Kepun vanha kaveripuolue kautta aikojen...häpeäisitte ja avaisitte jo silmänne!
Tuon samaisen Juudaksensuudelman on Johannes Virolainenkin saanut 1984 RKP:lta toimiessaan opetusministerinä 1970 -luvulla ja runnoessaan pakkoruotsin kouluihimme.
Miten rkp:läisetkin vielä kehtaavat!!!
Freudenthalin opin omaksuneille kansalaisille on vuodesta 1937 alkaen myönnetty Axel Olof Freudenthal – mitalia, vuoteen 1996 mennessä yhteensä 39 kappaletta. Freudenthalin opetus saattaa tuntua menneeltä ajalta, mutta se elää edelleenkin. Mitalin nykyisiä saajia ovat mm. Erik Allard v. 1981, Johannes Virolainen v. 1984, (ainoa suomenkielinen nimi saajien joukossa.), Elisabeth Rehn v. 1994 (siis presidenttiehdokkuutensa aikana), Jutta Zilliacus v. 1996.
Tämän mitalin saajien käyttäytymisestä havaitaan, että he ovat hyvin oivaltaneet, mistä ansioista ovat mitalin saaneet, ja mihinkä se heitä edelleenkin velvoittaa.
Herää kysymys, tiesivätkö äänestäjät, mitä presidenttiehdokas Elisabeth Rehn heistä ajatteli. Lähes puolet suomalaisista antoi äänensä Rehnille. Kalle Achte, professori, on epäilemättä Freudenthal-mitalin ansainnut kirjoituksellaan "Heikko itsetunto on kansallinen ongelma". (HS 18.6.97, Vieraskynä.) Vuoteen 1996 mennessä hän ei ollut sitä vielä saanut. Mutta viimeistään hän on sen ansainnut kyseisellä kirjoituksella..
Kun edellä mainittujen ruotsinkielisten mukaan otetaan vielä vaikkapa Gösta Ågren sekä Christian Brand, huomataan, kuinka vahvana oppi alempirotuisista suomalaisista elää tälläkin hetkellä ruotsinkielisten ajattelussa.
Kun muualla F-alkuinen aate on kuopattu ja siihen tehdään välimatkaa niin rkp jatkaa vanhaan malliin:
RKP piti puoluepäivät ja jakoi 5 Freudenthal-mitalia. Högre utmärkelser på Sfp:s partidag
31.05.2006.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Freudenthal-mitali
AXEL OLOF FREUDENTHAL-medaljen i brons:
Håkan Andersson
Christer Hummelstedt
Mikael Reuter
Benedict Zilliacus
Merete Mazzarella
http://sfp.fi/start/nyhetsarkiv/artikel-31-38.html
Muutama Freudenthalin kiteyttämä ydinkohta Suomen ruotsalaisen kansallisliikkeen aatepohjasta (L.A. Puntilan väitöskirjasta 1944):
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal
"Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria".
"Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla."
"Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen suku."
"Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille."
Linkki:
http://www.britannica.com/eb/article-9035391
Miksei kukaan mitalin saajista kieltäydy vastaanottamasta tunnetun rasistin nimissä jaettavaa mitalia. Se on ydinkysymys tässä asiassa!
Selitys röyhkeyteen ja etuiluun on sotaisessa germaanisuudessa, joihin nuo suomeruotsalaisetkin mielestänsä kuuluvat!
Axel Olof Freudenthalin teesit on aika kesyjä tähän Eklundiin verrattuna!
Tästä mainiosta kirjasta, Kielitaistelu Suomessa 1917-1939 Pekka Kalevi Hämäläinen, WSOY 1968, löytyy selitys moneen suomenruotsalaisten omaksumaan asenteeseen suomenkielisiä kohtaan. Hehän, siis suomenruotsalaiset, pitivät ja taitavat pitää edelleenkin itseään germaaneina! Ei ihme jos tuollaiset kirjoitukset saivat aikaan kovan vastustuksen ja suomalaisuusaallon.
Kielitaistelu Suomessa 1917-1939 Pekka Kalevi Hämäläinen, WSOY 1968
Sivu 25:
Suomenruotsalainen ylioppilasjohtaja Arthur Eklund, joka oli ranskalaisen rotuintoilijan Cobineaun sekä Richard Wagnerin vävyn, englantilaisen Houston Steward Chamberlainin ihailija ja opetuslapsi, kirjoitti Helsingin yliopiston ruotsinkielisten ylioppilaiden kustantamassa julkaisussa Svenskt i Finland: Ställning och strävanden, Helsingfors 1914, seuraavasti:
"Cobineaun ja Chamberlainin ylväät, hehkuvat näyt kohoavat silmiemme eteen; me kuulumme tuon sankarirunoelman päähenkilöihin"
Kuka on oli henkilö - Joseph Arthur de Gobineau(1816-1882). Rankkalainen kreivi joka vaali arjalaista verta. Pidetään prasismin isänä. Ota selvää mitä hän oli mieltä suomalaisista...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_de_Gobineau
"Ruotsalaisen kulttuurin suuri ja perustava merkitys, se voima, millä se on muovannut ja kyllästänyt...yhteiskunnan, se suoraselkäinen ja joustava luonne, joka on tehnyt siitä sivistyksellisesti ja poliittisesti maan selkärangan----on kaikki germaanisten rotuominaisuuksien ilmentymää.
