Loistehoa ei laskuteta kotitalouksilta sähkönkulutuksen yhteydessä. Sehän onkin tehoa joka sykkii kuorman ja verkon välillä, ja ei siis näinollen "kulu", eikö vain? Miksi sitten suurkuluttajilta mitataan ja laskutetaan myös loisteho, pätötehon lisäksi, onhan loisteho heilläkin vain kuorman ja verkon välillä sykkivää tehoa. Kertokaa kansantajuisesti jotka tiedätte.
loistehon laskutus
varför
93306
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
En tiedä mikä sykkii ja missä, mutta loisteho lisää jokatapauksessa verkon kuormitusta virrallaan ja vaatii paksumpia johtoja ja siirtohäviöt kasvaa.
Ja jossakin se loistehokin on tuotettava, joko ylimagnetoinnilla generaattorissa tai kondensaattoreilla.
Joten kaikki mikä maksaa laskutetaan raakasti ylihinnoittelua kaihtamatta.
Näin verkkoyhtiön miehenä tiedän, että verkkoyhtiöillä on tietty loisteho-ikkuna, jossa loistehon otosta kantaverkosta ei tarvitse maksaa. Mutta jos loisteho on suurempi kuin tuo "ikkunan" raja, perii kantaverkkoyhtiö Fingrid verkkoyhtiöltä loistehomaksua.
Yleensä loisteholaskutus on verkkoyhtiöillä läpilaskutuserä, samat rajat ja hinnat verkkoyhtiön asiakkaille. Jos tehoasiakkaan loisteho ylittää "ilmaisrajan", lähtee loistehomaksu.
Yleensä isoilla asiakkailla on suhteessa suuremmat loistehot ja koska heilla on tehopohjainen siirtolaskutus, on loisteho helppo mitata ja laskuttaa.
Verkkoyhtiön mies
Kun se "sykkii" verkossa niin piuhat pitää tehdä paksummiksi. Elikkä se lisää häviöitä, samaan piuhaan kun ei mahdu kuin tietty määrä sähköä. Pienkuluttajilla lois-sähkö on ehkä helpommin arvioitavissa(eli maksetaan normaalin sähkölaskun yhteydessä vaikka sitä ei mitata). Suurkuluttajilla taas voi olla suuriakin eroja riipppuen mitä vehkeitä on käytössä. Ymmärtääkseni suurkuluttajien laskuttamisella pyritään kiinittämään huomiota loistehon vähentämiseen.
yst. pn
Joku sanoi että loisteho on kuin vaahto kaljatuopissa. Tulee pakosti mukana mutta siitä ei ole sen enempää iloa. Kuluttaja ostaa vain pätötehoa mutta loistehoa tarvitaan sähkön siirtämiseksi kuluttajalle. Jos loistehoa on liikaa, häviöt lisääntyvät.
Loistehoa kuluu aina kun kuorman Cos fii on jotain muuta kuin 1.
Verkon siirto sitä ei vaadi.
Tyypillisiä loistehon kuluttajia ovat mm. sähkömoottorit.
Sähkön myyjällä jää saamatta liikevaihtoa, jos verkossa kuljetetaan paljon loistehoa (tehokerroin huonompi kuin noin 0,9). Loisteho varaa aivan saman siirtokapasiteetin kuin vastaava pätöteho. Jos joku varaa siirtokapasiteettia ja liikevaihtoa jää tulematta, niin lienee selvää, että varaaja maksaa.
Sähkötekninen ongelma on myös se, että induktiivinen loisteho aiheuttaa jännitteen alenemaa eli sähkön laatu heikkenee. Kompensointia taas ei voi tehdä edullisilla kiinteillä kondensaattoreilla, koska pienen kulutuksen ja pienen loistehon aikana kondensaattorit nostavat jännitettä. Sähkönjakelussa ei saa loisteho olla juuri ollenkaan kapasitiivisella puolella tuon jännitteen nousemisen takia. On siis säädettävä tarkasti ja kalliisti. Juttu ei ole kiusantekoa vaan pakon sanelemaa.
vaan loisteho syntyy, kun kytkettynä on jokin laite, joka aiheuttaa induktiivista kuormaa. Tällainen on esim. loisteputken kuristin. Loistehoa kompensoidaan kapasitiivisella kytkennällä, kuten kondensaattorilla. Sopivasti sovitettuna kondensaattorilla loisteho saadaan nollille.
Induktiomoottoreissa tarvitaan loistehoa. Muuntajat ja kuormitetut kaapelit sekä avojohdot
tarvitsevat myös jossain määrin loistehoa. Eli kaikissa keloissa tarvitaan loistehoa.
Perinteisesti loistehoa on kehitetty lähes yksinomaan pyörivillä koneilla, etupäässä generaattoreilla. Nykyään tarvittava loisteho kehitetään kondensaattoreilla ja mahdollisimman
lähellä tarvetta ettei sitä turhaan siirretä.
Induktiivinen loisteho syntyy magnetoinnissa (moottori , kuristin , käämi), loistehoa saa olla yleensä 20% pätötehosta ja ylimenevä laskutetaan.
Kapasitiivinen loisteho syntyy sähkökentässä (kondensaattori , johtimien välissä yms.) Jos kapasitiivistä ja induktiivistäloistehoa on yhtäpaljon jää jäljelle pelkkä pätöteho.
Omakotitalossa yleensä loisteho on merkityksetön.
Teollisuudessa induktiivistä loistehoa "kompensoidaan" kondensaattoriparistoilla , jolloin ei mene (kVar)maksua.