Tässäpä ois mun tarinani.
Mun kaveri kuoli onnettomuudessa vähän yli vuosi sitten. En käsitellyt sitä suruani silloin ja niinpä syksyllä mä sain ekan paniikkikohtaukseni. Olin auton kyydissä ja yhtäkkiä mulle tuli kauheen paha olo ja alkoi pyörryttämään. Sen jälkeen mä luulin kuolevani, menin aivan paniikkiin.
Sitten niitä kohtauksia alkoikin tulla ihan säännöllisesti.
Sain lääkkeet (citalophram 20mg) marraskuussa ja kävin muutaman kerran terapeutilla.
Lopetin lääkkeet toukokuussa koska oloni oli paljon parempi enkä saanut kohtauksiaan enään juuri ollenkaan.
Mutta mun mummoni kuoli juhannuksena syöpään ja taas alkoi se loputon ahdistus ja kuolemanpelko.
Lääkkeitä en haluaisi enään alkaa syömään koska painoni nousi ko viimeksi niitä söin.
Mä en enään tiedä et miten mä jaksan taas sen saman rumban, tää on todella masentavaa...
Siinä oli mun tarinan, kiva jos joku jaksoi lukea =)
Mun kaveri kuoli onnettomuudessa vähän yli vuosi sitten. En käsitellyt sitä suruani silloin ja niinpä syksyllä mä sain ekan paniikkikohtaukseni. Olin auton kyydissä ja yhtäkkiä mulle tuli kauheen paha olo ja alkoi pyörryttämään. Sen jälkeen mä luulin kuolevani, menin aivan paniikkiin.
Sitten niitä kohtauksia alkoikin tulla ihan säännöllisesti.
Sain lääkkeet (citalophram 20mg) marraskuussa ja kävin muutaman kerran terapeutilla.
Lopetin lääkkeet toukokuussa koska oloni oli paljon parempi enkä saanut kohtauksiaan enään juuri ollenkaan.
Mutta mun mummoni kuoli juhannuksena syöpään ja taas alkoi se loputon ahdistus ja kuolemanpelko.
Lääkkeitä en haluaisi enään alkaa syömään koska painoni nousi ko viimeksi niitä söin.
Mä en enään tiedä et miten mä jaksan taas sen saman rumban, tää on todella masentavaa...
Siinä oli mun tarinan, kiva jos joku jaksoi lukea =)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulla on ollut monta kertaa sama juttu kun sulla... Aina sitä alkaa uskoo parempaan ja sitten taas tulee kohtaus ja toinen ja kolmas... ja koko homma alkaa taas alusta... Mut sen kanssa on vain opittava elään... Aina niitä voimia vaan jostain löytyy! :) Kyllä se siitä... :) Kannattaa kuitenkin alottaa lääke uudelleen meinaan jos niitä kohtauksia tulee taas niin se voi olla merkki siitä että lopetit ne lääkkeet liian aikasin!....
Mäkin sain mun ekan pahan paniikkikohtauksen juuri auton kyydissä, se oli hyvin saman kaltainen kuin sulla... Lisäksi vielä olo oli epätodellinen, niinkuin jossain unessa ja naamasta rupesi menemään tunto. Onkohan autoissa jotain erikoista joka altistaa kohtauksille?
Kantsii varmaan niitä lääkkeitä käyttää, jos niistä kerran oli apua... Itellä paino vaan laskee, kun nälkä ei oo enää juuri koskaan, lääkkeitä tosin en käytä... Voithan kokeilla syödä kevyemmin, vai eikö siitäkään oo mitään apua?