Eklundin mielestä ruotsinkielisten piti hyväksyä tämä aksiooma kulttuurinsa syvimmäksi perustaksi ja itsepuolustuksensa vahvimmaksi tueksi.
Eklundin mielestä suomenruotsalaiset pitivät itseään germaaneina ja vieraina kaikelle tyypillisesti suomalaiselle. "Ritarillisuus, yritteliäisyys, ylväs vapaudentunne, nokkeluus ja keveämpi luonteenlaatu" olivat germaanisia avuja, kun taas suomalaisille oli ominaista "taipumus mietiskelyyn, raskasliikkeisyys, hitaampi ja synkempi luonteenlaatu ja kiihkeä tunnevoima tyynen, tasaisen pinnan alla, synnyttäen milloin ihannoivaa innostusta, milloin katkeraa kaunaa"
Sivu 26:
Perusero, joka Eklundin mukaan selitti muut vastakkaiset piirteet, oli germaanien sotaisuus. Se puuttui suomalaisilta ja sitä hän piti toivottavana ja välttämättömänä suuruutta tavoiteltaessa.
Oleellinen ero on tämä: germaanit ovat alusta asti olleet sotilaskansaa niine vaistoineen ja hyveineen, joita sellaisella kansalla on. Suomalaiset eivät sen sijaan ole olleet sotureita omasta takaa, vaan vain ruotsalaisten johdolla. Heillä ei ole koskaan ollut sankariaikaa, heillä ei ole kirjallisia muistomerkkejä sankariteoista. Germaanisessa ja arjalaisessa kansanrunoudessa kuuluu miekankalske, se kuvailee taisteluita... Kuinka erilainen onkaan Kalevala!... Tässä suhteessa siinä paljastuu heikkous:siinä ei ole mitään iloista taistelumieltä, jota ilman kansakunnat eivät voi raivata tietään historian näyttämölle...
Se mikä erottaa kansakuntia toisistaan ja tekee toisesta etevämmän, on juuri tämä tahdon teräs, jonka ensimmäinen ilmaus on mieltymys taisteluun ja sotaisiin tekoihin.
Eklund torjui suomalaisten kaikki mahdollisuudet germaanisiin >>hyveisiin>> lukemalla suomalaisten suomalaisten taistelukykyä todistavat esimerkit ruotsalaisen johtamistaidon tiliin tai ruotsalaisilta vuosisataisen yhteiselämän aikana saatuun verenlisään.
-Ruotsalaisen kansanpuolueen vanha johtaja Axel Lille arveli, että oletettujen rotueroavuuksien korostaminen auttaisi suomenruotsalaisia ajamaan läpi ajatuksen heidän asemastaan erillisenä kansallisuutena, eikä pelkkänä kielellisenä ryhmänä.
Axel Lille: Språkstriden i Finland s. 13
-Huvudstadsbladet 25.2.1919 eräs ruotsinkielinen professori vakuutti, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten erilainen tapa ajatella ja tuntea johtuivat rodullisista ominaisuuksista.
-1919 Finsk Tidskrift esitteli suomenruotsalaisen lääkärin kirjan, jossa laajasti kuvailtiin suomen- ja ruotsinkielisten >>rodullisia tuntomerkkejä>>. Kirjan tekijän mielestä ruotsalaiset olivat >>sankarien kansa>>, ja miehekkyys oli heidän huomattavin luonteenpiirteensä. Sen sijaan toisilla Euroopan >>roduilla>>, myös finno-ugrilaisella rodulla, oli feminiinisiä piirteitä, niin että sitä sen vuoksi voitiin sanoa naismaiseksi. Ruotsinkieliset olivat realistisempia, täsmällisempiä, vakiintuneempia, tasapainoisempia ja kykenevämpiä rakentamaan yhteiskuntaa; he antoivat myös enemmän arvoa aineellisille arvoille ja rakastivat enemmän vapautta kuin suomenkielinen väestö, joka oli taipuvainen kollektivismiin, altis vaikutuksille ja taiteellisesti lahjakkaampi. (!)
