Tarkastelin ranuan opistoseurojen ohjelmaa, miksi ei yhtään naisten puheenvuoroa? miehet kyllä puhuivat naisten asemasta ja sukupuolten suhteesta (http://www.rakro.fi/referaattikansio/Lauantai/Pekka Uljas alustus.doc) mutta naisia ei ilmeisesti olekaan kuin imettäjinä tai synnyttäjinä?
Miksi naiset eivät puhu?
häh?
171144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Muuten,siellä puhui naisiakin esim. opistoesittelyssä, ja haastateltiin naisia väliajoilla. Raamattu sanoo,että nainen vaietkoon seurakunnassa, joten siinä sinulle selitys.
Miksi muut hyväksyvät naispappeuden, vaikka Raamattu sanookin niin??
..että Raamattu sanoo, että naisen on vaiettava seurakunnassa.
Naisia ei ole ko. tehtävissä eikä esim. pappeina.
vai miksi ne sitten ei saa puhua?
minun naiseni puhuu koko ajan ja lakkaamatta. mikä se raamatun kohta on, että saan sen hiljaiseksi?
ja kuuntele vaikka jotain mukavaa musiikkia,eiköhän vaimosi lakkaa puhumasta ??
Nyt sain vaimon hiljaiseksi neuvoillasi. Mutta kun kävin tupakillla niin korvissa soi opistoseurojen pauhu. Mitäs sille voi tehdä?
Jotta ei menisi aivan vääristelyksi, haluaisin palata alkuperäiseen aiheeseen. Miksi nainen ei saisi puhua, jos sillä olisi jotain sanottavaa?
Raamattu kieltää naista opettammasta seurakunnan ylitse. Tässä ihan muutama kohta Raamatusta:
”Niin kuin kaikissa pyhien seurakunnissa, olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnan kokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niin kuin (Jumalan) lakikin sanoo”(1.Kor.14:33-34). Tämä on vielä Herran käsky (Jae.37). Uusikäännös sanoo: ”joka tätä ei tunnusta, Jumalakaan ei tunnusta häntä (jae.38).Edelleen: ”mutta minä en salli, että nainen opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä”(1.Tim.2:12). Tämä on niin selvä asia, ettei tässä tarvittaisi edes Pyhää Henkeä. Kyllä yksi harha poikii ja tietää muitakin harhoja.
Myöskin Juudaksen tilalle apostoliksi, tuli valita nimenomaan mies (Apt.1:21).
Jokainen voi Raamatusta lukea syitä miksi nainen ei voi opettaa missään pyhien seurakunnantilaisuudessa. Tässä yhteydessä esiintyi seuraavat syyt: Naisten tulee olla miehilleen alamaisia, koska Jumalan laki näin kertoo.
Niitä varten jotka eivät halunneet totella, Paavalilla oli sana.
"Jos joku uskoo olevansa profeetta tai saaneensa muita Hengen lahjoja, hänen tulee tietää että tämä, mitä kirjoitan, on Herran käsky. Jos joku ei tätä tunnusta, Jumala ei tunnusta häntä.1.Kor.14:37-38.
Herran käsky velvoittaa uskovia tottelemaan korostamalla asian tärkeyttä.
Naisen opetuskielto (1.Tim.2:12) perustuu niin moneen kohtaan, ettei ole epäilystäkään että se on Jumalan tahto.
Perustelut siihen ovat selvät raamatussa.
1. Mies luotiin ensin (1.Kor.11:8,1.Tim.2:13)
2. Nainen lankesi ensin (2.Kor.11:3,1.Tim.2:14)
3. Mies on naisen pää (1.Tim.3:4,1.Kor.11:39,Kol.3:18,Efe.5:23.)
Ainoastaan miehet toimivat apostoleina ja opettajina.
Apt.1:21, Tit.1:6, 1.Tim.3:2,12
Paavali osoitti suoran kehoituksen meille.
"Jos kuitenkin viivyn, saat tästä tietää, miten tulee käyttäytyä Herran huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus."1.Tim.3:15
Aikoinaan Oulussa on ollut ainakin yksi naispuhuja, mutta vl-oppi on PIMENTYNYT niistä ajoista.
Lestadiolaisuuden alkuvuosikymmeninä oli paljon naispuhujia. Tämä oli yksi asia, josta kirkon piispat ja papit lestadiolaista herätystä ankarasti moittivat.
