Onko mielestänne minulla

Tilanne: Olen ollut 1,5 vuotta suhteessa mieheen, joka on naimisissa. Älkää alkako moralisoida tätä kohtaa. Mies on monesti sanonut eroavansa, mutta ei ole tehnyt sitä. Olen silti uskonut siihen ja siksi en ole lopettanut tätä. Nyt kävi kuitenkin niin, että tulin raskaaksi kierukasta huolimatta. Minulla on lapset avioliitosta ex-mieheni kanssa, he ovat vasta 3 ja 5, eikä suunnitelmissani ollut saada enää lisää lapsia. Minulla on melko hyvä vakituinen työpaikka ja oma rivitalokolmioasunto.

Mitä ihmettä teen nyt? Onko mielestänne tässä riittävän hyviä syitä aborttiin? Minusta ei, omalta kannaltani. Mutta miehen kannalta kyllä. Jos olisimme oikea pari, tästä selvittäisiin hyvinkin. Mutta nyt hänen täytyisi tunnustaa tämä kaikki vaimolleen jos pidän lapsen, koska ei kai enää tämän suuruusluokan asiaa voi pitää salassa. Heillä on kolme lasta, jotka ovat suurin syy siihen, ettei mies ole eronnut.
623461
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 62

Vanhimmat

Säälittää sen typerän luuserin vaimo ja lapset. Älkää alkako moralisoida? Ihan pakko... Miten olet saattanut tehdä tuota jo 1,5 vuotta?

Tee se lapsi, ja ota ja kerro samalla koko totuus sen luuseri miesystäväsi vaimolle. Hänellä on oikeus tietää ja päästä eroon tuollaisesta petturista ja alkaa rakentamaan (shokista selvittyään) ihan oikeaa elämää, jonkun kunnon miehen kanssa. Pidä sinä se luuseri (jos hän nyt sinua edes huolii, koska voit olla hänelle pelkkä seikkailukin harmaan arjen keskellä), mutta muista kuitenkin aina se, että sen minkä hän teki nykyiselle vaimolleen ja lapsilleen, hän voi yhtä hyvin tehdä sinulle. Niin niin... sanoohan hän nyt varmasti rakastavansa sinua enemmän kuin ketään koskaan.., mutta luuletko, että tuollaisen miehen rakkaus kestää sen tavallisen arjen, joka on väistämättä vastassa jokaisessa suhteessa?

Lirissä olet- pahassa!

Äänestä
  • Tiedän varsin hyvin, etten ole itsekään tähän tilanteeseen syytön. Sitä ei tarvitse enää minulle sanoa. Miten olen saattanut tehdä tätä näin kauan - se on sen sijaan hyvä kysymys. Ihmettelen itsekin. Ainakin osittain siksi, että olen hölmönä uskonut miehen lupauksiin. Ne ovat olleet tyyliin "kahden kuukauden päästä", "joulun jälkeen" ja kun ko. aika tulee, onkin jokin syy miksi tarvitaan lisäaikaa (lapset sairaana, työstressi, kesäloma, äidin synttärit). Kerran jo jätin hänet ja silloin olin aivan hilkulla kertoa hänen vaimolleen koko totuuden. Mies tuli anelemaan takaisin ja sanoi, että on ilmoittanut vaimolleen haluavansa eron. Totta kai uskoin sen silloin, mutta valettapa se olikin.

    Lisään vielä, että tämä mies on päällisin puolin oikein kunnollinen perheenisä, ei mikään baareissa pörrääjä, eikä kukaan voisi uskoa hänestä tätä.

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    Tiedän varsin hyvin, etten ole itsekään tähän tilanteeseen syytön. Sitä ei tarvitse enää minulle sanoa. Miten olen saattanut tehdä tätä näin kauan - se on sen sijaan hyvä kysymys. Ihmettelen itsekin. Ainakin osittain siksi, että olen hölmönä uskonut miehen lupauksiin. Ne ovat olleet tyyliin "kahden kuukauden päästä", "joulun jälkeen" ja kun ko. aika tulee, onkin jokin syy miksi tarvitaan lisäaikaa (lapset sairaana, työstressi, kesäloma, äidin synttärit). Kerran jo jätin hänet ja silloin olin aivan hilkulla kertoa hänen vaimolleen koko totuuden. Mies tuli anelemaan takaisin ja sanoi, että on ilmoittanut vaimolleen haluavansa eron. Totta kai uskoin sen silloin, mutta valettapa se olikin.

    Lisään vielä, että tämä mies on päällisin puolin oikein kunnollinen perheenisä, ei mikään baareissa pörrääjä, eikä kukaan voisi uskoa hänestä tätä.

    > Lisään vielä, että tämä mies on päällisin
    > puolin oikein kunnollinen perheenisä, ei
    > mikään baareissa pörrääjä, eikä kukaan voisi
    > uskoa hänestä tätä.

    Hän on siis ns. "susi lampaan vaatteissa".

    On kaikkien osapuolien parhaaksi ensiarvoisen tärkeää, että asiaa ei enää salata hänen vaimoltaan. Ilmoita siitä hänen vaimolleen heti, enää mitään varoittamatta tai lupaa kysymättä.

    Äänestä

sinun pitää tehdä niin kuin itse tunnet eli pitää lapsi. Miehen oma häpeä on hänen moraalittomuutensa ja petoksensa perhettään (ja sinuakin) kohtaan, älä anna syntymättömän lapsen maksaa siitä hengellään.

Minun mielestäni miesystäväsi on raukka ja pelkuri, joka joutaakin jäädä kaksoiselämästään kiinni.

Äänestä

ja hävetä!

Äänestä
  • opetella kielioppia, "Sinun on syytä kantaa vastuu" "Sinulla on syytä kantaa vastuusi?"

    Helppo tuomita sieltä.

    Äänestä

"Mitä ihmettä teen nyt? Onko mielestänne tässä riittävän hyviä syitä aborttiin? Minusta ei, omalta kannaltani. "

Silloin kuuntelet sitä omaa kantaasi, mikään miehen mielipide tai elämäntilanne kun ei ole tarpeeksi hyvä syy tehdä ratkaisuja omasta kehostasi ja lapsestasi/lapsestanne. Jos haluat pitää lapsen(näin käsitin?), pidä se. Ja jos suoraan sanon, mies kuulostaa olevan täysin selkärangaton "jaffa"pää mitä tulee kohteluusi. 1,5v. mies on lupaillut jättää vaimonsa? Taitaa (tyhjiksi) lupauksiksi jäädäkin! Paitsi sinua, hän on kohdellut huonosti myös vaimoaan ja lapsiaan valehtelulla. Seuraukset siitä eivät kuulu sinulle.

Mutta ettei nyt joltakulta täällä unohtuisi, en kyllä pidä sinua mitenkään syyttömänä. Mutta taidat sen itse tietää. Toivottavasti opit katsomaan miehen tavatessasi sen vasemman nimettömän. Voimia!

Äänestä

Mitä mieltä itse olet?
Haluatko pitää lapsen vaiko ????
Ihan totta.
Nyt jos saan suoraan sanoa todella vaikeaa sinulle jos rakastat tulevan lapsen!!! isää.
Hän on naimisissa sinä olet sikiön eli lapsen Äiti!
Älä heitä sitä roskiiin!
Teillä kahdella ja sinun lapsillasi on mahtava tulevaisuus edessä!
En nyt halua sinulle pahaa, mutta lupaan ettätulet itkemään a katumaan loppuikäsi jos Abortin teet.
Anna sen miehen olla ja nauti lapsistasi.
Sitä paitsi jos ja kun olet yh-äiti saat kunnalta aina kodinhoidon tukea kun tarvitset.
Plus Elatus maksut Lapsilisät ynnä muut.
Et todellakaan ole yksin!!!

Äänestä
  • käytetty, luotettavaa sellaista. Kaksihan siinä on ollut mukana, mutta myöskin miehen kanta on otettava huomioon, ei ketään saisi vasten tahtoaan isäksi tehdä tai sitten tekee niin, että tosiaan kasvattaa JA elätää lapsensa yksin, eli ei vaadi lapsen isältä mitään. Onhan aina mahdollisuus saada valt.elatusmaksua, onhan se pieni summa, mutta jotain sekin.
    Mistäs sinä äiti 46v olet saanut päähäsi, että yh-äiti saa automaattisesti kunnalta AINA kodinhoidon tukea kun tarvitsee? Joskus kun resurssit ovat olleet toisenlaiset näin on voinut olla, vaan ei ole enää.
    Ja sinä, kuten kukaan muukaan EI tiedä tuleeko ap.katumaan mahdollista keskeytystä vai ei, miten voit kirjoittaa ja ajatella jonkun toisen puolesta?!
    Omia mielipiteitäsi voit esittää,esitä ne ominasi ja sinua koskevina, mutta älä toisen.

    "Teillä kahdella ja sinun lapsillasi on mahtava tulevaisuus edessä!"
    Kellä? Tällä sikiön isällä, alkuperäisellä,hänen lapsillaan ja tällä mahd.tulevalla, vai?
    "Anna sen miehen olla ja nauti lapsistasi"??!!

    (Oletko tosiaan 46 vuotias? Esim. sanat lapsilisä ja elatusmaksu, niitä ei kirjoiteta isolla alkukirjaimella. Samoin abortti kun se on lauseen keskellä kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella...)
    Sivuseikkoja tässä asiassa, mutta minusta viestisi oli enemmän kuin sekava.

    Ihmettelen aina näitä jotka tietävät niin varmaksi sen, että mahd.keskeytyksen tekijä tulee itkemään
    ja katumaan asiaa koko loppuikänsä.

    Keskeytys on jokaisen naisen henkilökohtainen asia , toiset pääsevät sen ylitse helpommin kuin toiset, kaikille ei suinkaan siitä tule elinikäisiä traumoja.

