Kasteen sakramentti

Tätäkään ei ole syytä jatkaa, koska tämäkin asia on ollut jatkuvasti esillä, ja toisekseen tämä asia on tuotu vain että kyseinen multinimimerkki haluaa vain väitellä ja riidellä. Niinkuin raamattu sanoo: Kristusta alas tuoda. Paavali kirjoittaa välttäkää: turhia riitoja ja jaarituksia. Sekin on teeskentelyä sydämen murheellisuus, vain väittelyä halajat.

Kyllä mielestäni ns. luterilaisten olisi monasti enempi painottaa opettamispuoleen. Ei tarkoita, että kastetta halveksitaan, jos sitä ei ylikorosteta niinkuin ns. monet luterilaiset.

Kun katsoo kansankirkkomme tilaa, moni kastettu menee epäuskoisena sitä laveaa tietä kadotukseen.

Sakramentit vahvistavat uskoa, eikä ne ole tarkoitettu varsinaisesti epäuskoiselle.

Room.5:18. Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän.

Se jolla on elämä ja vanhurskaus, on myös usko ja uudestisyntyminen. Yhden ihmisen kautta tuli yleinen synti ja yhden ihmisen kautta yleinen synti sovitettiin. Parannusta tehdään uskon ja ymmärryksen kautta omista tekosynneistä. Meidät tuomitaan tekojemme mukaan (Ilm.20:12-13).

Lapsen uskosta Raamattu puhuu hyvinkin usein. Lapset syntyvät kaksiosaisina maailmaan.

Esim. Jeesus sanoo, että "kaikkein" pienimmät uskovat minuun, ja pienimmäisten enkelit taivaallisen Isäni kasvot ja ovat suurimpia Jumalan valtakunnassa. Epäilemättä pieni on pienen pieni, siis kaikista pienin (Matt.18).

Lapset kastetaan, koska he uskovat : Matt.18: 6. Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen. Kaikkein pienimmäisten enkelit näkevät myös taivaallisen Isän kasvot, sanotaan siinä..
Epäuskoisen täytyy tulla lapsen asemaan ja tilaan päästäkseen sisälle Jumalan valtakuntaan sisälle: 1. Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa? 2. Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä, 3. Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.

Kaikki kansat syntyvät Herralle Siionissa (Ps 87). Valkopukuisten joukossa (IlmK) on joka kielestä ja kansasta ihmisiä, sillä Jumala korjaa omansa jo lapsuudenuskossa monista kansoista joille ei edes saarnata valtakunnan evankeliumia, heidän epäuskonsa tähden.

Raamattu puhuu hyvin kauniisti lapsen autuaallisesta tilasta: ” Sinä olet vetänyt minut ulos äitini kohdusta. Sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla. Sinun päälles (huomaasi) minä olen heitetty äitini kohdusta. Sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta” (ps.22:10-11).

”Minä tunsin sinun jo ennen kuin minä sinun valmistin äitis kohdussa, ja pyhitin sinun, ennen kuin sinä äidistäs synnytkään” (Jer.1:5).
-Jos joku on Jumalan oma ja pyhittämä, on hänelläkin Henki ja usko.

Noilla 2 Sam 12:23 jakeen sanoilla "Minä menen hänen tykönsä, mutta ei hän palaja minun tyköni" Noilla Davidin ympärileikkaamaton lapsi pääsi taivaaseen. Samalla David itse tunsi olevansa armahdettu noinkin suuresta rikoksesta kuin huoruudesta ja Urian murhaamisesta. Kertoo sovituksesta Vanhan Testamentin ajalla, sekä samalla sen, että kastamaton lapsi on autuas.

Kertomus Mooseksesta ja hänen vaimostaan Sipporasta, sekä heidän pojastaan (2.Moos.4:24-26) antaa puhuttelevan kuvan sakramentin hylkäämisestä. Jumala oli kutsunut Mooseksen Midianin maasta johdattamaan kansaansa Israelia Egyptin orjuudesta. Matkalla yöpaikassa tapahtui, että Herra hyökkäsi Mooseksen kimppuun ja tahtoi tappaa hänet. Silloin Sippora suoritti pojalleen ympärileikkauksen ja kosketti esinahalla Moosesta alhaalta sanoen: "Veriylkä ympärileikkauksen tähden". Tuomio ei kohdistunut lapseen, vaan sakramentin laiminlyöneeseen isään.

