Tuolla hieman alempana kysyttiin, voiko ulkopuolinen tulla vain uteliaisuuttaan vl-seuroihin ja yhdestä suusta vakuutettiin, että voi. Joku vieläpä vakuutti, ettei siellä edes tiedetä, millä "mielellä" kukin seuravieras on.
Uskon toki, että vl-seuroihin on ulkopuolisenkin lupa tulla, mutta epäilen kuitenkin, että jäisin kiinni. Pyydänkin lisäselvitystä mm. seuraaviin tilanteisiin:
1) Tervehtiminen ja sanonnat
Tehän tervehditte toisianne sanoilla "Jumalan terve!" Luulisi, että ulkopuolinen "kärähtää" heti ulko-ovella, kun joku huikkaa hänelle tuon tervehdyksen, ellei rehellisenä halua teeskennellä ja vastata samoilla sanoilla. Jos vastaa vain, että "Terve, terve!" tai "Moi!", loukkaantuuko "Jumalan terveen" esittäjä?
Entä onko käytössä muita yhteisiä sanontoja tai erityistapoja, joita ei käytetä seurakuntien tai toisten suomalaisten herätysliikkeiden tilaisuuksissa (kts. erikseen kohta 4)? Katsotaanko kieroon, jos ei heti älyä, mitä kuuluu tehdä tai sanoa?
2) Laulu ja veisuu
Oma laulukirja tietenkin on, nimi on kai Siionin Laulut ja Virret. Tapoihini kuuluu, että etsin virsikirjasta virren ja seuraan sanoja, vaikka harvoin ääneen veisaankaan. Onko noita kirjoja rauhanyhdistyksessä jossain hyllyssä, kun ei viitsisi ostaa omaa kappaletta vain seuroihin tutustumista varten? Kuuluuko puhua veisaamisesta vai laulamisesta vai sekä että, riippuen kumpia lauletaan?
3) Väliaika
Entä käyttäytyminen väliaikakahveilla. Onko olemassa suurikin riski, että joku tulee utelemaan muukalaiselta henkilökohtaisia tai "prässäämään" uskonasioilla, vai pääseekö kahvipöydässä niinsanotusti ilmoista puhumisella?
Onko siellä joku vaasi, johon pistetään kahvirahaa omantunnon mukaan?
4) Synninpäästö
TÄMÄ ON PAHIN! Voiko käydä niin, että yhtäkkiä joku vl-henkilö pyytää minulta syntejä anteeksi? Se olisi kauheaa, sillä vaikka luulenkin muistavani, mitkä sanat silloin kuuluu lausua, suustani tulisi varmasti vain änkytystä ja hikikarpalot valuisivat pitkin vartaloa. Miten kädet pannaan, kun lausutaan "Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit anteeksi"?
Voiko tuosta ensikertalaiselle kauhistuttavasta tilanteesta mitenkään livetä?
Toivon asiallisia vastauksia, sillä nämä kysymyksetkin on tosissaan esitetty.
Uskon toki, että vl-seuroihin on ulkopuolisenkin lupa tulla, mutta epäilen kuitenkin, että jäisin kiinni. Pyydänkin lisäselvitystä mm. seuraaviin tilanteisiin:
1) Tervehtiminen ja sanonnat
Tehän tervehditte toisianne sanoilla "Jumalan terve!" Luulisi, että ulkopuolinen "kärähtää" heti ulko-ovella, kun joku huikkaa hänelle tuon tervehdyksen, ellei rehellisenä halua teeskennellä ja vastata samoilla sanoilla. Jos vastaa vain, että "Terve, terve!" tai "Moi!", loukkaantuuko "Jumalan terveen" esittäjä?
Entä onko käytössä muita yhteisiä sanontoja tai erityistapoja, joita ei käytetä seurakuntien tai toisten suomalaisten herätysliikkeiden tilaisuuksissa (kts. erikseen kohta 4)? Katsotaanko kieroon, jos ei heti älyä, mitä kuuluu tehdä tai sanoa?