    Asiaan olen törmännyt ihan ammattini puitteissa.

    Äänestä

  • Mistä sitä kodinhoitoapua saa ? Ja niitä suuria rahoja ja tukia ? Olen kolmen lapsen yh-äiti, työttömänä tällä hetkellä enkä omaa syytäni, mutta eipä ole meillä siivoojaa näkynyt sen enempi silloin kun olin töissä kuin nytkään - puhumattakaan, että rahassa ryvettäisiin ! Taksa, jolla minä plus lapseni kuussa pärjätään on 180 euroa per nenä, siihen kuuluu ruoka, hygienia, vaatteet, harrastukset, auto, lehdet, tv, KAIKKI ! Ja 180 euroa per kärsä ei ole kovin iso raha, kun autokin on PAKKO olla ja siihen on vakuutukset, polttoainekulut yms. ja kun mennään kenkä- ym. ostoksille ja kasvavat lapset kun kuluttavat niinkuin emoihmiset tietävät =( Vaikka halvimmalla ostan -postimyynnistä- on yksi uusi pakollinen vaate- ja kenkäkierros lapsille jo vienyt vararikkoon. Sen kerran kun toimeentulotukea on minulle laskettu, tämä oli lopputulos ja valtakunnallinen taksa, jolla pitää toimeen tulla - ja tulemmekin hyvin, todella hyvin, en saanut mitään apua !
    Anteeksi, kun poikkesin alkuperäisestä aiheesta, mutta nämä uskomukset yh-äitien hyysäämisestä alkavat pikkuhiljaa kyllästyttää... Tällä tulotasolla ei juhlita ja pärjätäkseen pitää kyllä jo katsoa mitä milloinkin voi hankkia. Pitää olla tyytyväinen siihen mitä on, mutta aina se ei ole helppoa.

    Äänestä

  • Yh-äiti x3 kirjoitti:

    Mistä sitä kodinhoitoapua saa ? Ja niitä suuria rahoja ja tukia ? Olen kolmen lapsen yh-äiti, työttömänä tällä hetkellä enkä omaa syytäni, mutta eipä ole meillä siivoojaa näkynyt sen enempi silloin kun olin töissä kuin nytkään - puhumattakaan, että rahassa ryvettäisiin ! Taksa, jolla minä plus lapseni kuussa pärjätään on 180 euroa per nenä, siihen kuuluu ruoka, hygienia, vaatteet, harrastukset, auto, lehdet, tv, KAIKKI ! Ja 180 euroa per kärsä ei ole kovin iso raha, kun autokin on PAKKO olla ja siihen on vakuutukset, polttoainekulut yms. ja kun mennään kenkä- ym. ostoksille ja kasvavat lapset kun kuluttavat niinkuin emoihmiset tietävät =( Vaikka halvimmalla ostan -postimyynnistä- on yksi uusi pakollinen vaate- ja kenkäkierros lapsille jo vienyt vararikkoon. Sen kerran kun toimeentulotukea on minulle laskettu, tämä oli lopputulos ja valtakunnallinen taksa, jolla pitää toimeen tulla - ja tulemmekin hyvin, todella hyvin, en saanut mitään apua !
    Anteeksi, kun poikkesin alkuperäisestä aiheesta, mutta nämä uskomukset yh-äitien hyysäämisestä alkavat pikkuhiljaa kyllästyttää... Tällä tulotasolla ei juhlita ja pärjätäkseen pitää kyllä jo katsoa mitä milloinkin voi hankkia. Pitää olla tyytyväinen siihen mitä on, mutta aina se ei ole helppoa.

    Olen kanssasi samaa mieltä.

    Äänestä

  • Yh-äiti x3 kirjoitti:

    Mistä sitä kodinhoitoapua saa ? Ja niitä suuria rahoja ja tukia ? Olen kolmen lapsen yh-äiti, työttömänä tällä hetkellä enkä omaa syytäni, mutta eipä ole meillä siivoojaa näkynyt sen enempi silloin kun olin töissä kuin nytkään - puhumattakaan, että rahassa ryvettäisiin ! Taksa, jolla minä plus lapseni kuussa pärjätään on 180 euroa per nenä, siihen kuuluu ruoka, hygienia, vaatteet, harrastukset, auto, lehdet, tv, KAIKKI ! Ja 180 euroa per kärsä ei ole kovin iso raha, kun autokin on PAKKO olla ja siihen on vakuutukset, polttoainekulut yms. ja kun mennään kenkä- ym. ostoksille ja kasvavat lapset kun kuluttavat niinkuin emoihmiset tietävät =( Vaikka halvimmalla ostan -postimyynnistä- on yksi uusi pakollinen vaate- ja kenkäkierros lapsille jo vienyt vararikkoon. Sen kerran kun toimeentulotukea on minulle laskettu, tämä oli lopputulos ja valtakunnallinen taksa, jolla pitää toimeen tulla - ja tulemmekin hyvin, todella hyvin, en saanut mitään apua !
    Anteeksi, kun poikkesin alkuperäisestä aiheesta, mutta nämä uskomukset yh-äitien hyysäämisestä alkavat pikkuhiljaa kyllästyttää... Tällä tulotasolla ei juhlita ja pärjätäkseen pitää kyllä jo katsoa mitä milloinkin voi hankkia. Pitää olla tyytyväinen siihen mitä on, mutta aina se ei ole helppoa.

    Poikkean minäkin aiheesta, mutta siivoojaako kaipaat vaikka olet työttömänä?
    Kodinhoitoavulla tarkoitetaan tilannetta, jolloin työssäkäyvän yh:n lapsi on sairastunut ja äidin/isän on mahdotonta jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta.

    Äänestä

  • kaipaat??? kirjoitti:

    Poikkean minäkin aiheesta, mutta siivoojaako kaipaat vaikka olet työttömänä?
    Kodinhoitoavulla tarkoitetaan tilannetta, jolloin työssäkäyvän yh:n lapsi on sairastunut ja äidin/isän on mahdotonta jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta.

    Aiheen aloittajakaan tuskin tarkoitti tuota tilannetta vaan hänen kommentistaan sai sen kuvan, että valloilla on uskomus, että kodinhoitajia kasvaa puissa yh-äitien tarpeisiin oli tilanne mikä hyvänsä. Ei meillä tarvita siivoojaa (enemmän on rahasta pula !) - ihan itse olen siivonnut vaikka työssäkin käynyt ja vaikka yksi lapsista on pysyvästi synnynnäisesti sairaskin, ei ole kotihoitoapua tarjottu eikä ollut. Ei huonoina eikä hyvinä aikoina. Että se siitä. Kaipaa näitä tosielämän kokemuksia ennenkuin ymmärtää nämä jutut. Valitettavasti.

    Äänestä

suusi kiinni.mitäs se sille vaimolle kuuluu et pidätkö sä sen vai et.ja jos ei se äijä ite sitä sano sille niin ei sunkaan tartte ei sen tartte tietää.ei oo mitään HYVÄÄ syytä aborttiin.koska voit sen hyvin yksinkin kasvattaa ilman äijää.

Äänestä
  • huh huh..mitä jos omalla puolisollasi olisi lapsi toisen kanssa?eikö sinusta ois mukava tietää ettei haaskaisi enempää aikaa vastuuntunnottomaan mieheen?

    Äänestä

Moikka.
Itselleni on käynyt täysin samoin kuin sinulle,ja koko tarina oli kuin omani.Haluaisitko vaihtaa ajatuksia?

Äänestä
  • Mihin päädyit? Miten kävi? Mitä teet nyt, oletko saman miehen kanssa yhä?

    Äänestä

  • alkper kirjoitti:

    Mihin päädyit? Miten kävi? Mitä teet nyt, oletko saman miehen kanssa yhä?

    Tein keskeytyksen viime viikolla.Omaa tarinaani mutkisti se,etten itsekään ole vapaa.Kerroin asiasta rakastajalleni,meidän välimme katkesivat viikkoa ennen kun sain tietää olevani raskaana hänelle.Välit katkesivat,koska rakastajani jäi kiinni vaimolleen,ja tiesimme ettei hän pysty omia lapsiaan jättämään.Nyt olimme tekemisissä keskeytkseni ajan,sillä hän lupasi olla tukenani.Fiilis oli tosi huono,ja on vieläkin,mutta kai tämä tähän tilanteeseen oli oikein ratkaisu.Nyt jäljellä on vain ihanat muistot ja toivon,että vielä jonain päivänä saan tuon miehen,vain omakseni.Mitä aiot?

    Äänestä

  • katriina-77 kirjoitti:

    Tein keskeytyksen viime viikolla.Omaa tarinaani mutkisti se,etten itsekään ole vapaa.Kerroin asiasta rakastajalleni,meidän välimme katkesivat viikkoa ennen kun sain tietää olevani raskaana hänelle.Välit katkesivat,koska rakastajani jäi kiinni vaimolleen,ja tiesimme ettei hän pysty omia lapsiaan jättämään.Nyt olimme tekemisissä keskeytkseni ajan,sillä hän lupasi olla tukenani.Fiilis oli tosi huono,ja on vieläkin,mutta kai tämä tähän tilanteeseen oli oikein ratkaisu.Nyt jäljellä on vain ihanat muistot ja toivon,että vielä jonain päivänä saan tuon miehen,vain omakseni.Mitä aiot?

    Kuulostaa aika vaikealta toi tilanne! Toivottavasti et jää katumaan asiaa.

    Kysymykseni sinulle kuuluu: jos teillä molemmilla on kumppanit, miksi teillä ne on? Erityisesti kun pahin (kiinnijääminen?) on jo tapahtunut. Onko sinulla lapsia tm joka monimutkaistaisi eroa? Etkö ollenkaan enää välitä nykyisestäsi?

