Hankin kissanpennun muutama kuukausi sitten ja pian pari kuukautta myöhemmin tapasin miehen joka on pahasti allerginen kissoille. Nyt en tiedä mitä pitäisi tehdä.. Tuntuu kyllä mahdottomalta jättää tämä mies kun kerrankin olen löytänyt "ehkä sen oikean". Toisaalta kissan antaminen pois ei sekään oikein houkuta. Vähän on tukala tilanne kun ei mies voi käydä kylässä ja saa jo allergiaoireita vaatteista joissa on karvoja. Mielessä on käynyt katsoa nyt pidemmälle että kestääkö tämä meidän juttu varmasti mutta sitten kissa on jo sen verran vanha että huoliikohan sitä kukaan.. :( Sanokaa ihmiset mielipiteitä. Olenko ihan hirvee ihminen jos annan kissan pois?
mitä tehdä...?
hkp
91074
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
.. on väärin sitä kissaa kohtaan, että annat sen pois vaan sen miehen takia. Kissasi on juuri ihanasti kotiutunut ja sinä menet antamaan sen pois vaan kokska löysit miehen joka on pahasti allerginen. Miehiä tulee ja menee ja se tuskin on ''se oikea''. Tapaat kyllä vielä ihanan miehen joka on juuri sopiva sinulle ja ei ole allerginen.
Kadut sitä vielä jos annat kissan pois.:L
Jos tämä tarina yhtään auttaa niin olin aikanaan mieheni kanssa vuoden, hän oli kyllä kissojeni kanssa tekemisissä, mutta kun muutimme yhteen alkoivat hän ja isänsä puhumaan että mitä sitten jos hän on allerginen. Minusta oli itsestään selvää etten kissoja anna pois, mutten tätä rohjennut sanoa. Onnekseni hän ei ollut allerginen (tämä puhe allergiasta johtui heidän suhtautumisestaan kissoihin). Nyt reilu pari vuotta myöhemmin minulla on edelleen samat kissat, mies lähti toisen naisen matkaan petettyään minua puoli vuotta tämän kanssa. Kissat eivät petä ja jätä, miehet kyllä.
Toinen tapaukseni: Oikeasti allerginen mies. Hän totuttautui kissoihini lääkkeen avulla, mutta totesi myöhemmin ettei tulisi ikinä asumaan kissojen kanssa, muttei myöskään antaisi minun laittaa kissojani hänen takiaan pois, koska kuitenkin todennäköisesti tulisi joskus pettämään, vaikka tahtomattaan.
miten ihmeessä petetään tahtomattaan? hillutaan kenties alasti, kompastutaan esimerkiksi mattoon, ja rojahdetaan kikuli ojossa lattialla haarat levällään kellottavan eukon päälle niin että 'se' menee 'sinne'? mistä tollasiakin miehiä oikein löytää jotka tollasta väittää...
ollaan liian kännissä tajutakseen mitä tekee..
känni on pelkkä tekosyy, ja vieläpä huono sellainen. se känni ei kenenkään persoonaa muuta täysin toiseksi vaan alentaa vain estoja. jos pettää kännissä, on siihen ollut jokin halu ollut jo pohjalla. ei kukaan tee sellaista mitä ei oikeasti tahdo, vaikka olisi miten kännissä. vaihtoehtoisesti, jos on oikeasti sitä mieltä että mukamas kännissä voisi tehdä jotain mitä ei oikeasti tahdo, voi ja kuuluu jättää juomatta niin paljoa että kontrolli katoaa täysin. vastuu on yhä sillä "tahtomattaan" pettäjällä.
Pettää tahtomattaan koska on kännissä!!! En tiedä kuka tollaista usko saatikka tekee? Ei ne pettämishalut viinasta tule vaan on siinä ihan omat halut kyseessä. Itse en vois miestäni pettää eikä päin vastoin, vaikka molemmille välillä tuo alkomaholi maistuukin!! Itseäni on mitä ilmeisemmin lykästänyt kun vaikuttaa siltä että pettäminen on yleisempää kuin uskollisuus...
En ikinä luopuisi kissoistani! Mulla itselläni on kolme kissaa (iältään 8-12 vuotiaita). Viimeisin on ollut mulla n. 4 kk ja vanhin kolme vuotta. Kerrankin tapasin miehen joka oli ihan ok, mutta vihasi kissoja. Voit kuvitella että suhde ei montaa viikkoa kestänyt. Sitten tapasin kans ihmisen joka on todella allerginen, mutta en sitten alusta alkaenkaan osannu hänestä kiinnostua koska tiesin että noista en voi luopua. Siskoni ja hänen lapset ovat myös todella allergisia ja astmaattisia, joten eivät ikinä voi meillä käydä ja jos käyn heillä pitää olla tarkka että en ihan karvoissa sinne mene. Sinuna seuraisin esim. puolisen vuotta miten suhde kehittyy ja sitten jos oikeasti tuntuu siltä että voisit vielä 5 vuoden päästä kuvitella olevasi sen miehen kanssa niin sitten se ratkaisu on tehtävä.. Mutta älä missään nimessä vaan lopeta kissaa siksi että siitä pitää luopua!! Se ei ole kissan vika.. Jos mahdollista yritä saada kisu pysymään ystäväpiirissä. Jos vaikka joku sinun ystävä/sukulainen voisi sen itselleen ottaa. Jos tohon ratkaisuun päädyt etsi rauhassa koti sille, älä hätäile. Toivottavasti tästä oli apua..
-Kisu-
Kissa tuli ennen miestä ja se on jo perheen jäsen.
Jos yhtään välität kissastasi, et anna sitä pois!
Luopuisitko lapsestasi noin vain?
Jos miehellä on kissa-allergia hän ei todennäköisesti ole sinulle "se oikea", koskas sinä pidät kissoista.
Oletko harkinnut,että voisit antaa kissasi jollekin tutulle, joka voisi hoitaa kissaasi. Esim. jollekin sukulaiselle tai tuttavalle... Voisit käydä katsomassa kissaasi niin usein kuin haluat (tai niin usein kuin hoitaja on kotona)
Et ole hirveä ihminen, jos annat kissan jollekin luotettavalle omistajalle, joka osaa hoitaa kissoja. (Esim jollekin sukulaiselle)
Uskon, että joku joka välittää kissoista ottaisi mielellään kissasi vaikka se olisikin vanhan puoleinen.
Toivottavasti tämä vastaus auttaa edes jonkin verran...
Hyvää kesän jatkoa sinulle ja sinun kissallesi!!!