2) Laulu ja veisuu
Oma laulukirja tietenkin on, nimi on kai Siionin Laulut ja Virret. Tapoihini kuuluu, että etsin virsikirjasta virren ja seuraan sanoja, vaikka harvoin ääneen veisaankaan. Onko noita kirjoja rauhanyhdistyksessä jossain hyllyssä, kun ei viitsisi ostaa omaa kappaletta vain seuroihin tutustumista varten? Kuuluuko puhua veisaamisesta vai laulamisesta vai sekä että, riippuen kumpia lauletaan?
3) Väliaika
Entä käyttäytyminen väliaikakahveilla. Onko olemassa suurikin riski, että joku tulee utelemaan muukalaiselta henkilökohtaisia tai "prässäämään" uskonasioilla, vai pääseekö kahvipöydässä niinsanotusti ilmoista puhumisella?
Onko siellä joku vaasi, johon pistetään kahvirahaa omantunnon mukaan?
4) Synninpäästö
TÄMÄ ON PAHIN! Voiko käydä niin, että yhtäkkiä joku vl-henkilö pyytää minulta syntejä anteeksi? Se olisi kauheaa, sillä vaikka luulenkin muistavani, mitkä sanat silloin kuuluu lausua, suustani tulisi varmasti vain änkytystä ja hikikarpalot valuisivat pitkin vartaloa. Miten kädet pannaan, kun lausutaan "Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit anteeksi"?
Voiko tuosta ensikertalaiselle kauhistuttavasta tilanteesta mitenkään livetä?
Toivon asiallisia vastauksia, sillä nämä kysymyksetkin on tosissaan esitetty.
Vastaukset 22
Vanhimmat
tupakkamiehiä, niin kaikkein parhaiten pääset jengiin sisään, kun tarjoat mahdollisimman monelle paperossin.
1) Tervehtiminen ja sanonnat
Hola hola - kun maalaat naamasi mustaksi, luulevat veljeksi/sisareksi Togosta.
2) Laulu ja veisuu
Laula reilusti nuotin vierestä - Togossa ei osata.
3) Väliaika
Tee Hula Hula esitys - iloitsevat Togon
tervehdyksestä.
4) Synninpäästö
Kaikki on sitten osattava oikeilla sanoilla tunnustaa - ellei niin sido synteihin. Vertaa 70-luvun käytäntöön.
Lycka till !
Mielestäni seurapaikkakunnallasi on merkitystä. Jokaisella pikkupitäjän ry:llä ihmiset tuntevat toisensa. Silloin luoksesi voidaan tulla ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Jos olet isolla paikkakunnalla tai kaupungissa, niin olosi on varmasti sujuvaa. En usko, että joudut pelkoa kokemaan, jos ymmärrät mennä normaalisti pukeutuneena penkkiin. Kokeile ja nauti, siellä oleva veisuu jää pitkään ainakin minun korviini kauniisti soimaan. Pikkuinen kolehtiraha on myös mukava varata taskuun. Sillä saa suopeita katseita.
Seuroihin saa tulla ihan vaan uteliaisuuttaan, eikä silloin tarvitse esittää mitään
1. "Jumalan terveellä" tervehditään yleensä niitä jotka jo tunnemme. Voit vastata Terve, terve. Joku voi siitä nolostua mutta yleensä arvostamme rehellisyyttä. Miksi sitä "kärähtämistä" pitäisi pelätä. Minusta tuntuu, että se vaan vapauttaisi oloasi.
2. Kirjoja on usein jossakin hyllyssä. Yleensä liian vähän, niitä ei riitä kaikille, kun omatkaan eivät aina kuljeta mukana. Vanha väki veisaa virsiä ja laulaa lauluja, nuoremmat yleensä puhuvat kummankin kohdalla vain laulamisesta. Seuraisäntien koulutuksessa meitä on kehoitettu kuuluttamaan myös virsien kohdalla "laulamme virren..."
3. Kyllä väliajalla joku voi jututtaa. Se riippuu kyseisen ry:n koosta ja paljonko ko. tilaisuuteen tulee väkeä. En usko, että kukaan varsinaisesti "käännyttää" mutta "miltä vaikuttaa?" kysymyksen voit kuulla. Ilmoista voi keskustella.
Pienemmissä "ompeluseuroissa" on kippo sopivaa kahvimaksua varten mutta nykyisin yleisimmin on kahviossa hinnasto ja kassööri. Hintataso on mielestäni huokeampi kuin tavallisissa kahviloissa.