    Jos ainoa syysi tehdä abortti rakastajallesi oli lojaalius hänen perhettään (lapsiaan) kohtaan, kuulostaa se murheelliselta. En vielä tiedä mitä teen. Kiinnijääminen pelottaa eniten. Toisaalta mietin, onko mies minun arvoinen jos vaatii omista syistään abortin.

    Äänestä

lapsi on teidän rakkauden hedelmä ja mieskin sen kestäköön. " sitä kylvää, mitä niittää" ÄLÄ HYVÄ IHMINEN TAPA LASTASI " T. Neljän lapsen äiti

Äänestä

Sinulla on asunto ja työpaikka.

"Onko mielestänne tässä riittävän hyviä syitä aborttiin? Minusta ei, omalta kannaltani." Siis omasta mielestäsi ei ole syytä tehdä aborttia ja jos mielipiteen haluat niin ei ole kyllä minunkaan mielestäni!
On selvää, että mies haluaa että teet abortin. Hän joutuu nyt vihdoin kohtaamaan tekonsa seuraukset jos pidät lapsen. Tilanne on hänelle hankala ja abortin tekemällä (jos nyt ei ajatella lasta) hän pääsee mukavasti pälkähästä.

Tärkein syy pitää lapsi on kuitenkin oma mielipiteesi. Onko abortille syytä? Mielestäni ei ja taidat olla samaa mieltä itsekin. Et voi nyt ajatella tässä miestä ja tehdä tilannetta hänelle helpoksi! Olet tehnyt sitä jo 1,5 vuotta!!!!

Äänestä

Moi!

Minusta sinun "tulee"(mikä minä sinua olen neuvomaan...) miettiä asiaa itsesi ja lapsiesi kannalta. Ajatella, että yksin kannat vastuu kaikesta, unohtaa se mahdollisuus että varattu mies ottaa eron tässä tilanteessa ja saat miehen itsellesi koska kannat hänen lastaan. Uskon, että osittain lapsen pitäminen kiehtoo juuri siksi, että saat miehen itsellesi sillä tavoin. Äitinä tiedät, millaista on olla lapsien kanssa jne. Ajattele tekeväsi se yksin. Toiseksi sinun kannattaisi ajatella, haluatko itse olla miehen kanssa, joka on valmis pettämään sinua ja perustamaan suhteen toisen naisen kanssa? Ihmiset ei muuttu kovinkaan paljoa, loppujen lopuksi...ja ne loputtomat lupaukset; en usko, että mies jättää koskaan vaimoaan ja lapsiaan, miksi jättäisi?Onhan hän saanut sinut ja vaimonsa jo 1,5 vuoden ajan...

Minä itse olin myös toisena naisena, onneksi vain 3 kk ja sitten tajusin että että lupaukset ovat katteettomia. Samat löpinät kuulin kuin sinäkin...nyt olen täysin onnellinen ja näen koko miehen aivan uudessa valossa, enkä haluaisi häntä enää missään tapauksessa!!

Ja minusta ei ole sinun tehtävä ilmoittaa miehen vaimolle yhtään mitään; se kuuluu miehelle ja on hänen ja hänen vaimonsa välinen asia. Kyse on heidän avioliitostaan, ei sinun ja miehen. Sinun asiasi on selvittää raskaus-asia, jutella mahdollisesti siitä miehen kanssa ja tehdä päätös, jonka kanssa voit elää koko loppuelämäsi. Mutta toivon totisesti, että ymmärrät olevasi yksin tässä miehen puheista huolimatta...

Abortti vai ei, siihen en ota kanntaa. Sinun on se itse päätettävä ja kannettava vastuu itse, jotta voit elää elämääsi eteenpäin!

/toinen nainen

Äänestä

haluat,niin mielestäni syitä aborttiin ei ole tarpeeksi,mutta tämä on oma mielipiteeni.Sitä ei kukaan voi sinun puolestasi päättää.

Muistathan,että jos sattuu käymään niin,että miesystäväsi hylkää vaimonsa ja lapsensa,niin ei ole poissuljettua,että niin kävisi myös sinulle.

Miehesi tehtävä on kertoa vaimolleen tapahtuneesta,päätit pitää lapsen tai et.Aikuisen ihmisen on kärsittävä tekojensa seuraukset,sitä paitsi on vaimollakin oikeus tietää miehensä puuhista.

Näin ainakin itse ajattelen.

Toivottavasti teet itseäsi ajatellen parhaan ratkaisun.Toivotan sinulle voimia ja toivottavasti ilmaannut kertomaan tänne kun päätöksesi olet tehnyt!

Äänestä

Ensiksi SINÄ päätät kehostasi, ei mies, eikä kukaan täällä keskustelu palstalla...kellään ei ole oikeutta eikä kukaan voi (tai voihan aina sanoa oman mielipiteen..mutta..) sanoa mitä sinun tulisi tehdä..eikä kysymys "onko tarpeeksi syitä?" ole kysymys johon kannattaa etsiä vastausta täältä, vaan itsestäsi...vain sinä tiedät...

Mies ei yleensä jätä perhettä toisen naisen vuoksi. Olin hetken aikaa toinen nainen, enkä olisi halunnut miehen eroavan vaimostaan...minä en olisi halunnut miestä kokonaan itselleni...se oli hetken seikkailu ja olen tyytyväinen nykyiseen elämääni. Miehen vaimo tietää minusta ja suhteesta, samoin oma mieheni ja me jatkamme avioliittoamme, koska rakkautemme on kuitenkin niin suuri ja koen että mieheni ja minut on tarkoitettu toisillemme. En tajua miksi petin...mahtava seksi ehkä syynä; toisen miehen kanssa

Asia on niin, että sinä et ole vastuussa sen miehen elämästä jonka kanssa sinulla on suhde. Olet vastuussa vain itsestäsi ja perheestäsi. Et hänen perheestä. Hän on vastuussa omasta perheestään ja ratkaisuistaan joita on tehnyt. Tee siis ratkaisu vain itseäsi ajatellen. Toki kerro miehelle tilanteesta, anna hänen sanoa oma mielipiteensä, mutta hän ei saa tehdä valintaa puolestasi. Sinä teet valinnan itse. Koska sinä myös kannat ratkaisusta vastuun oli se mikä hyvänsä.

Jos päätät pitää lapsen, on lapsen isällä velvollisuus myös kantaa siitä päätöksestä vastuunsa ja maksaa (vähintäänkin) elatusmaksuja.

Sinun ei tarvitse kertoa vaimolle, hän saa kyllä tietää itsekin.. Jonakin päivänä! Parempi olisi jos mies kertoisi itse vaimolleen.

"Mutta nyt hänen täytyisi tunnustaa tämä kaikki vaimolleen jos pidän lapsen, koska ei kai enää tämän suuruusluokan asiaa voi pitää salassa. Heillä on kolme lasta, jotka ovat suurin syy siihen, ettei mies ole eronnut."

Sinä et edelleenkään ole vastuussa hänen elämästään, perheestään, joten tuota asiaa sinun ei tarvitse miettiä..sinä päätät omasta kehostasi ja elämästäsi.

Äänestä
  • tekstiä...

    Äänestä

  • tekstiä... kirjoitti:

    eiköhän ne miehet tiedä seksiä harrastaessaan, mitä siitä saattaa seurata. --> raskaus, lapsi, elatusmaksut, vanhemmuus... en kyllä IKINÄ tekisi aborttia vain siksi, että joku vastuutaan/tekemisiään pakoileva mies yrittäisi siihen painostaa.

    Äänestä

  • tekstiä... kirjoitti:

    On sinulla...koska miehet ovat kantaneet vastuuta naisen vartalosta?.. joten miksi naisen pitäisi aina kuunnella miestä ja tehdä hänen toiveensa mukaisesti? Kuka on viime kädessä vastuussa abortista ja kantaa sen tuomat seuraukset? NAINEN...eikä ne ole vain psyykkisiä...myös fyysisiä seurauksia...jopa vakavia, joten eiköhän se nainen saa päättää että mitä hän haluaa ja mitä ei. Varsinkin jos mies ei elä naisen kanssa parisuhteessa.

    En vastusta aborttia, mutta sen on aina oltava naisen päätös viimekädessä. Mies kun ei koe aborttia samalla tavalla kuin nainen (riittää syyksi)...

    On miehelläkin oikeutensa, mutta miehellä ei ole oikeutta päättää naisen kehoon ja naiseen liittyvistä asioista koskaan. Alistusitko sinä kaikkiin miesten haluihin?

    "Eikö sillä tosiaan ole merkitystä, ettei mies
    halua lasta, että lapsi jäisi isättömäksi?
    Todella kummallista tekstiä... "

    :toki se merkitsee: että nainen joutuu päättämään kasvattaako nainen lapsen yksin vai tekeekö abortin.Pitääkö naisen tässä tapauksessa alistua miehen toiveeseen, vaikka haluaisi kasvattaa lapsen yksin. Vain koska mies ei halua lasta? Kuunnella vain toisen mielipidettä vaikka oma halu olisi jotain muuta.

    "Minkä ihmeen takia miehen sitten pitäisi kantaa
    naisen päätöksestä vastuu elatusmaksujen muodossa, jos hänen mielipiteellään ei ole merkitystä? Jos nainen tietää, ettei mies toivo
    lasta?"
    :On tuo ihan hyvä pointti, mutta lapsesta tulee kuluja ja yksinhuoltajana nainen on taloudellisesti heikommassa asemassa ja tarvitsee tukea, joten vaihtoehtoina on joko kunnan elatustuki, joka ei ole paljon, tai miehen tulojen mukaan laskettava elatusapu. Raha on vain rahaa, mutta mikään ei korvaa sitä kaikkea mitä abortti tuottaa naiselle. Keho ja mieli ovat asioita, joita rahalla ei korvata.Naisen ei tietysti ole pakko vaatia mieheltään elatusapua, vaan kieltäytyä isyyden tunnustamisesta ja tällöin hän saa minimaalisen tuen yhteiskunnalta.