5.Mooseksen kirja:
1:39 Ja teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan
vihollisen saaliiksi, ja teidän poikanne, jotka
eivät vielä tiedä, mikä on hyvä, mikä paha, ne
pääsevät sinne; heille minä annan maan, ja he
ottavat sen omaksensa.
Martti Lutherin kirje kahdelle papille (Kirjassa Huovinen "Kaste ja "usko". Mutta meillä on Raamattu , joka sanoo, että lapset kyllä saattavat ja voivat uskoa, vaikka he eivät puhukkaan, eikä heillä olekkaan järkeä. niimpä Raamattu kertoo psalmissa 72 (ps.106:37), kuinka juutalaiset uhrasivat poikiaan ja tyttäriään epäjumalille ja vuodattivat näin viattoman veren. Jos se on ollut viaton veri (kuten teksti sanoo), niin lapset ovat varmasti olleet puhtaita ja pyhiä, ja sellaisia he eivät ole voineet olla ilman Henkeä ja uskoa.



Elävä Vesi

On paikallaan tarkastella mitä Raamatussa tarkoittaa elävä vesi. Jeesuksen sanat samarialaiselle naiselle: ”Joka siitä vedestä juo, jonka minä hänelle annan, ei hän janoo iankaikkisesti (Kysymys on iankaikkisen elämän sanoista), vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä veden lähteeksi, joka kuohuu iankaikkiseen elämään”. (Joh.4:14).

1.Piet.1:22. Ja tehkäät puhtaaksi teidän sielunne totuuden kuuliaisuudessa, Hengen kautta, veljelliseen rakkauteen, joka vilpitöin olis, ja olkaat keskenänne palavaisessa rakkaudessa puhtaasta sydämestä,
23. Niinkuin ne, jotka jälleen syntyneet ovat, ei katoovaisesta, vaan katoomattomasta siemenestä, elävästä Jumalan sanasta, joka ijankaikkisesti pysyy.

Apt.10. Korneliuksen tapauksen tutkielma: Niin vastasi Pietari: ”Taitaako joku kieltää näitä, jotka ovat niin Pyhän Hengen saaneet kuin mekin (eli olivat uskoon tullet), vedellä kastamasta (eli sakramentti otetaan vastaan uskolla), ja hän (Pietari) käski kastaa heitä Herran nimeen. Tuttu on myös Paavalin lausuma: ”Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi” (Room.10:10). Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa todetaan, että usko tuo mukanaan Pyhän Hengen, kuten edellä kerrotusta Korneliuksen esimerkistä totesin. Kääntäen on todettavissa, että Pyhä Henki vaikuttaa uskon sanan kautta.

Samarian tapauksessa (apt.8:8:5-17) on teksti teologisesti erittäin monitahoinen ja rikas. Asiaa on tarkasteltava uskon näkökulmasta. Näiltä ihmisiltä puuttui Pyhä Henki. Miten tämä oli mahdollista? Tällöin todetaan, ettei samarialaisilla ollutkaan vielä tässä vaiheessa elävää todellista uskoa, sillä ”Pyhä Henki” saadaan uskolla. Paavali sanoo myös: ” Me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen”. (Gal.3:14). Tämä on todettavissa tekstistä, joka osoittaa, että kuulioiden sydän oli ”jaettu”: he kuuntelivat ja ylistivät Simon-noitaa sen jälkeen, kun he olivat yksimielisesti ottaneet vaarin Filippoksen saarnasta. Tässä tilassa he uskoivat myös Filippoksen evankeliumin julistukseen. Toisin sanoen, he uskoivat samanaikaisesti sekä Simon-noidan puheeseen, että Filippoksen julistukseen. Tällöin ei voinut syntyä vanhurskauttavaa uskoa. Teksti osoittaa syvällisesti, ettei ilman uskoa voi tulla vanhurskaaksi, eikä saada kasteen siunausta. Kun Pietari ja Johannes siunasivat samarialaiset kättenpäällepanemisen kautta (= Kuva evankeliumin julistamisesta) syntyi usko, ja he saivat Pyhän Hengen. Heitä ei kuitenkaan tarvinnut kastaa uudelleen, sillä Jumalan sanan mukainen kaste oli voimassa ja usko omisti sen omakseen.

apt.22:16. Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä.

Tapahtumahan oli seuraava: apt.9:17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.


Aivan samoin:

1.Kor.4:15. Sillä vaikka teillä olisi kymmenen tuhatta kasvattajaa Kristuksessa, ei kuitenkaan monta isää, sillä minä teidät synnyttänyt evankeliumia julistamalla Kristuksessa Jeesuksessa.

