Mihin hänessä ihastuit?
Ensimmäinen ajatuksesi sen jälkeen, kun tajusit olevasi ihastunut häneen?
Ensimmäinen ajatuksesi sen jälkeen, kun tajusit olevasi ihastunut häneen?
Galluppia lykkää.
galileo
224054
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
aluksi. Se oli niin eloisa ja lämmin. Sitten myöhemmin hänen tapaansa keskustella asioista. En ole pitkäääään aikaan jutellut kenenkään miehen kanssa niin sujuvasti ja antoisasti ja sellaisella tunteella, että aivan kuin olisimme tunteneet toisemme jo monta vuotta. Ulkonäöllisesti hän on kaikkea muuta kuin aiemmat ihastukseni...Ensimmäinen ajatukseni...hmm..hän olisi kaikkea sitä mitä mieheltä haluaisin, mutta valitettavasti hän ei halua minua. Ehkä lopetan nämä haikailut :(
-sellasta se on:(
miehessä niihin silmiin ja lämpimään karhean pehmeään tapaansa toimia ja kohdella naista.
vau, mikä mies ... mistä tää harvinaisuus tulee.
Siihen suloiseen enkelimäiseen ulkomuotoon. Eka ajatus oli "toi on se uus työntekijä".
"Mihin hänessä ihastuit?"
Suoraselkäisyyteen, itsenäisyyteen, hämmästyttävään rauhallisuuteen ja tyyneyteen (?) ja rehelliseen olemukseen. Pahus, että olet myös niin pirun ylpeä... ;)
"Ensimmäinen ajatuksesi sen jälkeen, kun tajusit olevasi ihastunut häneen?"
Helv..! Eihän tässä näin pitänyt käydä!
m vai n?
Miksi kysyt?
no kyllähän mä tiesin että tässä oli jotain outoa.....
ihastuin... öö... ajatuksiin ekaks ja sit vasta ulkonäköön, mut sit olinki ihan myyty...
silmiin ja vartaloon.... ja hiuksiin.. ja vaatteisiin...
kulta.. ;)
ihastuit vaatteisiin? Miten kukaan voi ihastua vaatteisiin? *pihalla*
hyvältä sun päällä , niin.. you know :)
Ihastuin: Silmiin, lämpöön, empatiaan, selkärankaisuuteen. Koko ihme miespakettiin!
Mitäs sitten tuumasin: Mummokalsareita ja avantouintia -ei tepsinyt ;)
Nooh... ihastuin persoonaan... luonteeseen tai siihen, että kyseinen eliö vaikutti niin vilpittömältä ja oikeasti kiinnostuneelta. Ensimmäinen ajatus jonka muistan oli et maailmassa on näköjään jotain hyvääkin vielä tallella.
Koko olemukseen ihastuin, huumorintajuun, miehekkyyteen, katseeseen..
Ensimmäinen ajatus kun tajusin olevani ihastunut häneen oli suurinpiirtein tällainen. "Voi perkele. Voi helvetin helvetti, tää ei ole totta!"
ihastuin kait olemukseen..en mihinkään osaan tai luonteenpiirteeseen. Kummallinen olotila vain tuli hänet ensikerran kohdatessani, kuin olisi joku koputellut sydänalasta. Ja se ensimmäinen ajatus oli nolous (ikäeron takia). Alkaa jo helpottaa onneksi. En kuunaan päivänä ole tämmöistä kokenut.
Ihan ensimmäiseksi ihastuin hänessä hänen tapaansa puhua, hänen tapaansa liikkua, hänen vihreisiin silmiinsä.
Ensimmäinen ajatus kun tajusin olevani ihastunut...voiko tuollaista miestä olla olemassakaan - hän vei jalat melkein kirjaimellisesti alta.
Ujouden, päättäväisyyden ja reiluuden yhdistelmä. Ensimmäinen ajatus? En muista mitä ajattelin, ihmettelin itsekseni ja tarkkailin häntä salaa. :)
niin...ja siihen sun mielettömään karismaan..oot komein mies ja karismaattisin..mutta valitettavsti olet niitä useiden naisten miehiä:(yksi nainen ei sulle riitä ikinä
deitti-ilmoitukseen; kerro itsestäsi -osioon, jonka jälkeen hän lähenteli niin kauniisti huolimatta ympäröivästä maailmasta etten voinut muuta kuin tuijottaa.
Siinä hän oli edessä ja häntä vähän aikaan katsoin silmiin ja tarkkailin hänen olemustaan.. Jotain tapahtui, kun niitä silmiä katselin. En enää meinannut pysyä aloillani...
Tämä mies taito nyt jäädä kysymys merkiksi :)
Ainoa ajatus mikä minulla on sen jälkeen.. Miksi tässä näin kävi ja miten saisin hänet pois mielestä?