet upseereita.