Lipposen johdolla lupasitte puolittaa työttömyyden, miksi näin ei ole käynyt? Oletteko valehtelijoita?
Kysymys demareille
Opiskelija
5202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Harva urheilija lupaa voittaa kultamitalin. Hän voi sitä silti tosissaan tavoitella ja asettaa sen ensisijaiseksi asiakseen. Tuskinpa nämä demaritkaan ovat missään yhteydessä luvanneet puolittaa työttömyyttä. Tavoitteena se voi silti olla. Työpaikkojen lisääntyminen tai vähentyminen kun ei ole yksin poliitikkojen kynsissä, varsinkaan nykyaikana. Kasvoton markkinatalous ratkoo nykyisin ensisijaisesti työtilaisuuksien määrän. Kaikki tietävät, että työttömyytemme on ennen kaikkea ns. rakennetyöttömyyttä. Tämä kävi selvästi ilmi teknologiabuumin ollessa kiihkeimmillään. Sillä sektorilla työvoimasta oli huutava pula ja samanaikaisesti kasapäin työttömiä. Yli viisikymppisestä työttömästä metsurista tai ompelijasta ei noin vain leivota atk-ohjelmoijaa, jolla on lisäksi pari kolme kieltä hyvin halussaan ja joka joustavasti voi kehittää itseään missä päin maailmaa hänen palvelujaan satutaan tarvitsemaan.
Tulevaisuudesta voi helposti ennustaa, että työpaikkoja tulee hakuun runsaasti. Näitä uusia työtilaisuuksia syntyy ennen muuta palvelualoille, lähinnä vanhusten terveydenhoito- ja muihin palveluihin. Suomessa väki kun eläköityy kovaa kyytiä. Eläköityminen vapauttaa työpaikkoja ja luo uudenlaista työvoiman kysyntää. Tämä johtuu siis kovasti vääristyneestä ikärakenteestamme. Automaatio varmaankin korvaa edelleen osittain työtä. Voi esim. ennustaa, että vähittäiskaupan alalla asiakkaat alkavat ennen pitkää hoitaa itse kassatoiminnot (luettavat ostokset koodilaitteen läpi, näpsäyttävät summapainiketta ja vilauttavat Visaa lukijalle. Monilla muilla palvelualoilla koneet tuskin pystyvät korvaamaan ihmistyövoimaa. Tämmöisessä tilanteessa poliitikot tulevat ennen pitkää myös lupailemaan työttömyyden alentumista, koska lupaus poliitikoista riippumattomista syistä suurella todenäköisyydellä toteutuu.
Sosiaalitukijärjestelmässämme on toki puutteita eli esteitä, jotka eivät ole omiaan työllistämään ihmisiä. On tilanteita, joissa työstä saatavalla palkalla ei pääsisi juurikaan parempiin ansioihin kuin kotona lepäämällä. Tämä on luonnollisesti huono asia. Pitäisi pyrkiä siihen, että työllä voi aina saavuttaa lisää eli on kannustvaa lähteä työhön. Tukijärjestelmiä olisi sen vuoksi yksinkertaistettava esim. kansalaispalkkamallin mukaisiksi. Negatiivinen tuloveromalli tms. ohjaisi väkeä silloin huonostikin palkatuille palvelualoille, kun työstä sai aidosti lisää tuloja. Tässä suhteessa on paljon jähmeyttä ja osin siihen on syynä ay-liikkeen asettuminen rakennettuihin juoksuhautoihin.
,
suoraan, että haluat tänne huonomman sosiaaliturvan, aivan kuten jenkkilässä, Euroopassahan se on parempi kuin meillä.
Haluat siis huonontaa jo huonoa sosiaaliturvaa entisestään, että pääoma saisi halpaa työvoimaa helpommalla ja siinä sivussa tietysti isompia voittoja.
Ongelma ratkeaa helposti sillä, että nostellaan niitä alimpia palkkoja pois sieltä sosiaaliturvan rajoilta ja samalla palautetaan tarpeelliseksi havaittu vuokrasääntely siksi aikaa, kunnes vuokramarkkinoilla on tarpeeksi asuntoja aitoon kilpailuun. Muuta ei tarvita.
Kuka poisti vuokrasääntelyn hih hii ja lisäsi tuloeroja hih hii pukki kaalimaan vahtina hih hii
Ei kyse ole sosiaaliturvan heikentämisestä, vaan järkevöittämisestä. Sosiaaliturva on tarkoitettu turvaksi, ei vaihtoehtoiseksi ansaintakeinoksi. En ole peräänkuuluttanut mitään jenkkilän mallia, koska pidän sikäläistä systeemiä meidän hyvinvointimalliamme paljon huonompana, vaikka se ehkä taloudellisilla mittareilla voi näyttää hiukan paremmalta. Jenkkilän systeemin inhimilliset kustannukset (esim. valtaisa vankimäärä) ovat seurausta talouspainotteisesta ajattelutavasta. Kaikki tavoittelevat amerikkalaista unelmaa ja kuitenkaan kaikki eivät voi sitä laillisin keinoin saavuttaa.
Ns. matalapalkka-alat eivät välttämättä ole kovin pääomavaltaisia. Siivoustoimi ja erilaiset hoivatyöt työllistävät, mutta niissä vallitsee usein krooninen työvoimapula. Kyse ei ole siitä, että ihmisen pitäisi valita kohtuullisen sosiaaliturvan ja huonosti palkatun työn välillä. Tai siitä ei saisi olla kyse, vaikka nykyisin niin ainakin osittain on. Sen vuoksi pitäisi hakea uudentyyppisiä keinoja ongelman ratkaisuun. Tällainen voisi olla kohtuullinen perusturva (esim. negatiivinen tuloverosysteemi, joka lienee vasemmistoliiton ja vihreiden piirissä kehitelty ajatus) ja siihen päälle mahdollisuus ansaita lisää. Nyt tilanne on joko tai. Olet joko työttömänä tai täystyöllistettynä. Kultainen keskitie ikään kuin puuttuu. Minulla on sellainen käsitys, että pääomavaltaisilla aloilla kuten perusteollisuudessa ei ole työvoimapulaa. Vähittäiskaupan ala tulee oikeastaan ainoana mieleen, jossa voi olla ajoittaista työvoimapulaa, eikä sitäkään voi kaikilta osin pitää hirveän pääomavaltaisena alana.