ELi toivon, ettei kukaan oel niin hölmö kuin minä.
Lähdin yksin ajamaan autoa..koko yön valvoneena, akku loppu kännykästä ja en ollu syöny pariin päivään kunnolla..olin vähän muutenkin ahdistunut ja ajatuksissani..melkein jo kotona, kunnes se kävi..Aivan salakavalasti aloin tuupertumaan..säikähdin, mutat en ehtiny ajatella mitään..nukahdin..Ajoin sitten nokkakolarin.
No oli suurin suojelus mukana, kiitos Jumalalle, että hengissä säilyttiin. LÄhinnä murtumilla selvittiin. Onneksi vastapuolella oli oikeastaan pelkästään yksi murtuma ja onneksi sain jutella hänen kanssa asian selväksi. Toivon syvästi, ettei hänellä jääny tusota mitään traumaa päälle hyökkäävistä punaisista autoista.. No, onenksi oli jo vähän vanhempi mies, eli toivottavasti tasapainoinen, ainakin kuulosti aika rauhalliselta.
Suurin helpotus oli herätessä huomata (ensin, kun edes tajusi, mistä on kysymys, että vastapuolella olevassa autossa, kyseinen henkilö liikku (eli elää ja ei oo ihan jumissa tai tajuttomana). Auto oli etuosistaan kyllä aivan solmussa..ja ei meinannu tajuta sitä todeksi. Molemmat vietiin sairaalaan. No, henkiset traumat siitä jäi.
En suosittele. Jos vähänkin nukuttaa, tehkää mitä tahansa pysyäksenne hereillä. Nukkukaa vaikka jossain tienposkessa muutama minuutti. Autoll ajaessa ei kannata pistää sekunniksikaan silmiään kiinni, oli kuinka rauhallinen, suora maantie tahansa. Ja suklaata tms. autoon. Kännykkä ladattuna (hyvä keino pitää hereillä, puhua jonkun kanssa puhelimessa JOS siinä on kaiutin tms, ettei tarvi kädes pitää) Ja myös mahdollisesti välttää yksin ajoa pitkiä matkoja, jos on väsyny.
Älkääkä luottako "valevirkeyteen" Eli jos ensin tuntuu virkeältä. Ihminenhän, nin kuin tiedätte, saatta ensin virkistyä ns. väsymyksen ohi, mutta väsymys ei kato amihinkään!!
Taisin laittaa vähän liian suoraan, mutta huoelstunut vaan oon nukahtamiskolareista.
Hyvää kesän jatkoa!
Lähdin yksin ajamaan autoa..koko yön valvoneena, akku loppu kännykästä ja en ollu syöny pariin päivään kunnolla..olin vähän muutenkin ahdistunut ja ajatuksissani..melkein jo kotona, kunnes se kävi..Aivan salakavalasti aloin tuupertumaan..säikähdin, mutat en ehtiny ajatella mitään..nukahdin..Ajoin sitten nokkakolarin.
No oli suurin suojelus mukana, kiitos Jumalalle, että hengissä säilyttiin. LÄhinnä murtumilla selvittiin. Onneksi vastapuolella oli oikeastaan pelkästään yksi murtuma ja onneksi sain jutella hänen kanssa asian selväksi. Toivon syvästi, ettei hänellä jääny tusota mitään traumaa päälle hyökkäävistä punaisista autoista.. No, onenksi oli jo vähän vanhempi mies, eli toivottavasti tasapainoinen, ainakin kuulosti aika rauhalliselta.
Suurin helpotus oli herätessä huomata (ensin, kun edes tajusi, mistä on kysymys, että vastapuolella olevassa autossa, kyseinen henkilö liikku (eli elää ja ei oo ihan jumissa tai tajuttomana). Auto oli etuosistaan kyllä aivan solmussa..ja ei meinannu tajuta sitä todeksi. Molemmat vietiin sairaalaan. No, henkiset traumat siitä jäi.