Tuon samaisen Juudaksensuudelman on Johannes Virolainenkin saanut 1984 RKP:lta toimiessaan opetusministerinä 1970 -luvulla ja runnoessaan pakkoruotsin kouluihimme.
Miten rkp:läisetkin vielä kehtaavat!!!
Freudenthalin opin omaksuneille kansalaisille on vuodesta 1937 alkaen myönnetty Axel Olof Freudenthal – mitalia, vuoteen 1996 mennessä yhteensä 39 kappaletta. Freudenthalin opetus saattaa tuntua menneeltä ajalta, mutta se elää edelleenkin. Mitalin nykyisiä saajia ovat mm. Erik Allard v. 1981, Johannes Virolainen v. 1984, (ainoa suomenkielinen nimi saajien joukossa.), Elisabeth Rehn v. 1994 (siis presidenttiehdokkuutensa aikana), Jutta Zilliacus v. 1996.
Tämän mitalin saajien käyttäytymisestä havaitaan, että he ovat hyvin oivaltaneet, mistä ansioista ovat mitalin saaneet, ja mihinkä se heitä edelleenkin velvoittaa.
Herää kysymys, tiesivätkö äänestäjät, mitä presidenttiehdokas Elisabeth Rehn heistä ajatteli. Lähes puolet suomalaisista antoi äänensä Rehnille. Kalle Achte, professori, on epäilemättä Freudenthal-mitalin ansainnut kirjoituksellaan "Heikko itsetunto on kansallinen ongelma". (HS 18.6.97, Vieraskynä.) Vuoteen 1996 mennessä hän ei ollut sitä vielä saanut. Mutta viimeistään hän on sen ansainnut kyseisellä kirjoituksella..
Kun edellä mainittujen ruotsinkielisten mukaan otetaan vielä vaikkapa Gösta Ågren sekä Christian Brand, huomataan, kuinka vahvana oppi alempirotuisista suomalaisista elää tälläkin hetkellä ruotsinkielisten ajattelussa.
Kun muualla F-alkuinen aate on kuopattu ja siihen tehdään välimatkaa niin rkp jatkaa vanhaan malliin:
RKP piti puoluepäivät ja jakoi 5 Freudenthal-mitalia. Högre utmärkelser på Sfp:s partidag
31.05.2006.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Freudenthal-mitali
AXEL OLOF FREUDENTHAL-medaljen i brons:
Håkan Andersson
Christer Hummelstedt
Mikael Reuter
Benedict Zilliacus
Merete Mazzarella
http://sfp.fi/start/nyhetsarkiv/artikel-31-38.html
Muutama Freudenthalin kiteyttämä ydinkohta Suomen ruotsalaisen kansallisliikkeen aatepohjasta (L.A. Puntilan väitöskirjasta 1944):
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal
"Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria".
"Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla."
"Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen suku."
"Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille."
Linkki:
http://www.britannica.com/eb/article-9035391
Miksei kukaan mitalin saajista kieltäydy vastaanottamasta tunnetun rasistin nimissä jaettavaa mitalia. Se on ydinkysymys tässä asiassa!
Selitys röyhkeyteen ja etuiluun on sotaisessa germaanisuudessa, joihin nuo suomeruotsalaisetkin mielestänsä kuuluvat!
Axel Olof Freudenthalin teesit on aika kesyjä tähän Eklundiin verrattuna!
Tästä mainiosta kirjasta, Kielitaistelu Suomessa 1917-1939 Pekka Kalevi Hämäläinen, WSOY 1968, löytyy selitys moneen suomenruotsalaisten omaksumaan asenteeseen suomenkielisiä kohtaan. Hehän, siis suomenruotsalaiset, pitivät ja taitavat pitää edelleenkin itseään germaaneina! Ei ihme jos tuollaiset kirjoitukset saivat aikaan kovan vastustuksen ja suomalaisuusaallon.
Kielitaistelu Suomessa 1917-1939 Pekka Kalevi Hämäläinen, WSOY 1968
Sivu 25:
Suomenruotsalainen ylioppilasjohtaja Arthur Eklund, joka oli ranskalaisen rotuintoilijan Cobineaun sekä Richard Wagnerin vävyn, englantilaisen Houston Steward Chamberlainin ihailija ja opetuslapsi, kirjoitti Helsingin yliopiston ruotsinkielisten ylioppilaiden kustantamassa julkaisussa Svenskt i Finland: Ställning och strävanden, Helsingfors 1914, seuraavasti:
"Cobineaun ja Chamberlainin ylväät, hehkuvat näyt kohoavat silmiemme eteen; me kuulumme tuon sankarirunoelman päähenkilöihin"
Kuka on oli henkilö - Joseph Arthur de Gobineau(1816-1882). Rankkalainen kreivi joka vaali arjalaista verta. Pidetään prasismin isänä. Ota selvää mitä hän oli mieltä suomalaisista...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_de_Gobineau
"Ruotsalaisen kulttuurin suuri ja perustava merkitys, se voima, millä se on muovannut ja kyllästänyt...yhteiskunnan, se suoraselkäinen ja joustava luonne, joka on tehnyt siitä sivistyksellisesti ja poliittisesti maan selkärangan----on kaikki germaanisten rotuominaisuuksien ilmentymää.