    "Kehoitat myös ajattelemaan vain itseä ratkaisua
    tehdessä!
    Miksi? "
    : Koska kyse on omasta vartalosta ja hyvinvoinnista. Ei miehen. Aborttiin liittyy aina vähintään fyysiset tuskat(kivut ja vuodot... lievimmillään)Entä jos omatunto ei kestä abortin tuomia psyykkisiä asioita? Pitääkö naisen silti tehdä abortti, vaikka hän kantaisi koko loppuelämän mielessään ajatusta ("murhasin oman lapseni"-->)NÄIN EI KÄY AINA; MUTTA NÄIN VOI KÄYDÄ. EN OLE ABORTIN VASTUSTAJA; MUTTTA USKON SIIHEN ETTÄ JOKAISELLA ON OIKEUS TEHDÄ OMALLA VARTALOLLA MITÄ HALUAA.

    "Minun mielipiteeni on abortti,
    jo pelkästään se, ettei lapsen isä halua
    tätä, riittää syyksi.
    Itseasiassa se on parhaita syitä, mitä
    kuvitella saattaa!
    Ei lapsi ole vain äidin, vaan hän on vanhempiensa, joten on suorastaan käsittämätöntä,
    ettei miehellä ole asiaan sananvaltaa.
    Kaikki asiaan liittyvät ihmiset (sinä itse, mies,
    hänen vaimonsa ja lapsensa, sinunkin lapsesi)
    huomioon ottaen abortti on kyllä vastuullisin
    teko."

    : Toi se vasta oli kummallista tekstiä. Oletko tosiaan asemassa että voit ilmaista kannattavasi aborttia tässä tapauksessa. MINÄ KANNATAN JOS SE ON YKSILÖN/NAISEN OMA VALINTA; JOHON EI MUUT VAIKUTA. Minusta voimme ulkopuolisina tilanteesta vain koittaa esittää erilaisia näkökulmia, olematta jommalla kummalla kannalla. Abortti vs. synnyttää lapsen. Minä en asetu kummallekaan kannalle. MINÄ PUHUN VAIN NAISEN OMAN KEHON PUOLESTA: ETTÄ NAINEN SAA PÄÄTTÄÄ SIITÄ ITSE: TARVITSEMATTA PUOLUSTELLA TEKOAAN KELLEKÄÄN.

    Kaikista typerin lause oli "jo pelkästään se, ettei lapsen isä halua
    tätä, riittää syyksi. "

    : Miksi? Eikö nainen mielestäsi tosiaankaan ansaitse päättää omasta kehostaan? Pitääkö sen alistua silvottavaksi, vain miehen tahdon mukaan.

    Äänestä

  • UPDATE_3893182 kirjoitti:

    eiköhän ne miehet tiedä seksiä harrastaessaan, mitä siitä saattaa seurata. --> raskaus, lapsi, elatusmaksut, vanhemmuus... en kyllä IKINÄ tekisi aborttia vain siksi, että joku vastuutaan/tekemisiään pakoileva mies yrittäisi siihen painostaa.

    ohi, kun seksistä seurasi automaattisesti lapsi,
    ja mies oli se, joka oli saattanut naisen vaikeuksiin... Vai millä vuosisadalla sinä elät?
    Nykyään päätös lapsen syntymästä on yksin naisen,
    miehellähän ei asiaan ole sanomista,
    joten miksi velvollisuus maksaa?
    Ihmettelen.

    Äänestä

  • eräs nainen kirjoitti:

    On sinulla...koska miehet ovat kantaneet vastuuta naisen vartalosta?.. joten miksi naisen pitäisi aina kuunnella miestä ja tehdä hänen toiveensa mukaisesti? Kuka on viime kädessä vastuussa abortista ja kantaa sen tuomat seuraukset? NAINEN...eikä ne ole vain psyykkisiä...myös fyysisiä seurauksia...jopa vakavia, joten eiköhän se nainen saa päättää että mitä hän haluaa ja mitä ei. Varsinkin jos mies ei elä naisen kanssa parisuhteessa.

    En vastusta aborttia, mutta sen on aina oltava naisen päätös viimekädessä. Mies kun ei koe aborttia samalla tavalla kuin nainen (riittää syyksi)...

    On miehelläkin oikeutensa, mutta miehellä ei ole oikeutta päättää naisen kehoon ja naiseen liittyvistä asioista koskaan. Alistusitko sinä kaikkiin miesten haluihin?

    "Eikö sillä tosiaan ole merkitystä, ettei mies
    halua lasta, että lapsi jäisi isättömäksi?
    Todella kummallista tekstiä... "

    :toki se merkitsee: että nainen joutuu päättämään kasvattaako nainen lapsen yksin vai tekeekö abortin.Pitääkö naisen tässä tapauksessa alistua miehen toiveeseen, vaikka haluaisi kasvattaa lapsen yksin. Vain koska mies ei halua lasta? Kuunnella vain toisen mielipidettä vaikka oma halu olisi jotain muuta.

    "Minkä ihmeen takia miehen sitten pitäisi kantaa
    naisen päätöksestä vastuu elatusmaksujen muodossa, jos hänen mielipiteellään ei ole merkitystä? Jos nainen tietää, ettei mies toivo
    lasta?"
    :On tuo ihan hyvä pointti, mutta lapsesta tulee kuluja ja yksinhuoltajana nainen on taloudellisesti heikommassa asemassa ja tarvitsee tukea, joten vaihtoehtoina on joko kunnan elatustuki, joka ei ole paljon, tai miehen tulojen mukaan laskettava elatusapu. Raha on vain rahaa, mutta mikään ei korvaa sitä kaikkea mitä abortti tuottaa naiselle. Keho ja mieli ovat asioita, joita rahalla ei korvata.Naisen ei tietysti ole pakko vaatia mieheltään elatusapua, vaan kieltäytyä isyyden tunnustamisesta ja tällöin hän saa minimaalisen tuen yhteiskunnalta.

    "Kehoitat myös ajattelemaan vain itseä ratkaisua
    tehdessä!
    Miksi? "
    : Koska kyse on omasta vartalosta ja hyvinvoinnista. Ei miehen. Aborttiin liittyy aina vähintään fyysiset tuskat(kivut ja vuodot... lievimmillään)Entä jos omatunto ei kestä abortin tuomia psyykkisiä asioita? Pitääkö naisen silti tehdä abortti, vaikka hän kantaisi koko loppuelämän mielessään ajatusta ("murhasin oman lapseni"-->)NÄIN EI KÄY AINA; MUTTA NÄIN VOI KÄYDÄ. EN OLE ABORTIN VASTUSTAJA; MUTTTA USKON SIIHEN ETTÄ JOKAISELLA ON OIKEUS TEHDÄ OMALLA VARTALOLLA MITÄ HALUAA.

    "Minun mielipiteeni on abortti,
    jo pelkästään se, ettei lapsen isä halua
    tätä, riittää syyksi.
    Itseasiassa se on parhaita syitä, mitä
    kuvitella saattaa!
    Ei lapsi ole vain äidin, vaan hän on vanhempiensa, joten on suorastaan käsittämätöntä,
    ettei miehellä ole asiaan sananvaltaa.
    Kaikki asiaan liittyvät ihmiset (sinä itse, mies,
    hänen vaimonsa ja lapsensa, sinunkin lapsesi)
    huomioon ottaen abortti on kyllä vastuullisin
    teko."

    : Toi se vasta oli kummallista tekstiä. Oletko tosiaan asemassa että voit ilmaista kannattavasi aborttia tässä tapauksessa. MINÄ KANNATAN JOS SE ON YKSILÖN/NAISEN OMA VALINTA; JOHON EI MUUT VAIKUTA. Minusta voimme ulkopuolisina tilanteesta vain koittaa esittää erilaisia näkökulmia, olematta jommalla kummalla kannalla. Abortti vs. synnyttää lapsen. Minä en asetu kummallekaan kannalle. MINÄ PUHUN VAIN NAISEN OMAN KEHON PUOLESTA: ETTÄ NAINEN SAA PÄÄTTÄÄ SIITÄ ITSE: TARVITSEMATTA PUOLUSTELLA TEKOAAN KELLEKÄÄN.

    Kaikista typerin lause oli "jo pelkästään se, ettei lapsen isä halua
    tätä, riittää syyksi. "

    : Miksi? Eikö nainen mielestäsi tosiaankaan ansaitse päättää omasta kehostaan? Pitääkö sen alistua silvottavaksi, vain miehen tahdon mukaan.

    ENTÄS LAPSI?
    Onko lapsella oikeus saada isä?

    Olen kokenut yhden abortin, 3 keskenmenoa sekä yhden myöhäisen vaiheen keskeytyksen lapsen
    vakavan vamman vuoksi,
    joten uskoisin, että tiedän, mitä psyykkisiä ja
    fyysisiä juttuja niihin liittyy...
    Aborttiin varsin vähän, jos laisinkaan, on oma kokemukseni.

    Äänestä

  • se aika ole jo kirjoitti:

    ohi, kun seksistä seurasi automaattisesti lapsi,
    ja mies oli se, joka oli saattanut naisen vaikeuksiin... Vai millä vuosisadalla sinä elät?
    Nykyään päätös lapsen syntymästä on yksin naisen,
    miehellähän ei asiaan ole sanomista,
    joten miksi velvollisuus maksaa?
    Ihmettelen.

