Minullapa on visainen kysymys: voiko ammattikorkeakoulua ja Teknistäkorkeakoulua käydä samaan aikaan, siis esim tenttiä matikat ja muut pois TKK:lta. Voiko kahdessa paikassa siis olla läsnäolevana samaan aikaan? Molemmissa paikoissa olen kirjoilla ollut jo yli vuoden. Onko jollakin kokemusta kahdesta opiskelupaikasta?
AMK ja TKK samaan aikaan?
teoreetikko
81141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
varmasti voi mutta kysymys kuuluu että miksi ihmeessä? TKK:han hakkaa (melkein) kaikki yliopistot mennen ja tullen, puhumattakaan jostain amk:sta. ja en opiskele itse TKK:ssa.
Puhut asiaa, TKK on hyvä koulu... Olin siellä vähän aikaa, mutta jätin kesken. TKK:lla oli vaikeaa ja elämä meni muutenkin päin peetä silloin. Aloitin AMK:ssa joka oli huomattavasti helpompaa. Nyt kuitekin haluaisin tenttiä TKK:lta matikkaa ja muitea kursseja pois. Itse olen käyttänyt AMK:ssa opetusmateriaalina hyvin paljon TKK:n aineistoa. Ja kursseissa on paljon samoja asioita. Olen edelleen TKK:lla kirjoilla, eli opiskelupaikka on sinne.
Opiskelen itse TKK:lla, mutta minulla on paljon ystäviä, jotka opiskelevat Amk:ssa, vaikka minun mielestäni heidän kuuluisi opiskella yliopistotasolla. Heidän sopivuuttaan TKK:lle puolustaa tutkijamainen luonne sekä se, että he kokevat Amk:n tehtävät suhteellisen helpoiksi ja tuntuvat välillä kaipaavan enemmän haastetta.
Moni heistä pohti, kumpaan hakisi, mutta eivät edes viitsineet yrittää TKK:lle, koska he arvelivat TKK:n vaikeustason olevan heille liikaa. Olen itse kuitenkin sitä mieltä, että opiskelijalla on valmiudet opiskella kyseisessä paikassa, jos sisään on kerran päässyt. Jotkut eivät kuitenkaan tunnu ymmärtävän, että kurssien läpipääsyyn joutuu jokainen tekemään oikeasti töitä, oli kuinka lahjakas hyvänsä. "Sain vitosen selaamalla prujut läpi tunnissa samana aamuna" -tyylisiä juttuja ei kannata kuunnella.
Myös sopivien opiskelumenetelmien löytäminen ja omien tavoitteiden tiedostaminen on tärkeää. Ehkä sinullekin tuttua Teekkarin tehopenaali -sivustoa lainatakseni: "Menemällä siitä, missä aita on matalin, ei välttämättä opi. Jokaisen tulisi myös löytää itselle sopiva vaikeustaso opiskelussa ja etsiä haasteita."
Nimimerkistäsi voisi päätellä, että olet kiinnostunut asioiden teoreettisesta pohjasta, mutta tekstisi antaa ymmärtää sen olevan sinulle liian vaikeaa. Yksi parhaita vinkkejä, jonka olen saanut yliopisto-opiskeluun, on se, että koulu voi antaa vain muutaman näkökulman asiaan. Luennoitsijalla on oma tapansa esittää asia, assarilla omansa, ja prujutkin ovat usein vain yhden ihmisen esitys aiheesta. Jos koulun tarjoamat keinot eivät saa sinua ymmärtämään, kannattaa pyytää kurssitovereita selittämään asia, perehtyä eri kirjoihin (usein suomenkielinen kirja helpottaa huomattavasti englanninkielisen tiiliskiven ohella) tai etsiä netistä asiaa käsittelevä sivu. Kriittisyys on kuitenkin viimeisessä vaihtoehdossa paikallaan.
Lisäksi monilla aloilla, kuten kuulemani mukaan biotekniikan parissa, Amk-insinööri on väliinputoaja, jonka työtilanne on käytännössä huonoin, koska Amk:n käynyt on ylikoulutettu pipetointiin, mutta ei voi hoitaa johtotehtäviä akateemisen koulutuksen puuttuessa.
Toivottavasti nämä näkökannat helpottavat päätöstäsi, mikä se sitten onkaan. Hyvää kesän jatkoa!
näkee sitten eron. ainakin suunnittelupuolella inssi ja DI tekee periaatteessa samoja töitä. DI:llä on kuitenkin parempi pohja suunnittelutyöhön.