Joku vastaaja mainitsi kolehdin. Se on tosiaankin vapaaehtoinen. Nuorten joukossa on yleisempää, ettei sitä kolikkoa ole varattu.
4. Seuroissa evankeliumia pyydetään yleensä puhujalta. Joku voi joskus pyytää sitä myös tuttavaltaan. Tuskin joudut moiseen tilanteeseen. Ja jos joudut, niin rehellisyyttä arvostetaan edelleen.
Tietysti, jos joku on töninyt tai loukannut sinua ja pyytää sitä sinulta anteeksi, niin toimit niinkuin missä tahansa muuallakin toimisit.
... niin, ja siinä tilanteessa, että puhuja pyytäisi seurakunnalta evankeliumia, niin saat vapaasti istua rauhassa paikallasi tekemättä mitään. Kyllä siellä seurasalissa on muitakin, jotka syystä tai toisesta toimivat samalla tavalla. (jotkut ovat ujoja, toiset istuvat ajatuksissaan...)
Vastasit tarkemmin kuin keltään osasin odottaakaan. Useimmat tietysti jättivät vastaamatta, osa varmaankin ajatteli, että kaikkihan noihin vastaukset tietävät. Joku saattoi jopa pitää kysymyksiä pilkallisina, kun mukana oli hieman kevennystäkin.
Katsotaan tässä joskus, jos vaikka menisinkin seuraamaan "menoja", kun hellitit paineita. Kyläseuroihin en kyllä menisi, mutta lähin rauhanyhdistys onkin keskikokoisessa kaupungissa.
***Seuroissa evankeliumia pyydetään yleensä puhujalta. Joku voi joskus pyytää sitä myös tuttavaltaan. ... niin, ja siinä tilanteessa, että puhuja pyytäisi seurakunnalta evankeliumia, niin saat vapaasti istua rauhassa paikallasi tekemättä mitään.******
Evankeliumia?
Evankeliumi on ilosanoma/iloinen uutinen Jeesuksesta. Miksi sitä täytyy "pyytää" joltakulta? Ja eivätkö edes VL-saarnaajat itse tiedä, mikä on evankeliumi. Eivätkö he usko siihen?
Eli mistä te itseasiassa puhutte puhuessanne "evankeliumista"? Mitä te tarkoitatte sillä?
No, niitä evankeliumeja on Raamatussa neljä.
Ja sitten koko Uusi testamenttikin on evankeliumia, kuten sinä ilmaisit: "Evankeliumi on ilosanoma/iloinen uutinen Jeesuksesta."
Ja jos joku kysyy, saako hänkin uskoa syntinsä anteeksi, - niin sen ilosanoman voi kiteyttää vastaukseen "saat uskoa kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä".
Käytäntö perustuu Jeesuksen opetukseen: joille te synnit anteeksi annatte, niille ne on anteeksi annettu...
Kyseessä ei ole loitsu, joten sanamuodolla ei ole niin merkitystä. Laestadius itse käytti papinvirassaan mm. katekismuksen synninpäästöä. Nykyinen perinteinen suomenkielinen sanamuoto on ilmeisesti vuodelta 1849.
(tuntemani vl-saarnaajat eivät juuri kehuskele viisaudellaan, mutta toisaalta kirkonkin nettisivuilla evankeliumi-sanalle löytyy neljä eri merkitystä)
Mielestäni evankeliumin ("joka uskoo ja kastetaan se pelastuu") julistaminen on eri asia kuin synninpäästön julistaminen..
Raamatussa kehotetaan saarnaamaan evankeliumia kaikille luoduille. Ja jokainen joka uskoo, pelastuu. Joka ei usko, ei pelastu.
Mutta Raamatussa ei kehoteta julistamaan synninpäästöä kaikille luoduille..
Eli evankeliumi Matteuksen, Markuksen, Luukkaan, Johanneksen tai vaikkapa jonkun VL-papin mukaan ei ole sama asia kuin Matteuksen, Markuksen, Luukkaan, Johanneksen tai VL-papin julistama "synninpäästö".
:-)
Mehän olemme nyt keskustelupalstalla, jonka nimenä on "vanhoillislestadiolaisuus". Tässä kristillisyydessä opetetaan uudestisyntymisen tapahtuvan nimenomaan siinä, että otetaan vastaan synninpäästö. Matteus, Markus, Luukas ja Johannes eivät ole keskuudessamme sitä julistamassa.
