Iseillä ei tunnu olevan vieläkään tässä tasa-arvoisessa maassa mitään oikeuksia omiin lapsiinsa eron jälkeen. Minun vaimoni sairastui masennukseen, se oli koko perrheelle raskasta. Lopulta meille tuli ero jonkä jälkeen vaimo on estänyt minua tapaamasta lapsiamme, väitti harhoissaan sossulaan, että lääpin 4-vuotiasta tytärtämme ja kuritan fyysisesti 5-vuotiasta poikaamme. Olen monesti mennyt lapsiamme hakemaan, mutta kukaan ei avaa ovea. Olin yhteydessä sosiaalitoimeen ja he sanoivat etteivät voi auttaa, vaan minun pitäisi hakea poliisilta virka-apua. Olin yhteydessä myös oikeusavustajaan ja kysyin juridisia oikeuksia. Minulla ei niitä sinänsä ole, mutta lapsilla on oikeus isäänsä. Koska olemme molemmat ex-vaimoni kanssa huoltajia, pitäisi minun saada tavata lapsiani, mutta exä ei suostu allekirjoittamaan tapaamisasiakirjoja. Ainut mitä voin tehdä, on hakea poliisilta virka-apua tai anoa lapsia asumaan luokseni, mutta teen viikot reissuhommia, koska asuntolainamme pitää maksaa, sillä exä ei suostu myöskään talomme myyntiin. Olen tilanteessa aika voimaton ja epätoivoinen.Onko jollain vastaavia kokemuksia ja mistä/miten voin saada apua tilanteeseeni? Lapset ikävöivät minua ja minä heitä.
Isien oikeuksista
toivoton
9864
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ja toden totta et voi kun joko yrittää sossun kanssa neuvotella valvotut tapaamiset tai sossua järjestämään tapaamiset tai sitten haet poliisilta virka-apua.
Muutama asia jäi epäselväksi. Asutko yhä asunnossanne ja oletteko yhteisvastuullisia asuntolainasta. Kenen omistuksessa asunto on.
En asu asunnossa enää, muttemme ole saaneet tehtyä papereita asunnosta/lainoista, kun exäni on ollut millon mistäkin syystä estynyt. En halua laittaa asuntoa myyntiin ja ajaa lapsiani pois omasta kodistaan.
Mielestäni voisit käydä pankissa keskustelemassa siitä että mielestäsi ex-vaimosi on velvollinen maksamaan asuntolainan koron ja lyhennykset. Tällöin sinulla on paremmat neuvottelulähtökohdat kun voit tarjoutua maksamaan osasi lainakuluista edellyttäen että tapaamisoikeuksista sovitaan.
Pankin kanta on tietenkin se että vähintään korot on maksettava muutoin pankki äärimmäisessä tilanteessa pakkohuutokauppaa asunnon, mutta tee selväksi se, että pankin on keskusteltava asiasta ex-vaimosi kanssa. Ei ole tietenkään tarkoitus että asiat etenee niin pitkälle että asunto myydään mutta teet selväksi että ex-vaimosi on myös vastuussa taloudellisista velvoitteista.
Nähdäkseni sinulla on tässä kaksi tapaa edetä, viranomaisapu ja hyvän neuvotteluaseman saavuttaminen. Neuvottelussa taas on tärkeää se että vastapuoli haluaa neuvotella ja se että sinulla on jotain tarjottavaa vaatimustesi vasteeksi.
ex-vaimoni on näet työtön tällä hetkellä ja siitä syystä varaton, joten olen hoitanut lainaamme kuten aikaisemminkin. Onhan se lastenkin etu, että heillä säilyy koti ja jää sitten vielä jotain perintöäkin. Yksi kaverini neuvoi, että voisin yrittä tehdä exän kanssa vuokrasopimuksen, koska maksan talosta ja exä voisi sitten olla ns. minulla vuokralla ja saada asumistukea. Onkohan tuokaan ihan mahdollista? Tärkeintä olisi nyt saada tapaamisasia kuntoon. Olen yhteydessä oikeusaputoimitoon ja sosiaalitoimistoon vielä kerran ja kysyn eikö tosiaan ole mitään tehtävissä.
