Mikä on oikeata Jumalan valtakunnan työn tekemistä? Puolisoni mielestä kaikki, mikä liittyy maallisiin asioihin, esim. leipominen myyjäisiin, ry:n talkoisiin osallistuminen, siivousryhmän työ... jne. Onko se tuota, vai onko kyseessä kuitenkin joku muu?
Jumalan valtakunnan työ
Mitä se on?
16996
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
sanoo.
Jumalan valtakunnan työnä enempikin esim. oikeanlaisen Jumalan sanan kylvämisen vaikkapa omille lapsille, epäuskoisille työtovereille, jne.
Jumalan valtakunnan työnä näen jopa oman sieluntilan huolehtimisen, koska jos uskonasiat ovat kunnossa, kyllä siitä omat lähimmät ihmiset varmasti hyötyvät samoin se heijastuu myös esim. työpaikalla (onnellisuus näkyy varmaan muillekin). Ry:n rahankeräysjutut näen todellakin toissijaisena.
.....
..koska lähetystyötä eu juurikaan tehdä (siis ulkopuolisten keskuuteen) niin jumalanvaltakunnan työtä ei juurikaan SRK:ssa tehdä - niinkö ?
Siksi siellä touhutaan niin vimmatusti kaikkea ulkonaista ja maallista (leivotaan ja rakennetaan ja kerätään mammonaa).
Nykyajan ihmisillä on vaivana juurettomuus, yksinäisyys ja eristäytyneisyys. Kylässä käydään harvoin, ystäviä ei monellakaan paljoa ole. Vanhoillislestadiolaisuudessa runsaas keskinäinen sosiaalinen toiminta tarjoaa rikasta sisältöä arkeen. Väliäkö sillä sitten on, onko se niin hirveän hengellistä? Kunhan puuhaa riittää ja on kivaa.
Tietysti ei haittaisi jos osa siitä puuhasta suunnattaisiin yhteiskunnan vähäosisillekin, kuten kristilliseen etiikkaan kuuluisi, eikä aina vian oman yhteisön sisäiseen pönkitykseen.
Tällainen diakoniatyö, vammaisten, vanhusten, sairaiden ja lapsiperheiden tueksi suuntautuva työ vaatisi tosin kohtaamaan myös raadollisia syntisiä ihmisiä, siis "epäuskoisia".
jokin maallinen puuhakerho, miksi sitten ollaan olevinaan uskovaisia? Oltaisiin rehellisesti vain maallinen porukka.
Ei se haittaa että mukana on myös hengellinen aspekti. Tunteita,tunteita. Missä muualla voi saada yhtä syviä tunnekokemuksia? Kokea yhteenkuuluvuutta suuren samanmielisen joukon kanssa, sekaantumatta terveydelle vaarallisiin päihteisiin tms.?
Hengellisyyden kokemisessa ihmisillä on suuret tarpeet, joita kirkko ei kykene täyttämään. On erittäin hyvä että on tällaisia mahdollisuuksia.
Eihän usko ole tunteita eikä tuntemuksia (vaikka niitä voi siihen liittyä, mutta ne ovat toisarvoisia). Täällä on kirjoitettu, että vl-usko on nykyisin pinnallista. Siltä se todella näyttää. Maalliset ja inhimilliset tarpeet, kuten sosiaalisuuden, yhteenkuuluvuudentunteen ja viihtymisen tarve, puhumattakaan aineellisista pyyteistä, näyttävät olevan pääasia. Ei ihme, että pelätään kohdata "epäuskoisia". Siinä voisi oma valhekupla paljastua.
Varainkeruuta ja organisaation pyörittämistä.
Johtokunta ja johtavat saarnamiehet määrittelevät mielivaltaisesti mikä on Jumalan valtakunnan työtä. Ihmiset saadaan tekemään ympäripyöreitä päiviä rauhanyhdistyksen organisaatiolle ja toimitalojen ylläpitämiseksi painostamalla keppi ja porkkana menetelmällä.
Jos epäilee työn mielekkyyttä keppi heiluu ja kyselijä vikoo jumalan valtakuntaa kohtaan ja sitten kun työ on tehty kehutaan ja luvataan taivaspaikka. Semmoista se on.
70-luvun tapahtumien myötä, kun kielsi omantunnon äänen ja Pyhän Hengen. Nyt on meno käytännössä täysin maallista. Ei siinä auta ulkonaisista perinnäistavoista kiinni pitäminen, jos on Kristus huulilla mutta ei sydämessä.
-70 luvulla orjuus ja pelko seurakuntaa kohtaan nousi uskomisen yläpuolelle. Tuhannet liikkeestä uskoon autetut ja tuetut ovat kertoneet käsittäneensä omakohtaisen uskon ja Jeesuksen merkityksen ja Jumalan armon kun joukkopaine on hellittänyt Kristus on saanut sijaa sydämmessä.
näkyy kaikessa, mikä kirkastaa Kristusta.
Mark. 1:15 "Ja sanoi: aika on täytetty, ja Jumalan valtakunta on lähestynyt: tehkäät parannus ja uskokaat evankeliumi."
Tässäkin keskustelussa on tullut esiin oikeastaan kaksi asiaa: Jumalan valtakunnan työ ja Jumalan lapsen jumalanpalvelus.
Room. 12:1 "Niin neuvon minä teitä, rakkaat veljet, Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, että te antaisitte teidän ruumiinne eläväksi, pyhäksi ja Jumalalle otolliseksi uhriksi, joka on teidän toimellinen jumalanpalveluksenne."
Kun Jumalan lapsi tahtoo Kristuksen veren voimalla matkaa tehdä, silloin hän elää ja palvelee Herraa kaikesta sydämestä ja kaikesta halusta. Silloin on kristityn elämä jumalanpalvelusta Kristuksessa.
Mark. 10:45 "Sillä ei myös Ihmisen Poika ole tullut, että häntä palveltaisiin, mutta palvelemaan ja antamaan henkensä lunastuksen hinnaksi monen edestä."
Kristuksen mieli saa sen aikaan, että ajallisissakin askareissa tahdomme nähdä vaivaa toinen toisemme parhaaksi.
Kyse on siis aivan muusta kuin mitä monessa kohdin tulee esiin tässä keskusteluketjussa ja sen haaroissa.
Eipä minun kohdalla pidä paikkaansa. Seuroissa käyn, mutta muuhun toimintaan osallistun hyvin satunnaisesti, kerran pari vuodessa joihinkin myyjäisiin. Minua ei Rauhanyhdistyksen organisaation pyörittäminen yksinkertaisesti kiinnosta pätkääkään.
Ei ole kukaan tullut näyttämään sen enempää keppiä kuin porkkanaa.
Jotkut taas ihan selvästi nauttivat yhdistystoiminnasta ja osallistuvat organisaation pyöritykseen ihan mielellään. Suotakoon heille se.
Eli rakennusmiehen juttu oli taas sellaista mutu-juttua.
Kuvauksesi vaikutta todenmukaiselta ja uskottavalta. Sukuni vanhoillislestadiolaisista aika suuri osa on kaltaisiasi, uskotaan kyllä mutta organisaatio ei jaksa kiinnostaa. Minusta siinä ei ole mitään pahaa.
Mutta entä sitten kun organisaatio erehtyy toimimaan väärin?
Silloin kaltaisesi rehellisyyteen pyrkivä tavallinen uskovainen ei ehkä voi vaikuttaa asiaan. Kuten hoitokokousasiassa kävi.
Ei ole oltu kiinnostuneita siitä miten oma organsiaatio toimii ja miten se korjaa tekemänsä vääryydet.