    ..ihmeen vaikeuksiin? oma lapseni ei aikanaan ikinä ollut mikään "vaikeus", vaan päätin pitää/haluta hänet, oli sitten mies mukana kuvioissa tai ei. eiköhän sen molemmat osapuolet tiedä, mitä seksistä saattaa olla seurauksena - ehkäisystä huolimatta. miksi ihmeessä miehellä tulisi olla valta päättää naisen ruumiista jonkun elatusapuvelvollisuuden kamaluuden vuoksi? kyllä ehdottomasti olisin elatusapua itsekin odottanut jos (tuolloin tuore) poikaystävä ei olisi halunnut olla kuvioissa mukana, mutta aborttia en olisi muista kuin puhtaasti omista syistäni ikinä tehnyt. miksi en olisi odottanut avustusta hänen siittämänsä lapsen elämiseen? eiköhän SE ole vähän vanhanaikainen ajattelutapa, että miehellä tulisi olla oikeus häipyä kuvioista ilman vastuuta/ päättää naisen ruumiista tämän puolesta.. oletkohan omista syistäsi vain hieman katkera..?? seksiä kun voi aina olla harrastamatta, jos ei mahdollisia seurauksia kestä.

    ja niin, aborttia en sinänsä vastusta, mutta faktahan se on, että jotain siinä silvotaan. mitä, se onkin sitten mielipidekysymys.

    Äänestä

  • naisen oma... kirjoitti:

    ENTÄS LAPSI?
    Onko lapsella oikeus saada isä?

    Olen kokenut yhden abortin, 3 keskenmenoa sekä yhden myöhäisen vaiheen keskeytyksen lapsen
    vakavan vamman vuoksi,
    joten uskoisin, että tiedän, mitä psyykkisiä ja
    fyysisiä juttuja niihin liittyy...
    Aborttiin varsin vähän, jos laisinkaan, on oma kokemukseni.

    En voi käsittää tuota ajatusrakennelmaa, että mies pitää pana maksamaan ainakin, jos ei muuten isäksi halua. Sehän on ihan käsittämätöntä. Jos nainen haluaa sen lapsen pitää huomioimatta miehen toiveita ja haluttomuutta, kantakoon vastuunsa ihan itse ja maksakoon homman ihan itse. Miksi siihen maksumieheksi pitää joku "ulkopuolinen" pakottaa? - koska sitähän mies on, jos hänen toiveitaan ei yhtään kuunnella, eikä mielipiteellään ole merkitystä, puhumattakaan siitä mahtaako homma kiinnostaa pätkän vertaa.

    Mitä vastuun pakoilua se on, jos haluaa valita roolinsa _omassa elämässään_ (maksaa/ ei maksa, osallistuu/ ei osallistu) siinä missä nainenkin sen saa tehdä?

    Äänestä

  • naisen oma... kirjoitti:

    ENTÄS LAPSI?
    Onko lapsella oikeus saada isä?

    Olen kokenut yhden abortin, 3 keskenmenoa sekä yhden myöhäisen vaiheen keskeytyksen lapsen
    vakavan vamman vuoksi,
    joten uskoisin, että tiedän, mitä psyykkisiä ja
    fyysisiä juttuja niihin liittyy...
    Aborttiin varsin vähän, jos laisinkaan, on oma kokemukseni.

    Aivan totta mitä kirjoitat. Jos naisen haluaa pakottaa äidiksi se on naisen ruumiista päättämistä, mutta miehen saa kukavaan pakottaa isäksi ja vielä nyhtää hyvät rahat. Aborttilaki suosii naisia, se on vain niin.
    Tilanne on erittäin epäreilu etenkin silloin kun ehkäisy on pettänyt. Totta on, että jos mies vaati seksiä ilman ehkäisyä (ja nainen on niin hölmö että suostuu) niin silloin miehen kuuluu mielestäni kantaa vastuu lapsesta.
    Mutta omalta kohdaltani olen ajatellut näin: jos ehkäisy pettää ja poikaystäväni tekee selväksi ettei halua lasta mutta minä haluan niin en voisi vaatia elatustukea. Se olisi väärin.

    Äänestä

  • tiina-tiikeri kirjoitti:

    Aivan totta mitä kirjoitat. Jos naisen haluaa pakottaa äidiksi se on naisen ruumiista päättämistä, mutta miehen saa kukavaan pakottaa isäksi ja vielä nyhtää hyvät rahat. Aborttilaki suosii naisia, se on vain niin.
    Tilanne on erittäin epäreilu etenkin silloin kun ehkäisy on pettänyt. Totta on, että jos mies vaati seksiä ilman ehkäisyä (ja nainen on niin hölmö että suostuu) niin silloin miehen kuuluu mielestäni kantaa vastuu lapsesta.
    Mutta omalta kohdaltani olen ajatellut näin: jos ehkäisy pettää ja poikaystäväni tekee selväksi ettei halua lasta mutta minä haluan niin en voisi vaatia elatustukea. Se olisi väärin.

    Käytännössä sossuntäti ja lastensuojeluviranomainen ei tuohon vaihtoehtoosi suostu. Ensinnäkin lapsellesi halutaan se pakollinen isä ja sen jälkeen halutaan turvata lapsen elämä taloudellisesti ja laittaa isä kantamaan vastuunsa - halusi sitä tai ei. Tuossa tapauksessa sinun olisi parasta tehdä lapsesta isätön - eli sanot, että et tiedä kuka isä voisi olla...

    Äänestä

  • tiina-tiikeri kirjoitti:

    Aivan totta mitä kirjoitat. Jos naisen haluaa pakottaa äidiksi se on naisen ruumiista päättämistä, mutta miehen saa kukavaan pakottaa isäksi ja vielä nyhtää hyvät rahat. Aborttilaki suosii naisia, se on vain niin.
    Tilanne on erittäin epäreilu etenkin silloin kun ehkäisy on pettänyt. Totta on, että jos mies vaati seksiä ilman ehkäisyä (ja nainen on niin hölmö että suostuu) niin silloin miehen kuuluu mielestäni kantaa vastuu lapsesta.
    Mutta omalta kohdaltani olen ajatellut näin: jos ehkäisy pettää ja poikaystäväni tekee selväksi ettei halua lasta mutta minä haluan niin en voisi vaatia elatustukea. Se olisi väärin.

    Aborrtilaki tietysti suosii naisia, koska ei se mieskään voi raskaaksi tulla. Höh, mutta asiaan - kyllä o naivan totta, että ei miestäkään saa tai voi pakottaa tulemaan isäksi ja maksumieheksi seuraavien parinkymmenen vuoden ajaksi. Ei se ole tasa-arvoa se!
    Ehkä aborttilakiinkin pitäisi saada lausekkeita näitä tapauksia varten. En siis tarkoita sitä, että mies saisi yksinään päättää siitä, että abortti pitää tehdä, vaan kiistatapauksissa juuri tästä maksupuolesta.
    Pitäisi voida tehdä jokin virallinen paperi esim. sosiaalitoimistossa, että asia on näin, enkä tule nyt enkä myöhemminkään esittämään mitään vaateita lapsen elatuksen tai kasvatuksen suhteen. Se olis reilua peliä.

    Äänestä

  • naisen oma... kirjoitti:

    ENTÄS LAPSI?
    Onko lapsella oikeus saada isä?

    Olen kokenut yhden abortin, 3 keskenmenoa sekä yhden myöhäisen vaiheen keskeytyksen lapsen
    vakavan vamman vuoksi,
    joten uskoisin, että tiedän, mitä psyykkisiä ja
    fyysisiä juttuja niihin liittyy...
    Aborttiin varsin vähän, jos laisinkaan, on oma kokemukseni.

    Sinä saatat ehkä tietää millaisia psyykkisiä ja fysiologisia seurauksia abortti on sinulle tuonut ja ihmettelenkin, että miten olet noin hyvin selvinnyt kun miettii keskenmenojasi ja abortteja. Voisiko abortin tekemisellä olla vaikutusta siihen, että olet saanut noin monta keskenmenoa.
    Sitten se vielä kun laitoit loppuun ettei abortissa mitään silvota, niin kyllä kaavinnassa silvotaan. En viitsi tarkkaan alkaa tässä kertomaan miten. Mutta voit vaikka tarkistaa lääkärikirjasta jos olet kiinnostunut tietämään. Lääkkellisessä abortissa aloitetaan taas synntys tarkoituksella lääkkeiden avulla ja nainen näkee itse ns. jätökset ja voi jopa erottaa tiettyjä sikiön ruumiinosia. Ei kannata kaunistella ja selitellä lääketieteellisiä tosiasioita.

    Äänestä

  • naisen oma... kirjoitti:

    ENTÄS LAPSI?
    Onko lapsella oikeus saada isä?

    Olen kokenut yhden abortin, 3 keskenmenoa sekä yhden myöhäisen vaiheen keskeytyksen lapsen
    vakavan vamman vuoksi,
    joten uskoisin, että tiedän, mitä psyykkisiä ja
    fyysisiä juttuja niihin liittyy...
    Aborttiin varsin vähän, jos laisinkaan, on oma kokemukseni.

    Jos sulle ei abortista tullut kuin vähän psyykkisiä seuraamuksia niin se EI todellakaan tarkoita että muillekaan ei tule!
    Ystävälleni tehtiin abortti 20-vuotiaana (5 vuotta sitten) ja hän on ainakin käynyt masennuksen läpi tuon "tapon" takia. Nyt tuntuu että asia alkaa nostaa uudelleen päätään, kun tyypillä alkaa olla vauvakuume. Miettii myös, että mitä jos silloin olisi vauvan synnyttänyt, niin olisiko se elämä muka niin huonoksi mennyt.

