Keskenmeno vai tuulimuna???

oireista voi keskenmenoa päätellä! Toisilla on oireita, toisilla ei. Yhdessä raskaudessa on, toisessa sitten taas ei ja samassakin raskaudessa joskus on ja toisinaan sitten ei. Niistä on ihan turha keskenmenoa ennustaa. Jos sellainen tulee, niin kyllä sen sitten verenvuodosta ainakin huomaa. Noin pitkälle edennyt raskaus keskeytyy hyvin harvoin. Eikä ihmisiä ikävä kyllä rangaista yhtään mistään.

raskautta, jossa alkionkehitys pysähtyy jo aivan varhaisvaiheessa. Raskaus keskeytyy itsestään yleensä viimeistään 13 raskausviikolla, jolloin on ensin vähäistä veristä vuotoa, ja sitten syntyy tyhjä pussi, jossa on istukka, mutta ei sikiötä. Kivut voivat olla kovat. Samoin verenvuoto. Ainakin ennen tällaisen tuulimunakeskenmenon jälkeen tehtiin aina kaavinta.

Tuulimunaraskaudelle on tyypillistä, että ensin on normaalit raskausoireet, mutta sitten ne häiviävät. Rupeaa ajattelemaan onko ollenkaan raskaana.

Nykyään on ultraäänilaitteet, joilla epänormaali raskaus voidaan todeta jo ennen sen keskeytymistä, ja voidaan tehdä kaavinta. Säästyy kivuilta ja verenvuodoilta. Jos epäilet tuulimunaa pyri ultraäänikuvaukseen. Toivottavasti olet väärässä. Raskausoireethan lievittyvät raskauden edistyessä, mm pahoinvointi katoaa yleensä kokonaan.

Tuulimunaraskaudet ovat hyvin tavallisia. Ei se ole rangaistus mistään. Sinun olisi hyvä puhua aborttiin liittyvistä tunteistasi psykologin tai sielunhoitajan kanssa. Abortti tuntuu jääneen painamaan sinua.

Jos kaikkia ihmisiä jostain tehdystä rankaisis, tänne ei syntyis kenellekkään lapsia.

Hei, pakko vastata tähän, kun kuulostaa niin tutulta. En peloittelumielessä, mutta ultraa suositellen..Ja toivoen, että sinulla kaikki hyvin.
Minä päädyin nuorena ja epäkypsänä aborttiin vuosia sitten, ja se jäi painamaan minua. Silloin oli alusta asti pahoinvoinnit, oksentelua myöten..
Tänä kesänä tulin raskaaksi uudelleen, ja olin onnesta soikeana! Odotin niin vauvaa tulevaksi, mielessäni tein suunnitelmia elämässä eteenpäin, ja olin valmis äidiksi.
Rv:lla 6 tuntui, että oireet katosivat. Oli päiväkausia, ettei tuntunut mitään. Tuntui ja sanoin kavereillekin, että jos en tietäisi olevani raskaana, en todellakaan tietäisi.
Rv:lla 7 minulla oli varhaisultra yksityisellä, ja siellä lääkäri löysi pienen sikiön kaiun (liian pienen viikkoihin nähden)eikä sikön sykettä. Viikon päästä uudestaan ultra, ja ei löytynyt enää muuta kuin sikiöpussi. Saman viikon perjantaina julkisella puolella sairaalassa löytyi pieni sikiö kuolleena. Koko vastasi 5-6 viikkoa. Eli silloin ilmeisesti kehitys oli päättynyt. Ja siinä main mulla hävisivät oireet. Eilen minulle tehtiin kaavinta! Viikolla 9 4. Olin ollut täysin oireeton jo kolmisen viikkoa. Eilinen oli helvetillistä. Itkusta ei meinaa tulla loppua, suren menetystä, ja prosessoin vuosien takaista aborttia!

Yhdyn kuitenkin edellisiin, että varmasti km ei ole mikään rankaisu vanhoista ratkaisuista. Mutta tällaisessa tilanteessa nousevat vanhatkin tunteet pintaan.

Toivon, että sinulle käy paremmin! Oletko ollut ultrassa, tai onko sellaista tulossa lähiaikoina? Tämä ei ollut pelottelukokemus, mutta kehottaisin kyllä selvittämään tilanteen oman mielenrauhan takia menemällä ultrauttamaan.