Vuosikymmenien kuluessa lestadiolaisuudessa haluttiin kytkeytyä tiiviimmin kirkon kanssa yhteen, ja tämä oli se hinta joka siitä oli maksettava: luovuttiin naispuhujista. Kirkkohan ei siihen aikaan heitä hyväksynyt. Ev.lut.-kirkko hyväksyi naiset puhujiksi vasta sata vuotta myöhemmin; Ruotsissa 1958 ja Suomessa vasta 1988.
Lestadiolaisuus oloi siten yksi naispappien edelläkävijä! Edellä aikaansa.
Olipa uutinen. Tästä varmaan osaat heti suoralta kädeltä siitä mainitsevia lähteitä kun ei ole minun käsiini sattunut..
Mikä on suhtautuminen nykyisin naispappeuden ollessa hyväksytty kirkossa? Edellistä lausumaa lestadiolaisten aiemmasta edistyksellisyydestä voisi tulkita niin että nyt on taannuttu, jos naiset vaiennetaan seurakunnassa?
Nythän olisi vl-liikkeellä mahdollisuus palata juurilleen ,koska kirkkokin hyväksyy nyt naispappeuden.
Taitaapa kertaalleen tehty kannanotto olla muuttumaton ,koska kuva erehtymättömästä seurakunnasta vaarantuisi jos päätöksiä muutettaisiin.
Kyllä, Oulussa on ollut "naispuhuja". Hän selitti Raamattua kotiseuroissa niille muutamalle Oulun uskovaiselle ruotsinkieliselle kun ruotsinkielentaitoista puhujaa ei ollut saatavissa.
Esimerkkinä yksi historiallisista lähteistä. Lisäksi luettelo lähteistä joissa ainakin on kuvauksia tästä naisten sanajulistuksesta lestsadiolaisuuden alkuvuosikymmeninä. Myös Seppo Lohi mainitsee historiikeissaan tämän.
Siis:
Juhani Raattamaa otti varsin hyväksyvän kannan naisten saarnatoimintaan. Raattamaan kirje vuonna 1878 lestadiolaiselle papille P.O. Grapelle:
”Paljon on työtä Jumalan pellolla, että valaistuita vaimo-ihmisiäki tarvitaan, ehkä niitä löytyy, jotka tahtoisit sulkea vaimonpuolten suuta Paavalin sanoilla Korinthon vaimoille, jotka astuit miesten eteen eikä tainneet sanan vuoroa antaa miehille, sentähden Paavali heitä nuhtelee, vaan Raamattu osottaa että Hanna on puhunut samaten lapsesta Jeesuksesta kun Simon kaikille kun lunastusta Israelissa odotit; vieläpä Herra lähettää vaimoja ilmoittamaan, se on saarnaamaan epäuskoisille opetuslapsillensa että Hän on jälleen eläväksi tullut, vieläpä vaimoin sydämissäki. Jospa vaimot yhdistettyinä miesten kanssa saarnaisit elävän Herran Jeesuksen tuntemista seurakunnassa! Paulus on tarvinnut Febetä avuksi kirjottaessa lähetyskirjoja, joka oli Kristuksen seurakunnan palvelus-piika. Ovathan vaimot Jumalan välikappaleet ja äidit Israelissa että saattavat sanaaki selittää, kuin ymmärrys on avattu Pyhän Hengen kautta, erinomattain vähemmissä seuroissa, kun miehiltä lahjat puuttuvat, ett’ei osaa eikä ymmärrä kieliä, erinomattain sitä kieltä, jota Pyhän Hengen koulussa opetetaan.” (Raattamaa 1976, 209, sit. Ihonen.)
MARKKU IHONEN
Vaikenevat naiset : Keskustelua naisen paikasta 1800-luvun lestadiolaisuudessa
Historiallinen Aikakauskirja 3/2001, s. 276-292.
http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/lestnain.htm
Ihonen, M. 1999. Naisen paikka lestadiolaisuudessa. Varhaisia juonteita. Esitelmä Suomen Akatemian ja Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden järjestämässä
seminaarissa ”Nöyrä, uhmakas, itsenäinen. Nainen 1800-luvun suomalaisessa
kulttuurissa.”
http://www.uta.fi/~tlmaih
Raittila, P. 1976. Lestadiolaisuus 1860-luvulla: Leviäminen ja yhteisömuodostus. s. 233.
Raittila, Pekka (1967) Lestadiolaisuuden matrikkeli ja bibliografia. Biographia et bibliographia laestadiana. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 74. Helsinki: SKHS
TALONEN, JOUKO Pohjois-Suomen lestadiolaisuuden poliittis-yhteiskunnallinen profiili 1905–1929. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 144. Helsinki: SKHS 1989.
Mielenkiintoista. Liekö vastaavia tutkimuksia tai artikkeleja tuoreemmasta tilanteesta?