Kun täällä moni kysyy yrittämisen vaikeudesta j.n.e. Sanon muutaman rohkaisevan sanan. Täällä usein pyydetään menemään TE-keskukseen, työkkäriin, kurssille j.n.e ennenkuin aloittaa yrittämisen. Sinänsähän neuvot on hyväksi jos vain on mahdollisuus näihin palveluihin.
Mulla meni työpaikalla sukset ristiin ja oli tehtävä pikapäätös toiminimellä firman perustamisesta. Yksityiskohdista on turha väitellä, koska näin nyt vain kävi.
Rahat oli vähissä, ei säästöjä, ei lainamahdollisuutta, mutta uskoin vuosia itäneeseen ajatukseen ja laitoin lafkan pystyyn.
Asiakkaiden hankkiminen oli työläin osuus ja siihen piti panostaa yöt ja päivät. Pelko perseessä oli koko ajan, mutta otin kuitenkin kirjanpitäjän varmuuden vuoksi, vaikka en tiennyt millä sen maksan.
Pakolliset vakuutukset oli myös täyttä hebreaa, hain tarjouksen kolmelta eri laitokselta ja edullisin vaihtoehto voitti (pakkotilanne)
Vakuutusyhtiöistä kyllä neuvottiin mitä on pakko ottaa.
Pikavippien avulla jopa piti selvitä muutama kuukausi, tiedän kallista ja riskaapelia, mutta niinhän yrittäminen on.
Reilu puoli vuotta on mennyt ja t:mi edelleen pystyssä, asiakaskuntaakin on sen verran että velvoitteet saa hoidettua.
Tulevaísuuskin näyttää hyvältä, joka kuukauden liikevaihto kasvaa ja lainaa ei ole killinkiäkään.
Päivääkään en vaihtaisi pois, tai no ne pari ensimmäistä kuukautta.
Mulla meni työpaikalla sukset ristiin ja oli tehtävä pikapäätös toiminimellä firman perustamisesta. Yksityiskohdista on turha väitellä, koska näin nyt vain kävi.
Rahat oli vähissä, ei säästöjä, ei lainamahdollisuutta, mutta uskoin vuosia itäneeseen ajatukseen ja laitoin lafkan pystyyn.
Asiakkaiden hankkiminen oli työläin osuus ja siihen piti panostaa yöt ja päivät. Pelko perseessä oli koko ajan, mutta otin kuitenkin kirjanpitäjän varmuuden vuoksi, vaikka en tiennyt millä sen maksan.
Pakolliset vakuutukset oli myös täyttä hebreaa, hain tarjouksen kolmelta eri laitokselta ja edullisin vaihtoehto voitti (pakkotilanne)
Vakuutusyhtiöistä kyllä neuvottiin mitä on pakko ottaa.
Pikavippien avulla jopa piti selvitä muutama kuukausi, tiedän kallista ja riskaapelia, mutta niinhän yrittäminen on.
Reilu puoli vuotta on mennyt ja t:mi edelleen pystyssä, asiakaskuntaakin on sen verran että velvoitteet saa hoidettua.
Tulevaísuuskin näyttää hyvältä, joka kuukauden liikevaihto kasvaa ja lainaa ei ole killinkiäkään.
Päivääkään en vaihtaisi pois, tai no ne pari ensimmäistä kuukautta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kyllä se on hienoa että homma alkaa luistamaan.vaikka yrittämisessä on otettava vastuuta elämästä enemmän on se kaiken arvoista.
itse aloitin yritystoiminan 11vuotta sitten ja ensimmäiset 8vuotta oli sellaista että kädestä suuhun ja luottotiedotkin meni ja oli paljon ulosottovelkaa.uskoin ideaanni ja tiesin missä meni alussa vikaan ja vaikkei kukaan minua enää uskonutkaan uskoin itse ideaan ja sain kaiken käännettyä voitoksi ja voin sanoa että olen tyytyväinen.
ole tarkkana kaikessa ja harkitse tarkkaan tekemisesi,äläkä luota liikaa vaistoihin.
rauhassa vain etteenpäin ja kasvua
Eli pennittömänä, ilman luottotietoja ja senikäisenä, ettei kukaan enää töihin olisi palkannut pistin oman toiminimen pystyyn ja pystyssäpä tuo on vieläkin ja aina vain paremmin menee - ehkä sitä jää vielä joakua jotain säästöönkin.
Asiakkaiden saaminen on se suurin homma - aikaavievin ja ehkä kalleinkin, mutta kun ensimmäisen jälkeen tulee toinen ja sitten kolmas niin pikkuhiljaa se siitä sitten lähti.
Ja kaikki alvit, vakuutukset yelit sun muut on maksettu - alveissa tosin paljonkin myöhästymisiä mutta maksettu aina kuitenkin.
Kyllä se siitä. Alussa on aina vaikeaa jos ei rahoitusta ole, mutta jos vaan sitkeästi menee eteenpäin välillä vyötä kiristäen niin jossain välissä helpottaa. Kovaa työtä ja haihattelut rikkauksista pois niin jossain vaiheessa sinne lompakon pohjallekin alkaa kertyä kahisevaa.
Jep, samaa mieltä - ite olen vastaavassa tilanteessa kuin teikäläiset alussa eli toiminimen laitan pystyyn parin viikon päästä. joka puolelta olen yrittänyt onkia vinkkejä ja apuja ja lueskellut kaikenmaailman opuksia, tänne kun eksyin niin täälä ei muutaku tylytetä että joo ei se oo mitää helppoo ja ei kannata ja mieti ny vielä ennenkö mitään lopullista teet. Samaa voivottelua, jos yrityksen meinaa perustaa niin eiköhän jokanen ole asiaa miettiny monta kuukautta ja tehny päätöksen. Välillä on kiva lueskella onnistuneita tapauksia, tattis siitä
Tosi kiva lukea välillä tälläisiä viestejä. Olen itse siinä vaiheessa, että yli vuoden olen pikkuhiljaa edennyt kohti yrittäjyyttä, käynyt kursseja, rampannut TE-keskuksessa, tehnyt tarjouspyyntöjä ja kuullut asiantuntijoita. Kaikki laskelmat näyttävät siltä, että olisi oikea aika lähteä yrittämään. Suurin kamppailu on kuitenkin omassa päässä, uskallanko jättää palkkatyön.
Jokapuolelta tulee negatiivista informaatiota yrittämisestä, tutut ja etenkin sukulaiset epäilevät kykyjäni jne. Onneksi samalla alalla oleva tuttu on esimerkillään näyttänyt, että kovalla työllä voi pärjätä, ihan mukavastikin.
Olen tässä itselleni selittänyt, että heti kun keksin sopivan nimen ja liiketilan yritykselleni, alkaa tapahtua. On tätä tullutkin jo kypsyteltyä, mikä on varmasti hyvä asia. Kun saisi vielä sen viimeisen potkun persuksiin... No, tää jahkaaminen taitaa olla enemmän meidän naissukupuolen ongelma, miehet taitavat ottaa herkemmin riskejä.