Eklundin mielestä ruotsinkielisten piti hyväksyä tämä aksiooma kulttuurinsa syvimmäksi perustaksi ja itsepuolustuksensa vahvimmaksi tueksi.
Eklundin mielestä suomenruotsalaiset pitivät itseään germaaneina ja vieraina kaikelle tyypillisesti suomalaiselle. "Ritarillisuus, yritteliäisyys, ylväs vapaudentunne, nokkeluus ja keveämpi luonteenlaatu" olivat germaanisia avuja, kun taas suomalaisille oli ominaista "taipumus mietiskelyyn, raskasliikkeisyys, hitaampi ja synkempi luonteenlaatu ja kiihkeä tunnevoima tyynen, tasaisen pinnan alla, synnyttäen milloin ihannoivaa innostusta, milloin katkeraa kaunaa"
Sivu 26:
Perusero, joka Eklundin mukaan selitti muut vastakkaiset piirteet, oli germaanien sotaisuus. Se puuttui suomalaisilta ja sitä hän piti toivottavana ja välttämättömänä suuruutta tavoiteltaessa.
Oleellinen ero on tämä: germaanit ovat alusta asti olleet sotilaskansaa niine vaistoineen ja hyveineen, joita sellaisella kansalla on. Suomalaiset eivät sen sijaan ole olleet sotureita omasta takaa, vaan vain ruotsalaisten johdolla. Heillä ei ole koskaan ollut sankariaikaa, heillä ei ole kirjallisia muistomerkkejä sankariteoista. Germaanisessa ja arjalaisessa kansanrunoudessa kuuluu miekankalske, se kuvailee taisteluita... Kuinka erilainen onkaan Kalevala!... Tässä suhteessa siinä paljastuu heikkous:siinä ei ole mitään iloista taistelumieltä, jota ilman kansakunnat eivät voi raivata tietään historian näyttämölle...
Se mikä erottaa kansakuntia toisistaan ja tekee toisesta etevämmän, on juuri tämä tahdon teräs, jonka ensimmäinen ilmaus on mieltymys taisteluun ja sotaisiin tekoihin.
Eklund torjui suomalaisten kaikki mahdollisuudet germaanisiin >>hyveisiin>> lukemalla suomalaisten suomalaisten taistelukykyä todistavat esimerkit ruotsalaisen johtamistaidon tiliin tai ruotsalaisilta vuosisataisen yhteiselämän aikana saatuun verenlisään.
-Ruotsalaisen kansanpuolueen vanha johtaja Axel Lille arveli, että oletettujen rotueroavuuksien korostaminen auttaisi suomenruotsalaisia ajamaan läpi ajatuksen heidän asemastaan erillisenä kansallisuutena, eikä pelkkänä kielellisenä ryhmänä.
Axel Lille: Språkstriden i Finland s. 13
-Huvudstadsbladet 25.2.1919 eräs ruotsinkielinen professori vakuutti, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten erilainen tapa ajatella ja tuntea johtuivat rodullisista ominaisuuksista.
-1919 Finsk Tidskrift esitteli suomenruotsalaisen lääkärin kirjan, jossa laajasti kuvailtiin suomen- ja ruotsinkielisten >>rodullisia tuntomerkkejä>>. Kirjan tekijän mielestä ruotsalaiset olivat >>sankarien kansa>>, ja miehekkyys oli heidän huomattavin luonteenpiirteensä. Sen sijaan toisilla Euroopan >>roduilla>>, myös finno-ugrilaisella rodulla, oli feminiinisiä piirteitä, niin että sitä sen vuoksi voitiin sanoa naismaiseksi. Ruotsinkieliset olivat realistisempia, täsmällisempiä, vakiintuneempia, tasapainoisempia ja kykenevämpiä rakentamaan yhteiskuntaa; he antoivat myös enemmän arvoa aineellisille arvoille ja rakastivat enemmän vapautta kuin suomenkielinen väestö, joka oli taipuvainen kollektivismiin, altis vaikutuksille ja taiteellisesti lahjakkaampi. (!)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.