    Äänestä

  • kylmää! kirjoitti:

    Sinä saatat ehkä tietää millaisia psyykkisiä ja fysiologisia seurauksia abortti on sinulle tuonut ja ihmettelenkin, että miten olet noin hyvin selvinnyt kun miettii keskenmenojasi ja abortteja. Voisiko abortin tekemisellä olla vaikutusta siihen, että olet saanut noin monta keskenmenoa.
    Sitten se vielä kun laitoit loppuun ettei abortissa mitään silvota, niin kyllä kaavinnassa silvotaan. En viitsi tarkkaan alkaa tässä kertomaan miten. Mutta voit vaikka tarkistaa lääkärikirjasta jos olet kiinnostunut tietämään. Lääkkellisessä abortissa aloitetaan taas synntys tarkoituksella lääkkeiden avulla ja nainen näkee itse ns. jätökset ja voi jopa erottaa tiettyjä sikiön ruumiinosia. Ei kannata kaunistella ja selitellä lääketieteellisiä tosiasioita.

    Siis nainen on kokenut tällaista:

    "Olen kokenut yhden abortin, 3 keskenmenoa sekä yhden myöhäisen vaiheen keskeytyksen lapsen
    vakavan vamman vuoksi..."

    Ja sinä vastaat ystävällisesti:

    "Voisiko abortin tekemisellä olla vaikutusta siihen, että olet saanut noin monta keskenmenoa."

    Tuota minä sanoisin jo kylmäksi, ellen suorastaan jäätäväksi! Ollaan varmaan jo aika lähellä absoluuttista nollapistettä vai mitä?

    Äänestä

  • kylmää! kirjoitti:

    Sinä saatat ehkä tietää millaisia psyykkisiä ja fysiologisia seurauksia abortti on sinulle tuonut ja ihmettelenkin, että miten olet noin hyvin selvinnyt kun miettii keskenmenojasi ja abortteja. Voisiko abortin tekemisellä olla vaikutusta siihen, että olet saanut noin monta keskenmenoa.
    Sitten se vielä kun laitoit loppuun ettei abortissa mitään silvota, niin kyllä kaavinnassa silvotaan. En viitsi tarkkaan alkaa tässä kertomaan miten. Mutta voit vaikka tarkistaa lääkärikirjasta jos olet kiinnostunut tietämään. Lääkkellisessä abortissa aloitetaan taas synntys tarkoituksella lääkkeiden avulla ja nainen näkee itse ns. jätökset ja voi jopa erottaa tiettyjä sikiön ruumiinosia. Ei kannata kaunistella ja selitellä lääketieteellisiä tosiasioita.

    pehmennetään ensin lääkkein,
    sen jälkeen kohtuontelo kaavitaan
    terävällä lusikan tapaisella instrumentilla.
    Kaavintaa käytetään myös hoitokeinona erilaisiin
    gynekologisiin vaivoihin.
    Että missä kohdin se silpomis-osuus on?

    Sehän on tutkittu, että v. -75 jälkeen tehdyt abortit ovat turvallisia, eivätkä aiheuta
    vaikeuksia tuleviin raskauksiin.

    Omat keskenmenoni ovat olleet ns. tuulimunia,
    eli ei itseasiassa raskauksia ensinkään,
    lääketieteellisesti katsottuna.
    Eli sillä yhdellä abortilla ei näiden asioiden
    kanssa ole tekemistä.
    Abortti ei myöskään aiheuttanut vakavaa kehityshäiriötä, jonka vuoksi yksi raskauksistani
    keskeytettiin.
    Kannattaa ilmeisesti vielä lisätä, että
    minulla on 3 täysiaikaista, hieman keskimääräistä suurempana syntynyttä, tervettä lasta.

    En tiedä mistä olet tietosi keksinyt,
    mutta kun abortti tehdään lähes poikkeuksetta
    ennen 12 raskausviikkoa, EI SIKIÖSTÄ
    TODELLAKAAN OLE EROTETTAVISSA RUUMIINOSIA.

    Sinulle sanoisin, että ota asioista selvää
    ihan oikeista tietolähteistä, niin ei tarvitse
    levittää ihmisille väärää tietoa.

    Omasta selviytymisestäni voin sanoa vain sen,
    että päädyin aborttiin, koska en siinä tilanteessa
    voinut vastaanottaa vauvaa, enkä ole katunut.
    Keskenmenot ja keskeytys olivat rankkoja
    kokemuksia, joista selvisin mieheni tuella,
    ja viimeistään nuorimmaisen syntymä pyyhki ne pois.

    Äänestä

  • ---- kirjoitti:

    Jos sulle ei abortista tullut kuin vähän psyykkisiä seuraamuksia niin se EI todellakaan tarkoita että muillekaan ei tule!
    Ystävälleni tehtiin abortti 20-vuotiaana (5 vuotta sitten) ja hän on ainakin käynyt masennuksen läpi tuon "tapon" takia. Nyt tuntuu että asia alkaa nostaa uudelleen päätään, kun tyypillä alkaa olla vauvakuume. Miettii myös, että mitä jos silloin olisi vauvan synnyttänyt, niin olisiko se elämä muka niin huonoksi mennyt.

    minun kokemuksestani...
    Se on ihan totta, että toisilla on taipumusta
    masentua ja märehtiä asioita,
    se on vähän persoonasta ja elämänasenteestakin kiinni.
    Itse mietin päätökset tarkkaan,
    enkä sen jälkeen jää enää märehtimään.

    Äänestä

  • tiina-tiikeri kirjoitti:

    Siis nainen on kokenut tällaista:

    "Olen kokenut yhden abortin, 3 keskenmenoa sekä yhden myöhäisen vaiheen keskeytyksen lapsen
    vakavan vamman vuoksi..."

    Ja sinä vastaat ystävällisesti:

    "Voisiko abortin tekemisellä olla vaikutusta siihen, että olet saanut noin monta keskenmenoa."

    Tuota minä sanoisin jo kylmäksi, ellen suorastaan jäätäväksi! Ollaan varmaan jo aika lähellä absoluuttista nollapistettä vai mitä?

    Se on 0 kelviniä eli 273,15 celsiusta...

    Ehkäpä kirjoittaja vain halusi pohtai sitä seikkaa, että kaikilla toimenpiteillä, oli ne sitten abortteja tai muita kaavintoja, teidetään olevan vaikutusta myöhempiin raskauksiin tai keskenmenoihin. Sehän on faktaa!!

    Äänestä

  • nollapiste on kirjoitti:

    Se on 0 kelviniä eli 273,15 celsiusta...

    Ehkäpä kirjoittaja vain halusi pohtai sitä seikkaa, että kaikilla toimenpiteillä, oli ne sitten abortteja tai muita kaavintoja, teidetään olevan vaikutusta myöhempiin raskauksiin tai keskenmenoihin. Sehän on faktaa!!

    "Absoluuttinen nollapiste on matalin lämpötila, joka voidaan saavuttaa makroskooppisessa järjestelmässä. Se on 0 kelviniä eli -273,15 celsiusastetta." kokeile vaikka googlata se.

    Faktaa on kyllä se, että abortilla voi olla vaikutusta myöhempiin raskauskiin, mutta ei ehkä ollut sen kirjoittajan asia ruveta spekuloimaan etenkin kun hän ei tilanteesta mitään tiedä!
    Aika heikkoa pohdintaa ja ilkeää sellaista!

    Äänestä

  • tiina-tiikeri kirjoitti:

    "Absoluuttinen nollapiste on matalin lämpötila, joka voidaan saavuttaa makroskooppisessa järjestelmässä. Se on 0 kelviniä eli -273,15 celsiusastetta." kokeile vaikka googlata se.

    Faktaa on kyllä se, että abortilla voi olla vaikutusta myöhempiin raskauskiin, mutta ei ehkä ollut sen kirjoittajan asia ruveta spekuloimaan etenkin kun hän ei tilanteesta mitään tiedä!
    Aika heikkoa pohdintaa ja ilkeää sellaista!

    No voi hyvänen aika sentään Tiina sun kanssas.
    Miksi se kirjoittaja ei olisi saanut sitä lausettaan kirjoittaa? Jospa hän luuli, että tuo toinen henkilö ei tiennyt tuota tosiasiaa.
    En minä ainakaan näe kyseisessä kirjoituksessa mitään loukkaavaa tai jäätävää.
    Kuulutko sinäkin niihin täteihin, jotka päättävät mitä tänne saa kirjoittaa? Miksi sinä sitten saat kirjoittaa arvostelevai ja aiemmin kirjoitit jopa loukkaavia kirjoituksia?

    Äänestä

  • trew kirjoitti:

    No voi hyvänen aika sentään Tiina sun kanssas.
    Miksi se kirjoittaja ei olisi saanut sitä lausettaan kirjoittaa? Jospa hän luuli, että tuo toinen henkilö ei tiennyt tuota tosiasiaa.
    En minä ainakaan näe kyseisessä kirjoituksessa mitään loukkaavaa tai jäätävää.
    Kuulutko sinäkin niihin täteihin, jotka päättävät mitä tänne saa kirjoittaa? Miksi sinä sitten saat kirjoittaa arvostelevai ja aiemmin kirjoitit jopa loukkaavia kirjoituksia?

    Senkus kirjoitatte mitä haluutte.

    Halusin vain tuoda oman mielipiteeni esiin aiheesta: abortti voi olla jollekin herkkä paikka (etenkin jos on saanut 3 keskenmenoa ja tehnyt myöhäisen vaiheen abortin lapsen vamman takia). Silloin ei ehkä kaipaa vihjailuja tuntemattomalta miksi niin on käynyt. Ja uskon todella, että häntä hoitava lääkäri tietää hänen lääketieteellisen historiansa ja on ehkä hieman parempi neuvomaan.

