Olwn kuullut sanottavan, että nöyryys on mm soitä, että tyytyy siihen, miten asiat ovat eik' lähde omia oikeuksiaan puolustamaan, vaan kärsii mieluummin kuin taistelee. Sivustaseuraajan roolista käsin olen nähnyt, kuinka aviopuolisoni otti vastaan esimiehensä taholta monenlaisia piikittelyjä ja syytöksiä ennenkuin hän sitten sanoutui irti virastaan ja hakeutui muualle työhön.
Nuori kun noihin aikoihin olin, en osannut miestäni oikealla tavalla tukea, jotta hän olisi uskaltautunut vaatimaan säädyllistä kohtelua ja muitakin oikeuksia, jotka hänelle lain mukaan kuuluivat. Minäkin ajattelin vielä silloin, että nöyränä on kaikki vastaan otettava.
Nyt vanhempana ja viisaampana olen täysin toista mieltä kuin ennen - meidän kristittyjrnkin on noustava barrikadeille taistelemaan oikeuden puolesta, puolustamaan heikommassa asemassa olevaa ja uskaltauduttava vastatuuleen oikean asian puolesta.
Nuori kun noihin aikoihin olin, en osannut miestäni oikealla tavalla tukea, jotta hän olisi uskaltautunut vaatimaan säädyllistä kohtelua ja muitakin oikeuksia, jotka hänelle lain mukaan kuuluivat. Minäkin ajattelin vielä silloin, että nöyränä on kaikki vastaan otettava.
Nyt vanhempana ja viisaampana olen täysin toista mieltä kuin ennen - meidän kristittyjrnkin on noustava barrikadeille taistelemaan oikeuden puolesta, puolustamaan heikommassa asemassa olevaa ja uskaltauduttava vastatuuleen oikean asian puolesta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
parrikaarelle, mutta Jumalan tahto tai sallimus kyllä toteutuu.
Olet oikeassa, en ymmärrä, miksi pitää olla vääryyden edessä nöyrä.
Nyt ei kirkastu enenpää, jatkakaa ymmärtäväiset, pyydän.
näiden tuomitsijoiden ja vihaa lietsovien silmiä aukeamaan, jos Herra Pyhällä Sanallaan ja Hengellään ei niitä avaa. Tapahtukoon Herran tahto!
Selkeästi on näkyvillä lappilaisten työ, joka vain on lisännyt kiihkoa heittämään lokaa ja tuomiota Jumalan lasten päälle.
Vaikka niin selkeästi Raamatussa on sanottu, että JEESUS ON TIE, TOTUUS JA ELÄMÄ ja vain HÄNEN VANHURSKAUDELLAAN; uskolla omistettuna omalle kohdalleen, pelastuu. Ei se riitä heille, vaan vaativat kaikenlaista omaa työtä, jolla sitten mittaavat toisten kristittyjen uskoa.
Se on aivan vanhoillislestaadiolaista oppia.
Varokaa vain, jotka uskotte lappilaisia, ettei kohta ole ns hoitokokouksia teilläkin. Suunta ja vauhti on sama.
eilen illalla , kun lueskelin uteliaisuuttani tuola naapuri palstaa, aivan sama mieleen. Aattelin, että kohta jo tääjäkin hoidetaan porukkaa ja jätetään saatanan haltuun.
uskomatonta, mutta totta.
Jonain päivänä käynee toteen tuo mitä sanoit.
Eikö ole ihmeellistä, että juuri armon sana saa ne suuttumaan?
Mitä se kertoo heistä?
Itse ajattelen, että eivät tunne armoitettuna olemista muuta kuin pienen hetken joskus.
Koko ajan heillä on kiire "hyviin töihinsä", kieltämään toisilta kristityiltä usko.
Raskasta on repun kantaminen, olla orja. Kun vaan olisi uskon voimaa niin paljon, että voisivat uskoa olevansa vapaat. JEESUKSEN ANSION tähden.
kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemuksen voittovoimaa,
jotta hekin pääsisivät tuntemaan iloa ja rauhaa tästä suurenmoisesta lahjavanhurskaudesta.
Silloin ei heidänkään tarvitsisi kiehua närkästystä ja jopa vihaa armoitettuja ihmisiä kohtaan.
Rakkautta ei näy, eikä lainalainen jaksakaan rakastaa.
Koettakaa nyt hyvät ihmisparat lukea Lutheria edes, jos ette jaksa Raamattua avata. Rukoilen puolestanne.
Oli outoa lukea tekstiäsi.Se oli kuin lainaus omasta kokemuksesta.Sain piikittelyä,ivaa,haukkuja ja lopuksi potkut työstäni.Silloin olin vihainen ja ihmettelin miksi vääryys aina voittaa.Kaikkein pahimmalta tuntui kun työnantaja oli kristitty.Ehkä minun olisi pitänyt olla nöyrä,mutta vääryyden edessä en voinut.
Nyt vuosien jälkeen osaan olla jopa kiitollinen siitä että "sain" lähteä työpaikasta.Jos työni olisi jatkunut,olisin psyykkisesti sairastunut.Nyt osaan arvostaa jokaista uutta aamua,uusien työtehtävien parissa.Jumala näki jo edeltä mikä minulle on hyväksi,vaikka sitä en silloin tajunnut.