En suosittele. Jos vähänkin nukuttaa, tehkää mitä tahansa pysyäksenne hereillä. Nukkukaa vaikka jossain tienposkessa muutama minuutti. Autoll ajaessa ei kannata pistää sekunniksikaan silmiään kiinni, oli kuinka rauhallinen, suora maantie tahansa. Ja suklaata tms. autoon. Kännykkä ladattuna (hyvä keino pitää hereillä, puhua jonkun kanssa puhelimessa JOS siinä on kaiutin tms, ettei tarvi kädes pitää) Ja myös mahdollisesti välttää yksin ajoa pitkiä matkoja, jos on väsyny.
Älkääkä luottako "valevirkeyteen" Eli jos ensin tuntuu virkeältä. Ihminenhän, nin kuin tiedätte, saatta ensin virkistyä ns. väsymyksen ohi, mutta väsymys ei kato amihinkään!!
Taisin laittaa vähän liian suoraan, mutta huoelstunut vaan oon nukahtamiskolareista.
Hyvää kesän jatkoa!
Vastaukset 18
Vanhimmat
eivät vippaskonstit auta. Pakko nukkua vaikka levikkeellä, kännykkä tietysti valmiina hullujen ohikulkijoiden varalta.
Kaksi kertaa olen nukahtanut rattiin, mutta jumalia ei ole kertaakaan näkynyt ajolinjoja korjaamassa. En liene ollut tarpeeksi "väsynyt"...
Siinä se. Yötä vasten lähtee posottamaan, muutama kahvi ja olo on virkeä. Autossa mukava lämpö ja jo alkaa olo olla rento. Ajaessa täytyy aina olla tarkka, pitää miettiä minkä liikennemerkin näin viimeksi, mitä tapahtui edellisillä kilometreillä (tuliko kukaan vastaan yms). Jos ei muista, on paras pitää pieni tauko. Hyvä keino on miettiä matkaa: viitasta näkee, että jonnekin on 40 km, sama kun kotoa jonnekin. Matkan pätkiminen auttaa pysymään virkeähkönä
Lähdin aamuyöstä töihin klo 03:30 jälkeen, ajelen aina samaa reittiä töihin, mutta kerran havahduin siihen, että mitä mä nyt tässä teen, eli olin siis poikennut hieman normaalilta reitiltäni.
Kun aloin muistelemaan, että miten tähän on tultu, niin koko matkasta ei ollut oikeastaan mitään muistikuvia, eli olin ajanut siihen asti täysin "rutiinilla"... Täytyy tunnustaa, että silloin tuli hieman outo olo.
Itse olen kokenut joskus saman että kun on väsyksissä liikenteessä niin ei muista esim jotain tiettyä kohtaa minkä ohi on mennyt ja säpsähtää että missä menee...
Kerran on käynyt niin, että syyspimeällä ajellessani kotiinpäin "mutkatietä", joka on minulle hyvin tuttu, tajusin yhtäkkiä, etten tosiaan tiennyt, millä kohdin olen. Jarrutin ja ohjasin sivuun heti seuraavassa mahdollisessa paikassa. Hetken aikaa mietin, sitten selvisi missä olen, mutta edellistä jyrkkää kurvia en muistanut ollenkaan.
Kotiin oli enää vajaat 5 km matkaa, mutta nousin autosta ja kävelin muutaman metrin pätkää edestakaisin (en uskaltanut kauas autosta, koska siinä lähellä oli nähty karhu pari päivää aiemmin).
Tapaus oli ilmeisesti aika tyypillinen. Sitähän sanotaan, että onnettomuusalttius on korkeimmillaan matkan alkaessa ja sitten taas lähellä määränpäätä.
Tämä tapahtui aikaan ennen kännyköitä. Nykyisin jos tunnen, että olen vähänkään väsynyt, käytän ystäviäni härskisti hyväkseni ja soittelen heille ( tosin he tekevät samoin) ;D
Siinä keskittymiskyky herpaantuu herkästi ja saattaa tulla tämä mikrouni-ilmiö...
