Kaikki kauniimman sukupuolen edustajat. Jos pidät lihavista miehistä, niin täällä olisi sellainen 180 cm pitkä, painoa 165 kiloa. Olen herttainen ja huumorintajuinen. Muut otan huomioon, ja omillani tulen toimeen. En ole seikkailija, mutta kaikki ehdotukset huomioidaan.
Jos kiinnostaa niin jätä tänne vaikka s-postiosoite niin vastaan jos kiinnostukseni herää.
Jos kiinnostaa niin jätä tänne vaikka s-postiosoite niin vastaan jos kiinnostukseni herää.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Mikä mies kuvailee itseään aataminaikaisella sanalla herttainen?
Ei vaikuta oikein uskottavalta tuo seuranhakuilmoitus, sori vaan.
olen herttainen! Se tarkoittaa että olen ystävällinen, lämmin, pehmeä ja empaattinen. Olen myös tosi mies jos tilanne niin vaatii. Tosi miehet uskaltavat olla herttaisia nallekarhuja myös. Tarpeen tullen auktoriteettia löytyy myös.
Toivottavasti löydät ystävän. Sinulla tuntuu olevan hyvä itsetunto ja sana (kirjoitustaito) hallussasi. Niitä ei kaikilta heinäseipäiltä löydy vaikka näköä piisaisi.
Minä ymmärrän arvosi, mutta en käy ystäväksesi, kun olen vanha ja tyytyväisesti aviossa.
Kukaan ei tule edes juttelemaan. Ja jos itse aloitat, saat osaaottavan katseen osaksesi ja pahimmassa tapauksessa halveksivan ylimielisen kohtelun.
Mutta lihavana ollessa saa sellaisen käsityksen ihmisistä ,mitä muuten ei saisi. Olen nimittäin ennen ollut myös laiha joten vertailukohtaa on. En ikimaailmassa laihanakaan valitsisi sellaista törkeästi käyttäytyvää naista kuin jotkut osaavat olla. Lihavuuden läpi ihmiseen näkeviä on harvemmassa, mutta he ovatkin sitten oikein timantteja, harvinaista jalometallia, jota kelpaa katsella. En nyt tarkoita että sellaisen pitäisi itseni kanssa alkaa seurustelemaan mutta sen näkee jos joku on aito ihminen joka huomioi muut sellaisina kuin nämä ovat. Ihmisen todellisen luonteen näkee siitä miten tämä kohtelee niitä joille ei ole pakko olla ystävällinen (es. pomo, opettaja, asiakas jne jne)
Lihavan aivot eivät ole lihavat. Itselläni ainakin on jonkinverran häiriintynyt ruumiinkuva: olen mielestäni sisäisesti komea ja hoikka. Vaaka on eri mieltä ja joskus ympäristökin. Itse en koe olevani niin poikkeava kuin ympäristö kokee, mikä on sinänsä sääli.
Hyvin sanottu noista aivoista.
Minäkään en tunne itseäni lihavaksi (160/90 kg), vaikka tiedän olevani kun peilistä katson. Mutta ei se lihavuus TUNNU minulle itselleni. Teen samoja asioita kuin muutkin, istun, kävelen ja harrastan, ei ne läskit ole koko ajan mielessä. Vain esim. vaatekaupoissa tietoisuus nostaa päätään.
Ulkopuolisia muiden paino näkyy häiritsevän enemmän kuin lihavia, normaalia elämää me vietetään.
Eipä taida paljon naisia kiinnostaa, huomaa miten pinnallisia läskit täälläkin ovat..ite voi olla läski nainen mutta miehen pitää olla trimmattu. Hohhoijjakkaa, siinäpähän odottelette tonnikeijut!
Lihavat miehet on pelottavia! :O
Tulen heti ottamaan sinuun yhteyttä, jos nykyinen suhteeni ei toimi!
Meillä menee hiukan huonosti. Ihanaa, kun olet hiukkasen isompi, on mitä halata.
On tuokin nyt aika surkeeta! Rehellisesti lihavaksi tunnustautuva mutta muuten mukava mies ei edes lihavien palstalta löydä seuraa!
Jo on taas logiikka kohdallaan. Ei tämä ole seuranhakupalsta. Ihan älytöntä laittaa tuollainen ilmoitus, ja sitten kun naiset eivät ole suinpäin menossa lankaan, niin aletaan heti rutista miten naiset on pinnallisia kun eivät huoli itseään tyrkyttävää man-boobseilla varustettua läskikasaa.
olla ennakkoluulottomia naisia jotka arvostavat sisäistä kauneutta. Siksi laitoin viestini tänne. Oman painoni ilmoitin myös rehellisyyden nimissä, koska se on asia joka on elämäni suurin haittapuoli vaikka en sitä joka hetki ajattelekaan.
Mainitsemasi loukkaavat termit: "manboobsit" ja "läskikasa" jätän omaan arvoonsa, mutta olen vakuuttunut että kasvotusten kanssani olisit hyvin nöyrää poikaa.
Ei, en halua litistyä allesi (jos nyt siihen pystytkään). En myöskään halua olla seurassasi kun tuoli hajoaa allasi, tai puuskutat rappusissa. Lisäksi arvostan siistiä ja tyylikästä pukeutumista.
Harmi sisänsä jos pää on fiksu ja kroppa ällöttävä. Mutta jos pää on fiksu niin miten voit päästää itsesi lihomaan noin?
Syy lihomiseeni on kova opiskelu. Opiskelin itseni hyvään ammattiin ja lihoin siinä sivussa koska tenttiahdistukseeni söin ja luin tenttikirjoja enkä juuri liikkunut. Sen jälkeen olen ollut johtavassa asemassa ja hyvin on pyyhkinyt aineellisella puolella. Paino pitäisi saada vielä putoamaan.
Parhaillaan laihdutan sellaista puolen kilon viikkovauhtia, koska haluan painon pysyvästi pois.
Kommenttisi perusteella en koskaan tulisi kanssasi toimeen, koska voit jollekin puhua noin halveksivaan ja ivalliseen sävyyn. Olet varmasti hyvin katkera ihminen.
Lopetan seuranhakuni täällä tähän koska en halua varakkuuteni vaikuttavan kiinnostavuuteeni. Nythän koko päivän aikana ei ole yhtään edes leikkimielistä ehdotusta tullut. Haluaisin että edes joku edes joskus näkisi kiinnostavuuteni tämän kuoren läpi. Uskon että vielä joskus onnistun jossain muualla.
vai tenttikirjoja lukiessa mussutit itsesi toistasataakiloiseksi. No, syynsä kullakin, mutta kummasti täällä Suomessa on kuitenkin korkealle opiskelleita normaalipainoisia miehiä paljon.
Ja vaikka paino lähtisi, niin nahka jää roikkumaan, no nyt vastaat että meet sitten rasvaimuun sun muihin kiristysleikkauksiin, miten vaan.
Tuo "varakkuutesi" mihin viittasit... ihan hyvä jos oot miljonääri, mutta ei sillä rahallakaan ihan kaikkea saa... paitsi tietysti maksettua seuraa, sitä varmaan löytyy yllin kyllin, prostituutit kun eivät voi valita.
Lihoin syömällä sinunlaisiasi nilkkejä aamupalaksi.
Älä alennu noiden sun arvostelijoiden tasolle! Vaikutat aivan liian fiksulta siihen.
Täällä palstalla liikkuu niin paljon sellaisia ihmisiä, joille tuntuu tuottavan suunnatonta mielihyvää mollata toista vain sen takia, että sattuu olemaan syystä tai toisesta lihava. Sellaisilla ihmisillä ei ole itsellään kaikki hyvin, kun pitää omaa huonoa itsetuntoaan yrittää kohentaa löytämällä toisista moitittavaa vaikka itsekään eivät varmasti ole täydellisiä, koska eihän kukaan meistä ei ole.
On aivan liian helppo moittia toista, joka ei ole itse kokenut samaa tai ei osaa lainkaan samaistua ko tilanteeseen.
Kun opiskeluun paneutuu täysillä ja yrittää selvitä siitä vielä mahdollisimman nopeasti ja hyvin arvosanoin, ei siinä paljon muuta ole mielessä. Ihan huomaamattaan tulee syötyä silloin, kun on nälkä ja vain jatkettua lukemista. Ainakin minulle itselleni kävi niin.
Jätä siis näiden sinun arvostelijoiden kirjoitukset omaan arvoonsa, koska he eivät ole edes ansainneet sinun vastauksiasi heidän arvosteluihinsa ja kommentteihinsa.
Olet arvostelijoitasi parempi ihminen aivan varmasti. Älä unohda sitä.
Olisin laittanut yhteystietoni jo aikaisemmin, kun luin sinun ensimmäisen kirjoituksesi, mutta epäilen, että olet niin paljon nuorempi kuin minä.
Hei, jos totta puhut niin sullahan on tolkuton määrä ylipainoa! Oletko nuori vai vanha (siis vaikka alle/yli 45 v)
Onko naisystävän puute ainoa lihavuutesi aiheuttama ongelma?
Oletko oikeissa töissä?
Muita ystäviä?
Miten löydät vaatteita itsellesi?
Miten intti kohdallasi?
Uskallatko olla rehellinen vastauksessasi?
"en ole seikkailija" tuossa painossa voi jäädä seikkailut vähemmälle =) mutta jos haluat saada seuraa sun täytyy laihdutaa.kokemuksesta voin sanoa että lihava nainen ei ikinä ota lihavaa miestä.esim itse olin 3 vuotta sitten noin 75 kg ja nyt 113kg.ja kaikki lihavat naiset joita oli silloin tyrkyllä ovat hävinneet kuin tuhka tuuleen(hoikista nyt puhumattakaan).jos et laihdu jäät yksin.ja noi lohduttajat ovat kaikki yli 45 vee.
Siis minkä ikäinen olet? Oletko aina ollut lihava ja oletko koskaan seurustellut?
Noin 40-vuotias. En ole aina ollut lihava. Armeija-aikana olin hoikka, tosin lihaksikas. Ruumiinrakenteeni normaalipainoisena on atleetti, mikä on harvinaisin kolmesta ruumiintyypistä: pyknikko, leptosomi ja atleetti. Olin siis selkeästi atleetti ja naisia olisi riittänyt vaikka kuinka, mutta kuitenkin aina hakeuduin pitkäaikaisempiin suhteisiin, niitä on kaksi takana.
165 kiloani eivät itse asiassa näy niin kuin luvuista voisi päätellä, koska leveät hartiani ovat vielä vyötäröäni leveämmät ja kaksoisleukaa minulla ei ole koskaan ollut. Lihavuus kertyy minulla eniten vatsan seutuville. Uskokaa tai älkää, mutta kuntoni on ihan hyvä. Sulkapalloakin käyn välillä pelaamassa ja ihan hyvin hoikkia kavereita juoksutan.
Mutta vaikka aloitinkin keskustelujuosteen vähän provosoivastikin "Lihava mies hakee seuraa", en silti oikeasti jaksa keskustella aina vaan ruumiinmuodoista tai painosta tai pituudesta, kaikki tuo on niin pinnallista ja perustuu ainoastaan ihmisen omiin ennakkokäsitykseen jonkun tietyn muotoisesta ihmisestä. Mielestäni jokainen yksilö on paljon kiinnostavampi kuin sekunnin murto-osassa tehty alkukantainen vaistonvarainen päätelmä voisi antaa olettaa.
Oikean ihastumisen taustalla ei ole eikä saa olla ulkoiset puitteet: ulkonäkö, raha, valta, oma etu jne jne. Kun tosi rakkaus osuu kohdalle, niin millään ulkoisella ei ole mitään väliä: kaikkiin "virheisiinkin" omassa kumppanissaan rakastuu ja ilman näitä "poikkeavuuksia" toinen ei olisi niin täydellinen koska täydellinen ei todellakaan tarkoita sitä että toinen olisi kiiltokuvamaista homogeenista massaa, täysin sopusuhtainen ja sileäihoinen ja normaalipainoinen. Vasta ne pienet tutut arvet ja rypyt sekä juuri omalle rakastetulle ominaiset tuhahdukset puheensa lomassa tekevät paketista täydellisen, eikä ylipainokaan haittaa - silloin on todella korviaan myöten rakastunut ja haluaa loppuelämänsä viettää toisen kanssa.
Oletko lihonut tasaisesti tuon armeijan jälkeen vai "pullahtanut" ihan viime vuosina?
Ja ne klassiset kysymykset: miten löydät vaatteita, uskallatko istahtaa tuoliin kuin tuoliin, mahdutko lehtokoneen istuimeen, uskallatko mennä uimahalliin/rannalle jne.?
Oletko hakenut uutta työpaikkaa noin lihavana ollessasi?
En tarkoita että olisit joku freakki mutta en voi uskoa että elämäsi tuon painon kanssa olisi ihan ongelmatonta.
Paino on tullut aika salakavalasti itseasiassa, vaikea sanoa missä vaiheessa sitten lihoin. Koen olevani yhä sama henkilö myös fyysisesti. Paino ei oikeasti tunnu juuri miltään.
Tuoliin uskallan istua, tosin pari kertaa on tuoli hajonnut. Pyrin toimimaan ihan normaalisti ajatellen että minulla ei ole ongelmaa vaan muilla jos he tuijottavat. Uimahallissa olen käynyt ja rannalla, ja pyrkinyt tekemään sen aivan kuin se ei tuntuisi miltään, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava että pari uintikertaa on jäänyt väliin koska häpeän painoani, vaikka itselleni tolkutan ettei asia minua vaivaa.
Työpaikan suhteen ei ole ongelmaa, toimeentuloni on hyvä ja saan itse valita työaikani ja -tapani. Työtarjouksia riittäisi muuallakin ja koska tahansa voisin vaihtaa työpaikkaa. Lentokoneen istuimeen mahdun hyvin koska takamukseni ei ole kovin leveä. Turvavyön jatkopalaa tarvitsen joskus. Vaatteita löytyy kaikista hyvinvarustetuista vaatetusliikkeistä, mittatilauksena saan mitä tahansa vaatteita. Supermarkettien vaateosastoilta en löydä kuin housuja. Kengät, takit ja paidat joudun hakemaan muualta.
Tuntuu hassulta vastailla kysymyksiisi, mutta ihan uteliaisuuttani haluan nähdä mihin tämä johtaa. Onko todella niin kiinnostavaa kuulla miten ylipainoinen ihminen löytää vaatteita jne? Eihän siinä mitään mystistä ole kuin että kangasta on käytetty liian vähän. Ongelma ei siis ole varsinaisesti minussa vaan kauppiaissa jos eivät halua vaihtaa rahojani riittävän isoon vaatekappaleeseen.
En sinänsä uhraa juurikaan ajatuksia vaatetukseeni, en ole koskaan erityisemmin pitänyt vaatekaupoista. Käyn vaatekaupassa kun on pakko ja ostan kerralla niin paljon ettei vähään aikaan tarvitse käydä. Esim. samaa T-paitaa 5 kpl kerralla. Luulenpa että useimmat miehet painosta huolimatta ajattelevat näin. Ihmeellistä on se, että esim supermarketeissa on paljon "liian isoja" miehiä etsimässä turhaan sopivia vaatekappaleita! Luulisi nyt kauppiaankin intresseissä olevan kysyntään vastaaminen!
Painoni ei todellakaan ole minulle mikään ongelma. Minkäänlaista ongelmaa minulla itselläni ei painostani ole. Suurimman osan aikaa en edes muista olevani lihava. Vain jos joku kiinnittää painooni huomiota, muistan yhtäkkiä:" AI NIIN, MINÄHÄN OLEN YLIPAINOINEN JA NYT TUO IHMINEN TUOSSA TUIJOTTAA NIIN JULKEAN NÄKÖISENÄ... EIKÖ HÄN TAJUA ETTÄ MINÄ TIEDÄN HÄNEN TUIJOTTAVAN VAI EIKÖ HÄN VÄLITÄ...:"
Onkin varmaan niin että jos koko ajan tiedostaisin oman lihavuuteni, varmaankin laihtuisin helpommin (tällä hetkellä lähtee puoli kiloa viikossa). Jatkuva laihdutusprosessi on menossa, tällä hetkellä putoaa puoli kiloa viikossa ja olen varma että olen vielä kevyempi joskus, koska uskon että aina pitää yrittää, mutta kun yritys lakkaa ei voi onnistuakaan. Tosin suhtaudun itse varsin kevyesti kiloihini, mikä välillä saa minut sortumaan herkutteluun, koska joudun usein tilanteisiin joissa á la carte-ruokaa on tarjolla yllin kyllin.
Olen siis ihan tavallinen suomalainen mies.
kyselen=) miten olet löytänyt seuraa?oletko ollut pitkäänkin yksinäinen ja kaatuiko parisuhteesi ylipainon takia?
Ahaa, hartiat leveät kuin ladonovi, vatsaa löytyy mutta ei kaksoisleukaa. Entäpä rinnat, onko tullut? Ja oletko koskaan mitannut vyötarönympärystäsi?
Lueskelin tässä koko ketjua ja toisaalla kerrot että lihoit tiiviitten opekelusi ohessa, toisaalta annat ymmärtää että olet jo keski-ikäinen joten luulisi opiskeluista olevan jo aikaa. Oletko elänyt jo 10 vuotta tuon 165 kilon kanssa? Vai oletko ollut vielä lihavampi koska väität laihduttavasi puoli kiloa viikossa? Ja onko työpaikkalääkärisi koskaan antanut ymmärtää että sinulla on liian paljon painoa vai käytkö edes lääkärissä?
Opiskelin pitkään, pari tutkintoa. Olin himo-opiskelija.
Vyötärö ei ole kovin leveä, mutta maha roikkuu vyötärön päällä. Löydän siis yleensä housuja, kokoni on 58-64 riippuen huisuista.
Ulkonäöllisesti tulee mieleen kaljamaha joka siis pursuu housuista. Käytä henkseleitä varmuuden vuoksi ettei housut putoo.
Alkukesästä näin Hesassa miehen jolla valtava vatsa roikkui housujen päällä. Paita oli housujen sisällä mutta ikävän näköisesti vatsan päältä niin tiukka että luulin että napit pingahtaa justiin irti. No ehkä se et kuitenkaan ollut sinä. Jos vaikka käytätkin aina laatupuvun takkia kotisi ulkopuolella.
Kaksi tutkintoa varmuuden vuoksi ettei lihavuudetasi tulisi rasitetta työnhausssa? Vai työllistätkö nyt itse itsesi yrittäjänä?
Ja vielä heräsi ihmetys mitä vanhempasi, sukulaisesi ja ystäväsi (jos niitä on) ovat ajateeleet lihomisestasi? Eiväthän he nyt varmaan sokeita ole.
eiköhän hänellä ole jo tarpeeksi vaikeaa.ennenpitkää joku hirttää itsensä näiden kiusaajien takia.oletko niin kylmä ettet tunne myötätuntoa?ihmetyttää jos sinulla on ystävia,rakkaudesta puhumattakaan.
kun elämä antaa sinulle muuta toimintaa. Kuten huolet omien lastesi hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta, vanhempiesi turvatusta vanhuudesta ja ikävän kun menetät ratkkaimpiasi. Ja jos joku heistä sattuu olemaan lihava, ikävä on samoissa mitoissa kuin jos hän olisikin ollut eläissään laiha.
Ai jos jotain kysyy niin sitten ollaankin jo kiusaamassa. Kyllä tosi elämässä pitää kestää tuijotusta, kyselyä, uteliaisuutakin jos on suuresta massasta poikkeava.
Se on sitten ihmisesta ja itsetunnosta kiinni kestääkö. Ja kaikkihan täällä vakuuttavat että lihavilla sitä itsetuntoa on.
Valitettavasti maailmassa on ns. hyväksikäyttäjiä eli ole varovainen, ettei sinua vain käytetä esim. taloudellisesti hyväksi suhteissasi. Tiedän tapauksen, jossa ainoa todellinen motiivi seurustella lihavan miehen kanssa oli se, että mies joskus elättäisi naisen.
Mies ei vain tätä tiennyt.
Seuraa en enää täältä hae, mutta keskustelu on mielenkiintoista.
Ei tällainen palsta tai vastaava ole ainoa paikka missä voi törmätä hyväksikäyttäjiin. Niihin voi törmätä ihan missä vaan.
Itsekin aivan liian kiltin luonteen omaavana joutunut sen kokemaan parisuhteessa.Olen nätti nainen, jota kelpaa näytellä. Eli näyttävä ja uhkea. Tuntuu välillä, että on vaan näyttelykappale, jota käytetään taloudellisesti hyväksi. Kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut oikeasti siitä minkälainen on ihan oikeasti ihmisenä. Kumppanin valintaan vaikuttaa aivan liian paljon nykyisin ulkoiset ominaisuudet.
Olen akateemisesti koulutettu 41v nainen, jota vuodet on kohdellut kaikista elämän vastoinkäymisistä huolimatta ihan hyvin.
Minua miellyttää isokokoiset miehet, mutta niiden joukosta vaan ei tahdo millään löytyä sellaista, joka olisi minun mielestäni tarpeeksi älykäs ja huumorintajuinen. Ne joilla on älykkyyttä tarpeeksi ei sitten taas ole tarpeeksi huumorintajuisia.
vaikka käytettäisikin hyväksi?yksinäisyys ei liene parempi vaihtoehto.mies saa rakkautta,nainen rahaa.molemmathan siinä voittavat.mutta sitä rahaa pitää sitten myös olla.tuskin riittää mikään muutaman tonnin kuukausipalkka.voihan tietty koettaa saada ulkomailta vaimon.postimyynti vaimo voisi olla harkittava vaihtoehto.mutta aina kannattaa yrittää laihduttaa.50-60 kiloa pois niin voi joku suomalainen vaimo löytyä.
Hei!
Ilmoituksestasi ei käy ilmi ikäsi!
Minä pidän isosta miehestä,,olen 48v,sinä taidat olla aika paljon nuorempi..
Saitko mieleisiäsi vastauksia?
Kai tuon järkikin sanoo minkälaisia vastauksia tällä hiekkalaatikolla saa.
tarkoitti että lihava mies ei juuri sympatiaa saa.lihaville naisille löytyy aina lohduttajia mutta aika harva lihava nainen antoi miehelle kannustavia viestejä.kirjoittaja olisi varmaankin halunnut saada pienen toivon pilkahduksen elämäänsä.odotti kenties hyväksyntää lihavilta naisilta?
fiksuja juttuja se sinäkin täällä kirjoittelet...
Jospa hän (lihava mies) odottikin hyväksyntää hoikilta nuorilta naisilta eikä lihavilta maatuskoilta.
odotti =)
Luin koko tämän viestiketjun läpi ja ei voi kuin sanoa että älä välitä typerien ihmisten typeristä uteluista ja vastauksista!
Sinulla taitaa olla verbaalinen puoli kunnossa, tekstiäsi oli "helppo" lukea. Käytä sitä hyväksesi tutustuaksesi mukaviin naisiin, ehkäpä löydät sitä kautta sen oikean joka ei pelkästään ulkonäköön tuijota!
Mukavaa loppukesää;)
Oih!
Rakastan miehiä joissa on kokoa olen aina sanonut että miehen kuuluu olla kunnon kokoinen ettei mene lakanoissa hukkaan. Toisaalta alta satakiloiset ovat riisitautisiä.
Olen nuoresta asti hakenut tosiaankin suurta miestä joka pystyy keskustelemaan ja osoittamaan läheisyyttä. Olen ilmeisesti läheisyys ongelmallinen,sillä rakastan halia, olla kainalossa ja pitää toista hyvänä. Minun mielestäni tuo kokosi on suorastaan fantastinen, olisi ihanaa tutustua paremmin ja vaihtaa ajatuksia kanssasi.
Laitoit tuon varallisuutesi tuossa jossain vaiheessa ja se oli ainoa miksi meinasin olla edes kirjoittamatta sillä onnenonkijoita on kaikkialla ja minä en tosiaankaan kuulu heihin. Olen sanonut, että olkoon toinen vaikka köyhääkin köyhempi niin se on ihan sama jos vaan kemiat pelaa ja toisesta välittää, kyllä sen yhteisen sävelen löytää jos niin on tarkoitettu.
Johan tuli sekava kirjoitus toivottavasti saat edes jotain selvää riipustuksistani.
Muista olla onnellinen sellaisena kuin olet ja kun hyväksyt itse itsesi niin kaikki on kunnossa.
Halauksia sinulle!!!
Oletko joskus seurustellut naisen kanssa?
Jos olet, ovatko seurustelusi kaatuneet mielestäsi painoosi? Onko naistesi mielestä painostasi ollut haittaa esim. sängyssä?
seurustellut.ihmisen sisin se ratkaisee.eikö vain?
Ei se sisinkään ihan aina riitä.
Ja miten niin TIETENKIN on seurustellut?
hei sarkasmia =) no ei tietty kukaan 160 kilonen saa pesää :D
lukea? Tietäisit vastauksen jos olisit. Sängyssä ei ongelmia ole ollut.
Eipä vaan ole lihava mies tullut kertomaan montako sähköpostia sai.
Tänne sai jättää s-postiosoitteen, esim. hotmail-pohjaisen. Siellä olisi alkututustuminen ollut mahdollinen. Ajattelin ensin laittaa itse tänne s-postiosoitteen, mutta se jäi tekemättä. Niin tai näin, osoitteita ei näkynyt. Seurakaan ei enää täältä ole hakusessa.
Moikka
Olisin ut jo viimeksi sinulle viestiin sp-osoitteen mutta ...
siis jos haluut kirjoitella niin katjusza@netti .fi
muutkin voi kirjoitella asiallisia viestejä otetaan vastaan
Olet kieltämättä ihanan halittavan kokoinen