Kaikki tällä palstalla eivät tätä vl-käsitystä tietenkään hyväksy. Mutta siitä asiasta on jankattu jo niin monessa eri ketjussa, ettei varmaan tarvitse uutta aloittaa. Ja admatan maankuululla palstalla on lisää vastaväitteitä, itsekukin voi ne sieltä lukea ettei tarvitse TAAS niitä tänne kopioida
Jos et ole, etkä halua jakaa samaa uskoa, vastaat esim. Hei. Se on rehlistä silloin kohdaltasi. Ei kukaan loukkaannu mitenkään.
Ole oma itsesi.
On hyllyssä noita virsi kirjoja.
Ei varmaan kukaan kysy syntejä anteeksi, vaan puhujat antavat yleisen synninpäästön ja henkilökohtaisestikkin sitä haluavalle.
1. Tervehtiminen sujuu yleisiä kohteliaisuussääntöjä noudattaen, Päivää, terve tai hei, tai pään nyökkäys vieressä istuville, kun menee penkkiin. Jos joku tervehtii kädestä, sanot vain reippaasti hei. Kukaan ei katso pahasti, iloisia ollaan aina kun joku uusi tulee.Kukaan ei loukkaannu, vaikka sanoisikin Jumalan terve ja sinä vastaisit hei, rehellisyys kannattaa.Mitään erityisiä tapoja, sanontoja tms. ei ole. Ollaan samalla tavalla kuin kirkossakin jumalanpalveluksessa.
2. Laulaminen on perinteisesti voimakasta. Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko laulaa, monesti siellä vain istutaan ja kuunnellaan ja nautitaan toisten laulusta. Kirjoja yleensä on esillä, mutta joskus "loppuvat" kesken. Omalla virsikirjallakin selviää pitkälle. seuroissa lauletaan virsiäkin.
3. Väliajalla voi käydä kahvilla tai voi istua vaikka paikoillaankin. Vl:t ovat aika sosiaalista väkeä ja monesti jos huomataan että joku on yksin ja orvon oloinen, saatetaan tulla juttusille. Se ei ole käännytystä eikä prässäämistä, vaan sellaista jutustelua. Ei kysytä henkilökohtaisia eikä tentata. Isoissa Siioneissa ei välttämättä kukaan huomaakaan, että joku uusi tai yksin, joten silloin ei huomaa jutustellakaan. Tavallista kohteliasta käytöstä siellä on.
4. Siunausta ei monesti pyydetä aivan oudolta, mutta jos niin kävisi, voit aivan hyvin sanoa, että pyytäisi joltakin toiselta. Sekään ei loukkaa ketään. Sen kummemmin ei tarvitse siitä livetä. Jos olet saanut parannuksen armon, osaat kyllä toimia siinäkin tilanteessa. Itsellä tuli kyllä sellainen hämmästys, että olenko minä kelvollinen saarnaamaan toiselle syntejä anteeksi. Ei se ole kiinni käsien asennoista, ilmeistä eikä sanoistakaan, aivan muut seikat siinä vaikuttavat.Ja sitä ei voi etukäteen opetella.
Joten käy kuuntelemassa ja katsomassa. Mistään ei tarvitse ajatella että jäisit kiinni. Omana itsenäsi olet tervetullut.
ja tule seuroihi.Syksyllä kun koulut alkavat uusi opiskelijoita saapuu kaupunkiin ja silloin nähdään uusia kasvoja seuroissaki.Tule sinäki seuroihin.
Kerro meille kokemuksesi!?
olette sydämellisesti tervetulleita seuroihin.kaikilla on vapaus tulla,tulitpa uteliaisuutta tai todellista kiinnostusta tuntien.usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanan kautta.
Tuntuu ihan siltä, kuin haluaisit pitää salassa, että et itse ole vl. Miksi? Ihan niinkuin häpeäisit nykyistä uskoasi :(. Vai etkö sitten olekaan uskova?
T: Tiinaliina
Eihän noissa minun kysymyksissäni sen enemmästä ollut kyse kuin halusta välttyä tulemasta nolatuksi ja olla nolaamatta toisia.