Unohdin mainita kait itsekkin että mulle on käynyt näin nimenomaan tutulla tiellä.
Monesti kun jälkeenpäin ajattelen ajamisiani, niin tutulla tiellä jota on sen seitsemänkymmentä kertaa hiertänyt edestakaisin ajaessa ei välttämättä muistiin tallennu varsinaisesti mitään, ellei mitään poikkeuksellista tai muuten mieleen jäävää ole tapahtunut tai tullut nähtyä. Tämä ei siis tarkoita että tarkkaavaisuus olisi mitenkään erityisesti herpaantunut, vaan sitä että kun reitti maisemineen on hyvinkin tuttu ei mieleen jää juuri mitään.
Toki sitten kyllä jää jos jotain erityistä on, kuten vaikka se mainitseman Nyköpingissä ollut heppakärryn kaato ja 2km ruuhka sen jälkeen. Siksi en hämmästy jos normaalia työmatkareittiä ajaessa ei ole jäänyt mitään mieleen.
Liikenneturvallisuuden nimissä Suomeenkin pitäisi hinnannostosoneroiden sijaan saada ainakin yksi liittymä, jolla soittaminen on tosiaan niin halpaa että pystyy pidemmänkin matkaa höpisemään. Ruotsissa käytämme kavereiden kesken Comviq Kontant Kompis-liittymää jossa puhelut maksavat 0,49kr/kpl ja puhelu katkeaa 2h kuluttua. Sitten soitetaan vaan uudestaan... Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun Ruotsin halki on menty yönselässä luuri korvalla. Eihän sitä asiaa riitä tommoselle 500km matkalle mutta juttua kyllä. Alkaa ne vanhat kuivakat vitsitkin naurattaa siinä... Kätevästi siinä pysyy myös samalla kaksi ihmistä hereillä :-)
Kait siinä oli joku perustamis maksu tuossa liittymässä? Meillä oli kans kaveri porukalla rekkas hommissa dna maraton liittymiä,välillä otettiin neuvottelu puhelu jossa oli jopa neljäkin kuskia samalla linjalla! Ja puhuminen oli tietenkin ilmasta!!! Kyllä se tosiaan harmitti tuonne ruotsin puolelle sukeltaminen,siinä vähenee ne soittelut kummasti tai jos paljon sieltä soitteli niin sehän alko oleen sama lähteekö töihin ollenkaan?
ákkojen paikka on nyrkin ja hellan välissä. Aiheutatte aivan liikaa kolareita.
noin pahasti, että ei millään pysy ote näppäimistöllä? Jätä auto duuniin, kun lähdet illalla kotiin päin. Jos kädet ja pää vatkaavat tuolla lailla, et sinä sillä peniksenpätkälläkään pysty kotiin asti ajamaan.
nukuttaa , rohkeasti vaan auto parkkiin ja reipas happihyppy tekee hyvää väh. seuraavalle tunnin ajolle ja tee tämä heti kun ensimmäisen kerran väsymys varoittaa tulostaan lievänä sekunnin murto-osan torkahtamisena
kiireessäkin 10 minuutin viivästys on pieni vaiva verrattuna mahd. kuolemaan johtaneeseen nokkakolariin
Tuon happihyppelyn sijasta kehottaisin mieluummin nukkumaan sen tauon siellä levikkeellä. Jo 10 - 30 minuutin pikauni virkistää useiksi tunneiksi ja nykyisin ihmisillä on kännykät, jotka mahdollistavat heräämisen tuon ajan kuluttua. Unen ei tarvitse olla edes kovin syvää.
Omakohtainen aika jännä kokemus oli, kun kävin pääkaupunkiseudulla heittämässä yhden tuurauskeikan, joka lukuisten yhteensattumien vuoksi venähti 22-tuntiseksi. Väsymys ei ollut ongelma silloin, koska ajo oli lyhyttä pätkäajoa pitkine ventta-aikoineen.