Ajattelin kyllä käydä AMK:n loppuun, koska sitä ei olisi enää kuin pari vuotta jäljellä ja opiskelumotivaatio on hyvä. Sen jälkeen sitten olisi vuorossa TKK tai vaihtoehtoisesti työelämä. Nyt olisi vaan helppo tenttiä TKK:n kursseja, koska niissä on ainakin osa samoja asioita kuin AMK:ssa käsitellyt. Eli ensi viikolla soitto Otaniemeen, ja taas ollaan läsnäolevia :) . Nyt menee jo off-topicin puolelle, mutta on aika ihmeellistä kuinka erilaisia käsityksiä eri ihmiset antavat DI ja insinöörikoulutuksen eroista. Eräs opettaja, joka on inssi ja DI sanoi että koulutuksilla ei juurikaan ole eroa. Vertasi eroa kosmetologin ja diplomikosmetologin eroon: eli kumpaan suuntaan sitä huulipunaa levitetään. Olen yrittänyt aikanani etsiä paljonkin tietoa näiden koulutusten erosta, mutta puolueetonta tietoa on vaikea löytää... Mutta ehkä se vaan on edelleen niin, että se minkälainen tyyppi on päättää kuinka pitkälle tulee pääsemään...
"Olen itse kuitenkin sitä mieltä, että opiskelijalla on valmiudet opiskella kyseisessä paikassa, jos sisään on kerran päässyt."
No huhhuh. DIA:n pääsykokeista pääsee jokainen kadun tallaaja sisälle. Ainoastaan Tuta,Tekn.Fyssa ja Bio sekä pari muuta voi olla vaikeampia mutta jos esim. Puulle pääsee sisälle osaamalla laskea kaksi tehtävää 12:sta oikein ja laittamalla puun ensisijaiseksi hakukohteeksi niin ei kyllä minusta ole valmiuksia opiskella DI:ksi. Ja muualla vielä huonommin esim. Turussa riitti DI:n pääsykokeissa että sai 1 pisteen 36:sta kuudesta ja oli läpäissyt ylppärit. Eli teoriassa tiesi miten toisen asteen yhtälö ratkaistaa muttei osannut sitten ratkaista sitä. Eli tämmösiä tumpeloita nämä nykyajan teekkarit on ja vielä paasataan että meikäläiset olisi jotenkin matemaattisesti lahjakkaita.
Muistahan nyt kuitenkin se, että kaikki sisäänpäässeet eivät ole saaneet sitä alinta pistemäärää, vaan se kertoo heikoimmin valinnassa menestyneen, mutta valituksi tulleen, suorituksen.
Nykyisin DI:ksi pääsee kieltämättä lukemaan aika vähäisillä meriiteillä, mutta sama taitanee vaivata aika montaa muutakin luonnontieteisiin liittyvää koulutusalaa (esim. matematiikka).
Koska hommassa nyt kuitenkin on kyse opiskelupaikkojen ja opiskelemaan pyrkivien määrän suhteesta, on täysin absurdia pelkästään tuon perusteella tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä nykyteekkareiden tasosta. Varsinkin kun yhdelläkään (?) TKK:n osastolla ei ole suoranaisia intressejä massakouluttaa kaikkia valittuja opiskelijoita DI:ksi. Riittävän vaativat perusopinnot hoitavat opiskelija-aineksen valikoinnin sellaisina vuosina, kun pääsykoe ei sitä riittävän tehokkaasti tee.
Varmasti parhaat AMK-inssit osaavat saman kuin keskitason DI:t.
Osin käytetään samoja materiaaleja, mutta kyse onkin siitä mitä vaaditaan ja opetetaan. Lisäksi yliopistoopinnot ovat hieman laajempia kuin amk opinnot. Tietysti, jos et viitsi yliopistossa juuri nähdä vaivaa, niin ei siitä laajemmasta tarjonnasta ole paljon hyötyä.
Oma kokemukseni on se, että keskimääräinen DI on parempitasoinen henkilö kuin keskimääräinen amk-inssi varsinkin suunnittelu/tutkimustehtävissä. Mutta parhaat amk-inssit pärjäävät varmasti samoissa tehtävissä kuin DI:t. Tai huono DI on varmasti huonompi kuin keskitason amk-inssi. Lisäksi paljon voi aina paikata omalla aktiivisuudella, sillä loppujen lopuksi on ihan sama mikä on titteli. Tärkeämpi on mitä osaa eikä titteli.