Jotenkin minusta nyt tuntuu siltä että yrität kovasti ymmärtää ex-vaimosi tilannetta ja toimia sen mukaan. Jos ex-vaimosi ei edes halua neuvotella asioista on tuollainen ymmärrys turhaa. Teet nyt vain selväksi sen että joko entinen vaimosi maksaa asumisestaan tai sitten tulee jotenkin tapaamis asiassa vastaan. Jos toinen joustaa niin sitten toinenkin. Sinulla on kuitenkin maksajana hyvät lähtökohdat neuvotella tapaamisasia mieleiseksesi
sulla täytyy olla mahdollisuus tavata lapsiasi. Joko ihan normaalisti tai sitten vaikka valvottutapaaminen tms. Tosin en tiedä miksi sun pitäisi johonkin valvottuun hommaan suostua jos ja kun tiedät ettet ole mitään sellaista huonoa juttua lapsillesi tehnyt. Sosiaalipuolen ihmisistä itselläni on sellainen kokemus että vähän on tuurista kiinni minkälaisen palvelun/vastaanoton sieltä saa. Siksi ehkä kannattais selvittää sun tilanne eli oikeudet velvollisuudet myös muuta kautta. Myös netistä löytyy sivustoja "isille" mistä saa tietoa vastaavanlaisista jutuista. Tsemppiä!
ite erosin 3v lapsen äidistäni joka asuu äidin luona
alkuun kaikki meni tilanteeseen nähd.ok.mut sit tuli insesti väite olin näkemättä lastani 7kk.paitsi muutama valvottu 1h tapaaminen,no asia meni poliisin tutkintaa ja ku viimein lasta kuultiin ni ilmeni et äidin poikaystävä on läpsiny lastani ja manipuloinu isää vastaa sit raukes insesti syyte ja hain oikeudes lapsen asumista no tuomari totes et lapsen
paikka on äidin luona et toi ei peruste muutokselle,et lapsen kehityksen kannalta parasta ettei muuteta lapsen olosuteita,no ny kuulin taas lapselt et sitä läpsitty ku otin yhteyden lastenv,ni siel sanottii et varaa aika lastenneuvolaan,sainki ajan lapsen kuulemista varten mut ku sanoin etten uskalla luovuttaa lastani takas hakattavaks,manipuloitavaks enne lapsen kuulemista ni sanottii et voin pitää lapsen
jos näen sen lapsen parhaakseni mut mitää viranomais päätöstä sille ei tehä et toi ei kuulemma oo niin vakava tilanne 5v lapsen kohal vaik lapsi itkee isälleen ja sanoo et sil paha olla äitin luona et haluu asuu isän luona mut sossuakat vaa jaksaa toitottaa samaa virttä et lapsi järkkyy muutoksista mihi unohtu pahoipitelyt?lpsen turvallisuus/mut suomen valtios iso ero äidin/isän välil mitä jos ite oisin tehny vastaavaa en varmaa näkis lasta ku valvotusti jos sitäkää!ny hyväs lykys äiti tekee viel ilm.et en palauttanu lasta sovittuna aikana ja oon kidnapannu lapseni ku en saanu viranomasilta siihe
tukea,jäi oman harkinnan varaan,no mut katotaa mitä jatkos tulee tapahtumaan tuskinpa mitää halutaa unohtaa koko juttu kunnes taas sama toistuu,
Voivoi ... sanois sossutäti.
Tilanne on yksiselitteisesti se, että tässä maassa lapsen oikeus = äidin hyväntahtoisuus tai pahantahtoisuus. Miehellä on joitain teoreettisia oikeuksia, mutta ne on haudattu kilometrin syvyyteen kaikkien äidin oikeuksien alle. Jos äiti ei suostu mihinkään, niin mitään ei tapahdu. Jos lähet oikeuteen, niin varaa paljon rahaa ja muutama vuosi aikaa. Pari sopivaa syytöstä muijaltasi per vuosi, takaa että tapaat lapsiasi korkeintaan valvotusti jossain laitoksella. Jos muijasi ei ole juridisesti erityisen fiksu, niin siinä tapauksessa voit koittaa jotain "harhautusta" ... pojjaat ... tämä on tieto - ja olen itse väsynyt niihin lässytyksiin, että pitäishän, pitäishän ... jotain?. Ainoa lohtu lienee se, että et ole ainoa. Ps. OLE TARKKANA TEKSTIVIESTIESI KANSSA!