Vaan kotimatkalla pitkä yksitoikkoinen moottoritieajo laittoi väsyttämään siinä määrin, että katsoin parhaaksi kurvata levikkeelle nukkumaan puoleksi tunniksi, aikaa kun oli. Pysäköin autoni hajotetun romuauton perään ja aloin nukkumaan.
Jännä yhteensattuma oli se, että näin painajaista, jossa olin ajamassa Kehä I:stä sikaväsyksissä ja vaaratilanteita oli useita. Lopuksi säpsähdin hereille kun unessani ajoin toisen auton perään vauhdilla ja järkytykseni oli kaksinkertainen kun silmäni avatessani edessäni näkyi se levikkeelle hylätty romuauto, meni muutama sekunti, ennen kuin osasin erottaa unen ja todellisuuden ja tajusin olevani jo kaukana Kehä I:ltäkin. Loppumatka menikin sitten kyllä ihan hyvin.
Kyllä tosiaan tuolla ammatikseen ajaneena on tullu kaikki jipot kokeiltua yöllä,mutta kyllä se vajaa puoliska tunti on poikaa! Tuli mieleen tuosta heräämis jutusta kaverin tapaus: Tuli aamu yöllä kotiin h-autolla ja ajoi pitkät valot päällä autotallin ovea vasten,jätti auton käymään valot päällä,torkahti ja herätessään autotallin ovi loistaa parin metrin päässä...Meinas kaveri,että oli aikuisella miehellä lähempänä kuin koskaan tulla kuset housuihin !
olen joskus kuullut puhuttavan ns.rekkanmiehen unista...Otetaan torkut rattia vasten avainnippu kädessä ja kun avaimet tippuu lattialle on nukkunut tarpeeksi... :-P
Kuulin, että yksi rekkakaveri oli tehnyt kaverilleen aika pahan jekun.
Kaverin rekka-auto oli ollut parkissa jossain vähän isommalla levikkeellä ja sielläpä oli kaveri uinunut rattia vasten mikrouniaan. No, siitäpä oli kollega sitten keksinyt, että herätelläänpä vähän nukkuvaa miestä, ettei liikaa tule kerätty unta.
Oli sitten alkanut valuttaa omaa rekkaansa suoraan kohti nukkuvan autoa ja välkytellyt pitkiä ja soitellut torvea... Oli kuulemma ollut näkemisen arvoset ilmeet tällä heränneellä kaverilla.
Ihan hyvä jekku... tosin tostahan voisi jo vanhempi väki saada sydärin, joten ehkä kaksi kertaa pitäisi miettiä kuitenkin.
Tuntuu kiertävän tuokin juttu, mutta ydinsisältö on niin yhteneväinen että uskon tuon jekun olevan totta. Itse asiassa kun ekaa kertaa tuon kuulin, silloin tarinan osapuolilla oli nimetkin; en tosin muista niitä enää. OLi kuulemmä tämä herättäjä ollut lähellä saada turpiinsa ennenkuin herätetyn järkytys oli laskenut...
Ei varsinkaan meidän ammattimiesten tarvitse nukkua joka yö, kymmenen tuntia viikossa riittää ainakin itselle hyvin. Joudun painamaan pitkää päivää kun asuntovelat painaa päälle ja muijakin on taas paksuna. Mukana on riittävästi piirturikiekkoja jotta virkavalta ei pysy taakilla ajomääristä, viimeviikollakin maanantaiaamun ja lauantai-illan välillä tuli lepoa 18h, loput painoin eteläsuomen ja pohjoisen väliä. Sitä kun tarpeeksi harjoittelee niin pystyy ikäänkuin toisella silmällä nukkumaan ja toisella ajamaan, on tästä virkaveljien kanssa puhuttu ja paljon tekevät muutkin niin.