    Sitä vaan tarkoitin.
    Koska tässä nyt ei tunnuta pääsevän yksimielisyyteen siitä mikä on luokkaavaa ja mitä saa ja ei saa kirjoittaa niin eiköhän jatketa vaan samaan malliin kuin ennenkin.
    Se sopii ainakin minulle.

    Ja mitä tulee täteihin niin olen 21v.

    Äänestä

  • tiina-tiikeri kirjoitti:

    Senkus kirjoitatte mitä haluutte.

    Halusin vain tuoda oman mielipiteeni esiin aiheesta: abortti voi olla jollekin herkkä paikka (etenkin jos on saanut 3 keskenmenoa ja tehnyt myöhäisen vaiheen abortin lapsen vamman takia). Silloin ei ehkä kaipaa vihjailuja tuntemattomalta miksi niin on käynyt. Ja uskon todella, että häntä hoitava lääkäri tietää hänen lääketieteellisen historiansa ja on ehkä hieman parempi neuvomaan.

    Sitä vaan tarkoitin.
    Koska tässä nyt ei tunnuta pääsevän yksimielisyyteen siitä mikä on luokkaavaa ja mitä saa ja ei saa kirjoittaa niin eiköhän jatketa vaan samaan malliin kuin ennenkin.
    Se sopii ainakin minulle.

    Ja mitä tulee täteihin niin olen 21v.

    No ei ainakaan vaikuttanut, että ihminen joka muille suosittelee aborttia kahden aborttinsa ja kolmen keskenmenon jälkeen, että abortti hänelle mitenkään herkkä paikka olisi. Siinä viestissä kyseinen henkilö vielä korosti, ettei abortti varsinkaan ole kova pala purtavaksi.
    Kannattais varmaan lukee viestit tarkemmin. Toiseksi, se on karu tosiasia, että joskus abortin tekemisellä voi olla vaikutusta siihen, että keskenmenoriski suurenee tai ei voi saada ollenkaan lapsia. Harvoin tietenkin asia on näin. Mutta se on hyvin mahdollista. Kuulostaa aika hurjalta, että abortin jälkeen on ollut kolme keskenmenoa, niin pakostikin tulee mieleen, että olisiko aikaisemmin tehdyllä abortilla asian kanssa tekemistä. Samaa mieltä kanssani on varmasti hyvin moni lääkäri. Voihan olla niinkin, ettei abortti ole asiaan vaikuttanut.

    Äänestä

  • kylmää! kirjoitti:

    No ei ainakaan vaikuttanut, että ihminen joka muille suosittelee aborttia kahden aborttinsa ja kolmen keskenmenon jälkeen, että abortti hänelle mitenkään herkkä paikka olisi. Siinä viestissä kyseinen henkilö vielä korosti, ettei abortti varsinkaan ole kova pala purtavaksi.
    Kannattais varmaan lukee viestit tarkemmin. Toiseksi, se on karu tosiasia, että joskus abortin tekemisellä voi olla vaikutusta siihen, että keskenmenoriski suurenee tai ei voi saada ollenkaan lapsia. Harvoin tietenkin asia on näin. Mutta se on hyvin mahdollista. Kuulostaa aika hurjalta, että abortin jälkeen on ollut kolme keskenmenoa, niin pakostikin tulee mieleen, että olisiko aikaisemmin tehdyllä abortilla asian kanssa tekemistä. Samaa mieltä kanssani on varmasti hyvin moni lääkäri. Voihan olla niinkin, ettei abortti ole asiaan vaikuttanut.

    Ilman arpia tai muita abortin aiheuttamia vaurioita kohdussa, keskenmenot eivät johdu taannoin tehdystä abortista. Eli abortti ei jätä "näkymättömiä vauriota" kohtuun tai sen toimintaan. Tämä on oikeaa tietoa lääkäreiltä.

    On täysin mahdollista, että myös se raskaus, jonka aikoinaan keskeytti olisi myös päätynyt keskenmenoon, jos näin on jokainen raskaus naisella päättynyt.

    On monia syitä siihen miksi raskautuminen tai raskaus täysiaikaisena ei onnistu vaikka aiemmin olisikin tullut raskaaksi. Niistä suurin on ikä ja iän mukanaan tuomat muutokset, esimerkiksi endo, kystat, ennenaikaiset vaihdevuodet, munasarjojen toiminnan laiskistuminen, munsasolujen laadun heikkeneminen. Ne vaihtelevat eri naisilla suuresti. Tämä on myös faktatietoa.

    Kannattaa tarkistaa faktat ennen kuin puhuu täällä "karuja totuuksia".

    Äänestä

  • tiina-tiikeri kirjoitti:

    Aivan totta mitä kirjoitat. Jos naisen haluaa pakottaa äidiksi se on naisen ruumiista päättämistä, mutta miehen saa kukavaan pakottaa isäksi ja vielä nyhtää hyvät rahat. Aborttilaki suosii naisia, se on vain niin.
    Tilanne on erittäin epäreilu etenkin silloin kun ehkäisy on pettänyt. Totta on, että jos mies vaati seksiä ilman ehkäisyä (ja nainen on niin hölmö että suostuu) niin silloin miehen kuuluu mielestäni kantaa vastuu lapsesta.
    Mutta omalta kohdaltani olen ajatellut näin: jos ehkäisy pettää ja poikaystäväni tekee selväksi ettei halua lasta mutta minä haluan niin en voisi vaatia elatustukea. Se olisi väärin.

    Lapsi ei kuitenkaan ole syypää syntymäänsä. Mielestäni ei ole oikein kieltää lapselta elatusmaksua (lapsen hoitoonhan se menee?) vain siksi ettei isä halunnut lasta.

    Isähän on kuitenkin luultavasti suostunut seksiin äidin kanssa ja toivon mukaan tietää, että kaikissa ehkäisykeinoissa on huonot puolensa. Tietenkin on eri asia, jos isä on raiskattu (mutta sitäpä ei taida kauheasti tapahtua).

    Sanoisin, että siinä missä seksiä harrastavalla naisella on aina riski joutua tekemään abortti tai synnyttämään ei-toivottu lapsi, niin seksiä harrastavalla miehellä on riski joutua tahtomattaan isäksi ja elättäjäksi. Vieläkin kehtaisin väittää, että se naisen osa on huonompi.

    Olisi tietty hyvä että kaikki tiedostaisivat nämä asiat ennen kuin harrastavat seksiä, mutta se taitaa olla aika utopia-tilanne. Varsinkin jos tulee isäksi koska kondomi hajoaa ja nainen ei tee aborttia, niin sanoisin että miehelle aika v-mäinen juttu.

    Äänestä

  • kohdunsuuta kirjoitti:

    pehmennetään ensin lääkkein,
    sen jälkeen kohtuontelo kaavitaan
    terävällä lusikan tapaisella instrumentilla.
    Kaavintaa käytetään myös hoitokeinona erilaisiin
    gynekologisiin vaivoihin.
    Että missä kohdin se silpomis-osuus on?

    Sehän on tutkittu, että v. -75 jälkeen tehdyt abortit ovat turvallisia, eivätkä aiheuta
    vaikeuksia tuleviin raskauksiin.

    Omat keskenmenoni ovat olleet ns. tuulimunia,
    eli ei itseasiassa raskauksia ensinkään,
    lääketieteellisesti katsottuna.
    Eli sillä yhdellä abortilla ei näiden asioiden
    kanssa ole tekemistä.
    Abortti ei myöskään aiheuttanut vakavaa kehityshäiriötä, jonka vuoksi yksi raskauksistani
    keskeytettiin.
    Kannattaa ilmeisesti vielä lisätä, että
    minulla on 3 täysiaikaista, hieman keskimääräistä suurempana syntynyttä, tervettä lasta.

    En tiedä mistä olet tietosi keksinyt,
    mutta kun abortti tehdään lähes poikkeuksetta
    ennen 12 raskausviikkoa, EI SIKIÖSTÄ
    TODELLAKAAN OLE EROTETTAVISSA RUUMIINOSIA.

    Sinulle sanoisin, että ota asioista selvää
    ihan oikeista tietolähteistä, niin ei tarvitse
    levittää ihmisille väärää tietoa.

    Omasta selviytymisestäni voin sanoa vain sen,
    että päädyin aborttiin, koska en siinä tilanteessa
    voinut vastaanottaa vauvaa, enkä ole katunut.
    Keskenmenot ja keskeytys olivat rankkoja
    kokemuksia, joista selvisin mieheni tuella,
    ja viimeistään nuorimmaisen syntymä pyyhki ne pois.

    Kyllä se on jo minikokoinen oikea vauva ennen 12:tta raskausviikkoa. Se on faktaa. Katsokaa tuo linkki, siinä on sikiön kehitys vauvaksi. Siis: http://www.paternityangel.com/PicsAndPhotos/FoetalDevelop/1stTrimester.htm

    Äänestä

Mielestäni ennenkuulumatonta, jos ainut syy aborttiin on vain se, että miehen kaksoiselämä paljastuisi ilman sitä.
Totuushan näistä "salarakkaista" on se, että niillä suhteilla pilataan elämää sekä itseltä, että molemmilta kumppaneilta lapsilta. Lapset eivät ole suurin syy siihen, että pidetään avioliittoa väkisin kasassa. Olet törmännyt mieheen, joka on todellinen pelkuri ja vastuunpakoilija kaikissa suhteissaan.

Äänestä

älä tee ratkaisua kenenkään muun tuntemuksia tms. miettien kuin omiasi, koska sinähän se sitä aborttia kadut, jos kadut, sitten joskus.. enpä usko, että se miehelle voi ikinä aiheuttaa samanlaisia tunnontuskia kuin sen tehneelle naiselle. itsestäni ainakin olisi todella vaikea ajatuksenkin tasolla tehdä abortti nyt, kun itsellä on jo lapsi. siis kun tietää, mitä siitä (abortoidusta?) sikiöstä olisi voinut kehittyä..