Vastaavia kysymyksiä arvelisin sinunkin esittävän, jos saisit kutsun itsenäisyyspäivän vastaanotolle presidentinlinnaan. Te vl:t kun ette ole voineet tutustua esiintuleviin tilanteisiin edes jokavuotisen tv-lähetyksen avulla, mikä antaa teille muuta väestöä heikommat lähtökohdat.
Toki muutkin ensikertalaiset pyrkivät hankkimaan niihin kekkereihin vielä lisätietoa. Se poistaa jännitystä ja samalla parantaa omaa ja toisten viihtyvyyttä. Etukäteen kysymällä ja harjoittelemalla selviytyy ainakin perusasioista ja kaavamaisimmista tilanteista. Sitten on enää itsestä kiinni, jos möläyttelee jotain tyhmää, kuten vaikkapa tanssipartnerilleen "Käytsä usein täällä?". ;-)
Aloitusviestissäsi sanoit epäileväsi, että "jäisit kiinni", ilmeisestikin siitä että et ole vl. En minä vaan ymmärrä mikä siinä sinua (tai ketään muutakaan) nolaisi, jos "jäisi kiinni" siitä? Olen ihan äimän käkenä. Taas kerran en pysy mukana ihmisten ajatustenjuoksussa.
En ole muuten vl. Pari kertaa vaan olen käynyt heidän seuroissaan (enkä aio enempää käydäkään. Ei niissä tilaisuuksissa sinänsä mitään vikaa ollut, mutta katson itselleni paremmaksi pysyä erossa harhaoppisista tilaisuuksista.) Silloin kun ekaa kertaa menin, niin eipä tullut mieleen, että pitäisi osata käyttäytyä jotenkin sillä tavoin, ettei "jäisi kiinni". Menin vaan sinne niinkuin mihin tahansa yleiseen tilaisuuteen. Ovathan ne vl:ät ennenkin nähneet ulkopuolisia ja ymmärtävät, että esim. "Jumalan terve" saattaa tuntua melkoisen hämmentävältä muista. Ei siinä mitään mokaa, vaikkei aina osaisi "oikein" käyttäytyäkään. Ja jos jonkun mielestä mokaakin, niin mitä sitten? Sattuu sitä muillekin.
T: Tiinaliina
Selvitä montako puhetta seuroissa on ja viimeisen puheen jälkeen lähde vähin äänin penkistä ikään kuin vessaan, mutta poistukin kiireesti ulko-ovesta. Itse olen ollut useita kertoja tilanteissa, jossa ulko-ovi lukittiin ja alkoi helvetillinen hoitokokous. Siihen tilaisuuteen ei kannata joutua, joten ennakoi tuleva ja poistu ajoissa!
nyt meni överiksi
Ilmeisesti olet kovin nuori...
Olen miettinyt ihan samoja asioita. Poikaystäväni on lestadiolainen ja itse en, joten haluaisin käydä kuuntelemassa ja katsomassa uteliaisuuttani millaisissa tilaisuuksissa poikaystäväni käy. Poikaystävänikin haluaisi minut kuuntelemaan, muttei kuitenkaan kehtaa ottaa mukaan, sillä siitä tulisi liikaa epämiellyttäviä kysymyksiä hänen vanhemmilleen ja sisaruksilleen.
Ovatpa ennakkoluulot vahvoja. Vai herättääkö ulkopuolisena mukaan tuleva jotain pelkoa? Onko ulkopuolinen UHKA?
Eivätkö nämä vanhoillislestadiolaiset osaa muita uskovaisia pitää ihmisenäkään? Eivätkö he itse seurustele muiden kuin samoinajattelevien kanssa?
Entä jos samaan perheeseen siunaantuu vävyjä tai miniöitä eri kulttuureista, ulkomailta, erivärisiä... miten he mahtavat sitten suhtautua, jos eivät toista suomalaistakaan suvaitse?
Vanhoillislestadilaisuudella on merkittävä sema suomalaisessa uskonnollisuudessa, ja se on vakaa kristillisen kirkon sisällä vaikuttava liike. Sillä itsellään on asemia ja valtaa, ja sitä arvostetaan kirkossa ja yhteiskunnassa juuri sen ominaispiirteidensä ja poikkeavuutensa tähden.
Miksei se itse sisällään hyväksy toisenlaisuutta?