Paavali oli siis synnyttänyt korintialaiset, evankeliumin sanalla...sillä, hän oli kastanut vain muutaman korintossa.

1.Kor.1:14. Minä kiitän Jumalaa, etten minä ole yhtään teistä kastanut, vaan Krispuksen ja Gajuksen:
15. Ettei kenkään saa sanoa, että minä minun nimeeni ketään kastin.
16. Minä kastin myös Stephanaan perheen; sitte en minä tiedä, jos minä jonkun muun kastanut olen.
17. Sillä ei Kristus minua lähettänyt kastamaan, vaan evankeliumia saarnaamaan, ei sanan viisaudella, ettei Kristuksen risti turhaan menisi.
18. Sillä se puhe rististä on niille hulluus, jotka kadotetaan; mutta meille, jotka autuaaksi tulemme, on se Jumalan voima.

Room.6-Luvun erityinen, voimakas sanoma on opetus pyhityksestä. Valaistaessaan kristityn vaellusta Paavali yhdisti siihen kasteen velvoittavan merkityksen. Kasteen kautta kristitty on haudattu Kristuksen kanssa kuolemaan. Kun olemme osalliset yhdenkaltaiseen kuolemaan, nousemme kuolleista kuten Kristus (Room.6:4-5). Jumala herätti meidät uuteen elämään omistaessamme Kristuksen kuoleman ja elämän uskon kautta (Room.6:4; Kol.2:12). Kaste opettaa ja muistuttaa Jumalan lapsia, että heidät on liitetty Kristuksen kanssa hänen yhtäläiseen kuolemaansa ja elämäänsä, omistaessamme hänen kuolemansa ja elämänsä uskon kautta. Kristuksen sovituskuolema on kertakaikkinen kuolema synnille, mutta hänen elämänsä on elämää Jumalalle (Room.6:10). Näin tulee uskon kautta tietää,, että Jumalan lapset ovat kuolleet synnille, mutta elävät Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme (Room.6:11).

Jeesus sanoi: ”Se uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark.16:16). Tässä Yhteydessä on vielä todettava, että kasteen halveksiminen ja hylkääminen kadottaa (Augistinus ja Luther).

Luther kirjoittaa samassa Hengessä katekismuksessa: Mitä merkitsee tällainen kastaminen? Se merkitsee, että vanhaihminen meissä on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja kaikkien syntien ja himojen kanssa kuoletettava ja että sijaan on noustava uusi ihminen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä.

Näin kaste kantaa pelastettua, kuten vesi kantoi jo vanhurskaita ihmisiä Noan arkissa ensimmäisen maailman aikana.

Jeesus siis sanoo: "Te olette puhtaat sen sanan tähden, jonka minä teille puhuin" (Joh.15:3).

(Tii.3:4-7), ei tässäkään ole kysymys kasteesta uudestisynnyttävänä, vaan uskoon liittyvänä sakramenttina, eli merkkinä ja sinettinä. Uudistuminen tapahtuu Pyhän Hengen (Jae.5) Ja Jeesuksen Kristuksen kautta (Jae.6). Kolmiyhteinen Jumala pelastaa: Isä (Jae.4), Pyhä henki (Jae.5) Ja Jeesuksen Kristuksen kautta (Jae.6).


1.Pietarinkirjeen. 3:21

kaste kuuluu uskovalle ja Jeesuksen mukaan pienet lapset uskovat. Kastehan on ”hyvän omantunnon liitto Jumalan tykönä”, eli kuuluu lähinnä sovitetille.

1.Piet.3:20. "Jotka ei muinen uskoneet, kuin Jumala kerran Noan aikana odotti ja kärsiväinen oli, kuin arkki valmistettiin, jossa harvat (se on: kahdeksan sielua) veden kautta päästetyksi tulivat.
21. Se nyt meitäkin kasteessa autuaaksi tekee, joka sitä aavisti (ei että lihan saastaisuudet pannaan pois, vaan että se on hyvän omantunnon liitto Jumalan tykönä) Jesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta"

No jo kaikki minkä Jumala on asettanut on armoa. Tässä kasteen esikuvassa vesi kantoi arkkia. Tämän perustalta kaste hyvän omantunnon liitto Jumalan luona. Kun meidät kastetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, niin tämä on pelastavan armoliiton
näkyvä merkki ja vahvistus, joka kuuluu myös pienille lapsille. Näin Jumala tunnustaa siinä uskovaisen ihmisen, myös pienen lapsen omakseen.