Äänestä

eiköhän tuo ole se vaihe jossa mies päättää lopullisesti mitä tekee. Tuo on myös se vaihe jossa suhteenne laatu parhaiten tulee esiin.

Jos mies on jo aikeissa erota ennestään ja suhteenne perustu siihen asiaan niin nyt sen pitäisi olla todella helppoa kun on vauvakin tulossa.

Vaimolle tunnustamisen vaikeus taas kertonee sen kuinka petollinen on pettävä mies! Ei liene väliä mitä kaikkea vaimo saa tietää jos erotaan? Onhan toki kaikki eroon liittyvä kinastelu vaikeampaa kun toinen on loukkaantunut luitaan myöden kohtelustaan, mutta silti..

Ihan vain itsekunnioituksen takia; jos noin pitkän ajan jälkeen mies ei ole valmis eroamaan varsinkin kun tilanne muuttuu noin oleellisesti niin ei se sitä koskaan teekkään! Ovimattona voi olla, mutta on ihan itsestä kiinni kuinka moni sinuun jalkansa pyyhkii! Tekstisi loppu antaa ymmärtää että olisit nimittäin valmis pitämään lapsen vaikka miehen avioliitto jatkuisikin edelleen..

Äänestä
  • Sinä se aina ymmärtelet ihan mitä tahdot. Olet turhan kova lukemaan rivien välistä!

    Äänestä

  • Jenkki-"tutkimus" (kannattaa muistaa, että jenkeissä tehdyt tutkimukset ei välttämättä
    ole mitenkään luotettavia...)
    Ja se, että abortti on useissa osavaltioissa
    yhä laiton, tai siihen suhtaudutaan yleisen
    kielteisesti.
    Antaisin huomattavasti enemmän painoarvoa
    eurooppalaiselle tai kotimaiselle tutkimukselle,
    amerikassa (kai yliopistojen ym. tukimuksia lukuunottamatta) tutkimuksen tuloksen päättää
    se, joka sen maksaa...

    Äänestä

Teepä niin, että anna miehelle takaraja (esim. kaksi viikkoa) kertoa itse teostaan. Anna hänelle mahdollisuus puhua asiasta itse. Soita itse vaimolle takarajan jälkeen, ja keskustele sinäkin asiasta.

Muista, että oma on kehosi ja sinähän lapsesta tulet todennäköisesti vastaamaan. Ellei sitten käy niin, että päädytte miehen kanssa yhteen: Moni vaimo ei tuollaista anna anteeksi, ja mies voi haluta jatkaa kanssasi suhdetta.

Älä kuitenkaan tee mitään aborttipäätöstä ennen kuin vaimo tietää asiasta. Ja jos sinun mielestä sinulla ei ole syytä tehdä aborttia, niin älä hyvä nainen sitä tee. En minäkään uhraisi viattoman elämää oman "hairahduksen" takia.

(Muista, että sinun lapsesi on aivan yhtä arvokas kuin jokainen tähän maailmaan syntyvä pienokainen. Lähtökohdista huolimatta.)

Äänestä

Tuo oli kuin kopio omista tapahtumistani.
Tuntuu naiset vastailevan vaan, mutta pari sanaa toiseltakin puolelta, eli mieheltä. Tunnistin itseni tuosta "tämä mies on päällisin puolin oikein kunnollinen perheenisä, ei mikään baareissa pörrääjä, eikä kukaan voisi uskoa hänestä tätä."

Vaikeita aikoja on ollut, todella vaikeita. Ja on edelleen.
Olen myös yrittänyt jättää vaimoni, mutta etenkin lasten takia se on äärettömän vaikeaa. En osaa oikein itsekkään sanoa miksi se on niin vaikeaa vaikka rakastankin toista. Ja vaikka hän oli vielä minulle raskaanakin (niin, siihen keskeytykseen se meni).
En olisi halunnut aborttia. Eikä hänkään.
Häneltä loppui vain usko siihen että ottaisin avioeron. Eikä hän halunnut "isätöntä" lasta. Surullista.
Tiedän kuitenkin itse vielä eroavani.
Enkä ole enää rakkaani kanssa yhdessä, vaikka kaipaan häntä joka hetki.
Vaikeaa on.

Voimia ja viisautta teille tahdä oikeat ratkaisut teille.

Äänestä
  • Ymmärrän tilanteesi.Voi miten tuleekaan oma tarinani mieleen.Minulla täysin sama tilanne kuin teillä.Olen se toinen nainen,ja keskeytys tuli meilläkin.Mies jäi kotiin vaimon ja lasten luo,ja nyt ikävä kulkee mukana joka päivä.....

    Äänestä

  • Santra28 kirjoitti:

    Ymmärrän tilanteesi.Voi miten tuleekaan oma tarinani mieleen.Minulla täysin sama tilanne kuin teillä.Olen se toinen nainen,ja keskeytys tuli meilläkin.Mies jäi kotiin vaimon ja lasten luo,ja nyt ikävä kulkee mukana joka päivä.....

    Enpä tiennyt että tällainen on näinkin yleistä.
    Kuvittelin että olen suunnilleen ainoa joka on tässä tilanteessa.

    Paljon puhutaan siitä, kuinka vaikeaa keskeytys on naiselle, mutta kyllä se oli ja on edelleen minulle hirveän vaikea juttu. Vaikka nainen sen fyysisesti joutuu kokemaankin, silti se on molempien yhteinen elämän siemen.
    Kaikkein vaikeinta on antaa itselleni anteeksi se, että olisin voinut pelastaa sen elämän alun "vaan" eroamalla vaimostani - hajottamalla perheeni. Se oli todella vaikeaa aikaa.
    Olisi varmaan pitänyt päästä puhumaan jonkun kanssa silloin, mutta pidin kaiken sisälläni. En ymmärrä oikein miten selvisin selväjärkisenä silloin.

    Ei tämä tilanne ihan ohi ole vieläkään. En osaa elää enää elämääni kuten ennen tätä kaikkea.

    Äänestä

  • Male kirjoitti:

    Enpä tiennyt että tällainen on näinkin yleistä.
    Kuvittelin että olen suunnilleen ainoa joka on tässä tilanteessa.

    Paljon puhutaan siitä, kuinka vaikeaa keskeytys on naiselle, mutta kyllä se oli ja on edelleen minulle hirveän vaikea juttu. Vaikka nainen sen fyysisesti joutuu kokemaankin, silti se on molempien yhteinen elämän siemen.
    Kaikkein vaikeinta on antaa itselleni anteeksi se, että olisin voinut pelastaa sen elämän alun "vaan" eroamalla vaimostani - hajottamalla perheeni. Se oli todella vaikeaa aikaa.
    Olisi varmaan pitänyt päästä puhumaan jonkun kanssa silloin, mutta pidin kaiken sisälläni. En ymmärrä oikein miten selvisin selväjärkisenä silloin.

    Ei tämä tilanne ihan ohi ole vieläkään. En osaa elää enää elämääni kuten ennen tätä kaikkea.

    Tietysti on yleistä. Etkö seuraa uutisia ja maailman tapahtumia? Pahuus on erittäin yleistä maailmassa. Tämä on hei nykyaikaa.

    Äänestä

Pidä lapsi ja muista vaatia isyyden tunnustus. Olisi kiva päästä kärpäsenä kattoon katselemaan perikunnan ilmeitä, kun pesänselvittäjä tämän miehen jälkeen noutaa virkatodistusta perukirjoitusta ja pesänjakoa varten.

Äänestä
  • hän saa vauvan sitten kun on siihen valmis.
    Peruuttamatonta on siis vain synnyttää
    lapsi, ja siinä suurempi vahinko tapahtuukin,
    kuin solumöykyn poistossa.

    Äänestä

Kyllä on joo syytä aborttiin. Ja kun tuollaiseen tilanteeseen olet itsesi saattanut, niin on ehdottomasti syytä myös sterilisaatioon! Ota ehdottomasti sterilisaatiosta selvää, kysy sitä lääkäriltäsi. Voi kauhea, ja sinulla on vielä ennestään kaksi lasta. Olen todella huolissani näistä lapsistasi... :( Tosi ikävä tilanne, mutta ehkä voisit tähän löytää nyt pysyvän ratkaisun, olisi itsesikin kannalta varmasti paras. Hyvä, jos itsekin olet sitä mieltä, ettet ainakaan enempää tahdo lapsia.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


syytä aborttiin? kirjoitti:

Tilanne: Olen ollut 1,5 vuotta suhteessa mieheen, joka on naimisissa. Älkää alkako moralisoida tätä kohtaa. Mies on monesti sanonut eroavansa, mutta ei ole tehnyt sitä. Olen silti uskonut siihen ja siksi en ole lopettanut tätä. Nyt kävi kuitenkin niin, että tulin raskaaksi kierukasta huolimatta. Minulla on lapset avioliitosta ex-mieheni kanssa, he ovat vasta 3 ja 5, eikä suunnitelmissani ollut saada enää lisää lapsia. Minulla on melko hyvä vakituinen työpaikka ja oma rivitalokolmioasunto.

Mitä ihmettä teen nyt? Onko mielestänne tässä riittävän hyviä syitä aborttiin? Minusta ei, omalta kannaltani. Mutta miehen kannalta kyllä. Jos olisimme oikea pari, tästä selvittäisiin hyvinkin. Mutta nyt hänen täytyisi tunnustaa tämä kaikki vaimolleen jos pidän lapsen, koska ei kai enää tämän suuruusluokan asiaa voi pitää salassa. Heillä on kolme lasta, jotka ovat suurin syy siihen, ettei mies ole eronnut.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu