ilmastointi ja lämmönjako

Kerron tässä omia kokemuksia 3 vuoden ajalta sekä esitän lopuksi kysymyksen. Tiedän viestistä tulevan pitkähkön ja kysymys on siellä loppupäässä. Se koskee ilmastoinnin ja maalämpöpumpun yhteiseloa. Haluan painottaa tämän olevan ainoastaan minun kokemukseni, enkä ole minkään himmelin puolesta tahi vastaan. Nyt ovat vaan nämä vehkeet eri syistä tekniikkahuoneessa ja niillä on tultava toimeen. Se on ns. annettu suure. Toisaalta taas talojen muut rakenteelliset erot vaikuttavat erittäin paljon ja käyttötottumukset sekä eriasteiset tarpeet/halut. Tämä on tarinaa tästä ja meistä, mutta mahdollisesti joltain osin yleisinformatiivinen.

Talo on ”keski-suomessa” eli Oulun alueella, erittäin tuulisissa olosuhteissa. Se on täystiilitalo, jossa on kaksi kerrosta. Kummassakin kerroksessa on 110 m2. Ylhäällä tilavuutta 360 m3 ja alhaalla 310 m3. Lisäksi lämmin autotalli 40 m2/133 m3. Talossa on ikkunapintaa suht paljon. Se ei mene matalaenergiatalon spekseihin, mutta ei ole kovin kaukanakaan. Eristeisiin ja ikkunoihin koetin 3 vuotta sitten panostaa ja ennen kaikkea asennuksen hyvyyteen.

Lämmitys tapahtuu Lämpöässän 15V maalämpöpumpulla (tilasin scroll –pumpulla). Sitä ohjaa Ouman EH-203. Maapiirejä on 2, molemmat n. 350 m. Keruuputkisto on ns. ohuempi seinämäinen mutta suosittelen (varsinkin jos itse asentaa) paksumpi seinämäistä. Maapiirit toimii hyvin, koskaan ei paluulämpötila ole ollut astetta enempää miinuksen puolella. Pumppu on toiminut hyvin. Tällä perällä on useampikin maalämpöpumppu. Naapurilla on keskikoon IVT. Perustoiminnaltaan poikkeaa Lämpöässästä ja heillä on yksi keruupiiri n. 400m. Talo on liki samoilla spekseillä. Molemmilla on riittänyt lämpöä ja käyttövettä. Meillä on amme ja vesi on riittänyt. Naapurilla on joskus ollut pientä odottelua. Heillä ei ole lisävaraajaa. Minusta tähän maalämpöpumppujen ”filosofioihin” ja ennen kaikkea eri valmistajien teknisiin eroihin käytetään aivan liikaa aikaa ja tunnetta. Itse painottaisin nykyään toimittajan antamaa palvelua kyseisellä alueella ja suurempaa vastuuta koko lämmöntuotto ja –jako alueilla (ilmastointia unohtamatta). Jos merkki on ollut markkinoilla pitkään, on luotettavan maineessa niin teknisesti kuin palvelullisesti. Tarkastelisin teknisistä ominaisuuksista lähinnä käyttöveden riittävyyttä oman perheen tarpeeseen. Toki siinäkin on mietittävää. Meillä ei menekki ole suurimmasta päästä perheen koon ja ikärakenteen johdosta.

Lämmönjako on vesikiertoinen lattialämmitys Wirsbon tekniikalla. Meillä on kaksi toisistaan erillään olevaa lämmityspiiriä. joita Ouman ohjaa. Toinen kiertää ”märkätiloissa”. Huonekohtaisia termostaatteja on 8 kpl. Alakerran lattia on kokonaan laattaa ja ylhäällä laatta/laminaatti. ”märkätiloissa” kiertää aina säätökäyrän mukainen lämmin vesi. Paitsi tänä kesänä ei ole kiertänyt. Lämpötila vaihtelee 24-28 asteen välillä. Toisessa piirissä menovesi on 23-30 asteen välillä. 3 vuotta olen säädellyt ja nyt olen saanut mielestäni kaikki niin kohdalleen kuin näillä härveleillä sen saa. Huonetermostaateista ei ole käytössä kuin 2 ja ilman niitäkin tulisin erinomaisien hyvin toimeen. Selkeästi kaksi ”ohjauslogiikkaa” tappelee vastaan. Asensin myös termostaatteihin lattialämpötila-anturit, eivät ole enää käytössä. Laattalattiassa (alakerta) pintalämpötilan vaihtelut olivat liian suuria. Kun jakotukki oli kiinni, tuntui laatta kylmältä. Kun se oli auki niin lämpötila kasvoi välillä liian suureksi. Pienensin termostaattia sekä aina välillä menovettä jne. Tässä sitä sitten oltiin, etsiä sellainen säätö missä 2 erillistä kerrosta, joissa eri lattiamateriaalit, olisi sopiva lämpötila. Huoneilla on vielä eriasteiset ja tarpeiset käytöt. Se lopussa oleva kysymys liittyy tähän, mutta ennen sitä muutama vaikuttava asia vielä.

Huonetermostaatit ovat makuuhuoneissa. Siellä ei meidän tapauksessa ole lattian pintalämpötilalla merkitystä, mutta ilman lämpötilalla kylläkin (ja myöhemmin esille tulevalla ilmastoinnilla). Laattalattioissa, oli se kuivaa tai ”märkää”, kiertää säätökäyrän mukainen menovesi. Poikkeuksena on eräs tila, jossa piiri on aina kiinni. Siellä öisin nukkuu vahtimme. Tila ei ole talon reunalla, vaan sitä ympäröi muut piirit joissa vesi kiertää (ei jäädy). Tämä on toiminut ja optimit on saavutettu. Yläkerrassa oleva laminaatti ei ehkä ole ihan optimi, mutta ei kaukana. Tähän pääsimme vakioimalla tilanteen ja vähentämällä muuttujat minimiin. Piirit varmuuden vuoksi ilmattiin. Loka-Marras oli suht vakio keliä eli menovesi oli aika lailla vakio. Itse asiassa toisessa meni aina 26 astetta. Kiertovesipumput laitoin täysille. Sitten odotettiin 2 päivää. Liian lämpimissä piireissä virtausta pienennettiin. Odotettiin. Korjattiin. Sitten toinen piiri ja samat kuviot. Kunnes päästiin kylmempien piirien virtausta kasvattamaan. Tämä oli perusajatus mutta parissa kohdassa oikaisin. En väitä tämän olevan oikea tapa, mutta minä pääsin haluttuun lopputulokseen. Vaikutus oli erittäin suuri, suunta positiivinen. Meillä oli ohjauslogiikkaa perä jälkeen eikä niitä kukaan saanut toimimaan, eri tahot esittivät eri ratkaisuja jne. Aivan turhaan olin tuhlannut euroja, joilla olisi voinut ostaa ainakin yhden vuoden sähköt. Keväälläkään lämmöt eivät nousseet liian suuriksi vaikkakaan ei ollut termostaattia leikkaamassa auringon vaikutusta.

Sähköä tontillamme kului 23.567 kWh/v. Kulutus on ollut samaa tasoa 3 vuotta. Maalämpöpumppu vei 12.600 kWh, sille on oma mittari. Naapurin pumppu vei n.. 3500 kWh vähemmän mutta heillä ei ole mukana autotallia. Pumppujen teknisten ominaisuuksien erot eivät ainakaan näy sähkönkulutuksessa. Minun laskujeni mukaan meillä autotallin osuus on 3500-4000 kWh/v. Autotallissa on vesikiertoinen lattialämmitys, lisäksi ovien edessä on termostaatilla ohjattu sähkölämmitys. Rahaa sähköön meni 1540€/v, josta lämmityksen ja käyttöveden osuus oli 823€/v (68,6€/kk). Kaikilta osin en saa omia kulutuksiani täsmäämään julkisestikin esillä olleisiin tutkimuksiin. Määrätyissä journalistisissa tahoissa on sitten asioita tulkittu ja kirjoiteltu hyvinkin virheellisesti. Tälläkään kommentilla en halua ottaa kantaa eri lämmitysmuotoihin ja niiden paremmuuteen, totean ainoastaan faktat meidän tapauksessa. Jos olisin saanut kaukolämmön, olisin sen ottanut ja ottaisin vieläkin. Tälläkin on tullut toimeen erinomaisesti mutta takaisinmaksuaikaa en halua laskea. Viimeisen mittausvuoden aikana lämmitimme tulisijan 17 kertaa joulu-huhtikuun välissä, siis kerran viikossa.

Ilmastoinnista huolehtii Enervent LTR-6 / 150 W-malli, siinä on sisäänrakennettu vesilämmitin 60/40°C, ilman automatiikkaa. Laite on normaalista poiketen asennettu pystyyn (pystymalli) ja sijaitsee maalämpöpumpun vieressä tekniikkahuoneessa. On ollut ”riittävän” tehokas, ei ole koskaan jäätynyt eikä pätkinyt. Ilmankosteus on ollut riittävää tasoa, koska asia ei ole tullut koskaan esille. Ei ole takkakytkintä mutta molemmat tulisijat toimii hyvin 10m korkean piipun kautta. Ilmastointiin on tehty paineilmalaskelmat ennen ja jälkeen asennuksien sekä lopulliset säädöt ilmamäärille. Käsitykseni mukaan asioiden pitäisi olla näiltä osin ihan hyvällä tolalla. Olen laittanut Oumannin mittaamaan tuloilmaa, samalla se mittaa maapiirin paluuta sekä molempien lämmityspiirien paluut. Kaikista kovimmilla pakkasilla tuloilma on ollut n. 12 asteen luokkaa. En lähde näillä muuttujilla ja taidoilla laskemaan hyötysuhdetta eikä se minua kiinnostakaan. Totean tämän olevan näillä lämmityssäädöillä liian matala. Alakerrassa ei tule koskaan viileää tunnetta, ehkä päinvastoin, mutta ylhäälle pitää saada lisää lämpöä kovimmilla pakkaskeleillä.

Ja tässä sitten se kysymys. Millä tekniikalla meidän tapauksessa olisi helpointa ja turvallisinta kytkeä ilmastointilaitteen vesipatteri jälkilämmitykseen? Maalämpöpumpussa kiertää 2 erilämpöistä suntattua vettä mutta niiden lämpötilat on max 30 astetta. Sen lisäksi on saatavilla ”kuumaa” n. 50-55 asteista vettä. Uskaltaako rakennelman kyhätä vedellä vai pitäisikö lämmönvaihtimen kautta kierrättää ilmastointilaitteessa muuta nestettä jäätymisen välttämiseksi onnettomuustapauksissa? Kannattaako rakentaa termostaatilla ohjattu toiminne missä lämpötilan laskiessa liian alhaiseksi moottori ajaisi ulkoilman eteen sulkupellin? Käsitykseni mukaan näitä onnettomuus tapauksia voi olla sähkökatko tai remmin katkeaminen. Jos on sähkökatko niin ei suojapeltikään liiku, ei kierrä vesi jälkilämmityspatterissa jne. Jäähdytys ominaisuutta en kaipaa, ellei se suorastaan tule sivutuotteena. Miksiköhän minun logiikan mukaan olisi syytä puhua esilämmityksestä, vaikkakin patteri on lämmönsiirtimen toisella puolen? Vai onko helpointa etsiä sähkövastuksella toimiva härpätin, joka lämmittää omassa suljetussa piirissä jäätymätöntä nestettä ilmastointilaitteen patterin kautta? Tarvitaan siis helppo ja toimiva konstruktio.