Henki, vesi ja veri

Joh.5:6. Tämä on se, joka vedellä ja verellä tulee, Jesus Kristus, ei ainoastansa vedellä, vaan vedellä ja verellä. Ja Henki todistaa, että Henki on totuus.
7. Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:
8. Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat.
9. Jos me ihmisten todistuksen otamme, niin on Jumalan todistus suurempi; sillä tämä on Jumalan todistus, jonka hän Pojastansa todisti.

Itselle tulee tuosta mieleen lukuisat Raamatun opetukset ja kertomukset vedestä, jolla kuvataan elävää lähdettä, elävää evankeliumia. Lisäksi Jeesuksen esimerkki jalkojen pesusta ja kehotus toinen toistemme jalkoja pesemään.

Veri taas tuo mieleen väistämättä Golgatan ja sovitustyön täyttymisen.

Ilman vettä ja verta ei olisi siis elämää Kristuksessa eikä iankaikkisen elämän toivoa.


Nikodeemuksen tapaus

Uudestaan ylhäältä syntyminen

Joh.3:5-6

”Jesus vastasi: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku synny vedestä ja Hengestä ei hän taida Jumalan valtakuntaan sisälle tulla.
Mitä lihasta syntynyt on, se on liha, ja mitä Hengestä syntynyt on se on henki”. Liha ei uudestisynny koskaan uskovaisessakaan ja lapsi on syntyessään kaksiosainen. Jos lapsuudenuskon on menettänyt, niin parannuksen armon kautta, uskossa syntyy silloin uudelleen.

Tässä ei voida puhua Kristillisestä kasteesta koska sitä ei ollut voimassa, eikä siitä tiedetty mitään, eikä Jeesus ollut sitä asettanut. Myöskin asianyhteyden mukaan siinä on kyse elävästä vedestä (Joh.4). Tässä olisi kyse epäuskoisesta aikuisesta, jonka täytyy syntyä uudesti ylhäältä, sillä lasten ei tarvitse syntyä enään uudesti, jos ovat lapsen uskossa pysyneet.


Kirkon piirissä pidetään keskeisenä kastetekstinä yleiseti Nikodeemos kertomusta(Joh,3;1-21) ja erityiseti Jeesusken vastausta Nikodemukselle: "...Ellei joku synny vedestä ja Hengestä, ei hän taida Jumaaln valtakuntaan sisälle tulla" (Joh.3:5). Jeesus ei sanonut kasteesta ja hengestä. Sanasta "vesi" on tehty yksipuolinen tulkinta. On perusteltua todeta, ettei veden yhdistäminen kasteeseen ole Raamatullinen selitys tässä yhteydessä. Sensijaan on täysi syy uskoa vastoin tradiotanaalista käsitystä, että kysymyksessä on sana, joka puhdistaa. Paavali kirjoitti efosalaislille, kuinka Jeesus on pyhittänyt seurakunnan veden pesussa sanan kautta (Ef.5:26). Alkukielen mukaan: "Veden pesulla sanassa". Jäähyväispuheessaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Te olette puhtaat sen sanan tähden, jonka minä teille puhuin" (Joh.15:3).

Johanneksen 3-luku kertookin uskon kautta syntymisestä: "Ja niinkuin Moses ylensi kärmeen korvessa, niin myös Ihmisen Poika pitää ylennettämän.
Että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman(Joh.3:14-15). Tämän jälkeen seuraakin evankeliumin tiivistelmä: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman." (Joh.3:16).

Sitä, että Nikodeemuksen ja Jeesuksen keskustelussa ei voinut olla kysymys kasteesta, tukee myös se tosiasia, ettei Jeesus ollut edes vielä asettanut kastetta. Ei tunnu loogiselle, että hän olisi ryhtynyt puhumaan tuntemattomasta asiasta. Nokodemus tosin tunsi juutalaisen proselyyttikasteen ja näin ollen myös Johannes kastajan suorittaman kasteen.

Seuraavassa luvussa JOH.4. Jeesus puhuu jälleen vedestä, "elävästä vedestä".
13. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jokainen, joka juo tästä vedestä, hän janoo jälleen;
Jeesus sanoo: 14. Mutta joka siitä vedestä juo, jonka minä hänelle annan, ei hän janoo ijankaikkisesti; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kuohuu ijankaikkiseen elämään.

Kysymys on sanasta, evankeliumista, "sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen" (Hebr.4:12). Evankeliumi on Jumalan voima (Room.1:16). Johanneksen 4-Luku vahvistaa sitä, ettei kolmannessa luvussa puhuta kasteesta.
Lähde: (usko ja kaste)

Kastamattomana kuolleet

”Mitä meidän on sanottava kastamattomana kuolleista lapsistamme, jotka jo äidin kohdussa tai synnyttyään, eivät ehdi saamaan kastetta?”

Tähän on helppo antaa vastaus sekä ennen kahdeksan päivän ikää kuolleista juutalaisten lapsista, että meidän ennen kastetta kuolleista lapsistamme. He eivät näet tee syntiä ympärileikkauksen tai kasteen liittoa vastaan. Sillä lain mukaan heidät tuli ympärileikata vasta kahdeksantena päivänä, kuinka Jumala voisi silloin tuomita ne, jotka kuolivat ennen sitä. Sen tähden meidän tulee uskoa heidän pikku sielunsa heidän taivaallisen Isänsä käteen ja tahtoon, joka on armollinen, kuten tiedämme. Tähän kuuluu myös se mitä Paavali sanoo hienolla, lempeällä tavalla niistä, ”jotka eivät ole tehneet syntiä samalla tavalla kuin Aadam” (Room.5:14), ja Jaakobista ja Eesausta hän sanoo: ”ennen kuin he olivat tehneet hyvää tai pahaa” (Room.9:11).

Tosin pikkulapset tuovat mukanaan maailman synnynnäistä perua olevan synnin, jota me sanomme perisynniksi. Mutta on kuitenkin suuri asia, etteivät he vielä ole tehneet syntiä (ympärileikkausta tai kastetta koskevaa) lakia vastaan. Sillä koska Jumala luonnoltaan on laupias ja armollinen, hän ei tuomitse heitä kadotukseen sen vuoksi, että he ovat jääneet joko vanhassaliitossa vaille ympärileikkausta tai Uudessa liitossa vaille kastetta.

Lähde: Luther St. Luisin laitos I, 1040 – Kun Lutherilta kysyttiin, pitäisikö lapsi kastaa, ennen kuin se on ehtinyt kokonaan syntyä, hän vastasi kieltävästi.

Lestadiolaisuudessa on opetettu kasteesta Lestadiuksen mukaisesti, että lapsikaste on Jumalan sanaan perustuva ja että lapset ottavat sen vastaan uskolla. Oppi lasten uskosta on kuulunut Lestadiolaisuuteen sen syntyvaiheista asti. Uskon kautta ymmärrämme Jumalan sanasta, että myös lapset ovat autuaita sen uskon tähden, jonka Jumala on heille Jeesuksessa Kristuksessa lahjoittanut. Sen vuoksi lapsille kuuluu kaste, jonka he ottavat vastaan uskolla. Jumalan sanalla on torjuttu väitteet, etteivät lapset usko. On harhaoppia, että kaste vaikuttaa pelkkänä tekona, ilman kastettavan uskoa. Lapsikasteen hylkäämistä ja uudelleen kastamista on niinikään pidettävä harhana, jota on taisteltava Jumalan sanalla. vanhoillislestadiolaisten kasteoppi on raamatun ja luterilaisen opin mukainen.

Mielestäni kastekäsky on analoginen vanhimpana pidetyn evankeliumin l.
Markuksen kastekäskyn kanssa.” Menkää kaikkeen maailmaan ja julistakaa
evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja saa kasteen, on pelastuva.
Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark.16:15)

Kasteen saamisen edellytys on usko; kastamalla ei tehdä opetuslapsiksi. Näin
sekä Vanhassa kirkkoraamatussa v. 1776 että nykyisessä 1992 käännöksessä
alkutekstin mukaisesti. Vuoden 38 käännöskään ei suoranaisesti liene väärä,
mutta juuri Markusta pohjana käyttäen harhaanjohtava.

Kirkolliskokouksessa ensin oli sovittu lähetyskäsky oikein, mutta sitten eräät piirit halusivat muuttaa pisteen kaksoispisteeksi.

Lähetyskäsky on kolmiosainen, sisältäen siten lapsikasteenkin.

Lapsikaste raamatussa. ( ”Usko ja Kaste” Erkki Reinikainen) Pohjana.