yliopistoon. Mitenkä paljon on vaikutusta ylppäreiden arvosanoilla jos yliopistoon meinaa. Kattooko ne esim että C:n kaveria me ei tänne oteta. Jos pääsykokeissa ois hyvä mut ylppärit mennyt päin seinää(ei nyt täysin paskasti) ni miten on asian laita. Onko farmasian tiedekuntaan vaikea päästä??
Lukion kirjotusten tulosten vaikutus
pääsyyn
7854
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
pääsee huonoillakin papereilla. Mutta kyllä hyvistä paperista ehdottomasti etua on - ei tarvitse panostaa samalla lailla pääsykokeeseen, kun on kelpo paperit. Kokemuksesta voin sanoa, että pääsykoetankkaus on ärsyttävää hommaa. Pääsin itse sisään yhteispistekiintiössä (yo-pisteet pääsykoepisteet).
Joillekin harvoille aloille (ainakin osa matemaattis-luonnontieteellisistä ja teknillisistä) pääsee sisään pelkillä papereilla, ja ellen ole väärin ymmärtänyt, niin joillain aloilla karsitaan jopa pääsykokeisiin osallistumisluvan saavat. Useimmilla aloilla kuitenkin pääsykoe on käytännössä ratkaiseva tekijä. Pelkillä hyvillä yo-papereilla ei yleensä pitkälle pötkitä.
Huomattavasti helpompaa on E:n papereilla hakeminen, mutta työn määrällä ja laadulla pystyt luultavasti korjaamaan sen, mikä kirjoituksissa jäi vajaaksi.;)
Ainakaan itselleni ei yliopistoista tule mieleen alaa, jolle hakijoita karsittaisiin... AMK:n puolellahan karsintaa suoritetaan.
Opettajainkoulutuksen (kasvatustieteiden maisteriohjelma) pääsykokeeseen pitää olla tietyt esivalintapisteet, joita saa mm. yo-todistuksesta, työskentelystä opetusalalla ja suoritetusta rauhan ajan varusmies- tai siviilipalveluksesta.
Kaikille aloille on mahdollista päästä myös pääsykoekiintiössä, eli pelkästään pääsykokeiden tulosten perusteella. Hyvistä ylioppilaspapereista on kuitenkin apua sillä niistä saa useimmille aloille lisäpisteitä. Useimmissa ulkomaissa valinnat tehdään paperivalintana eli ylioppilastodistuksen ja joskus lukion päästötodistuksen perusteella.
Elämänohjeita on aina huono jaella mutta itse suosittelisin panostamaan viimeisenä lukiovuonna opiskeluun. Esimerkiksi farmasian alalle fyssa, kemma ja jossain määrin biologia ovat suoraan loistavaa pääsykoetreeniä. Reaaliaineista opit pänttäämistä - kyllä, sitäkin on hyvä harjoitella. Kun olet petrannut opiskelutaitojasi kirjoituksiin lukemalla on sinun helpompi selvitä pääsykoekoitoksesta.
Älä vedä kuitenkaan itseäsi piippuun kirjoitusten vuoksi niin jaksat panostaa pääsykokeisiin. Joka tapauksessa, tsemppiä tulevaisuuteen!
Fysiikkaa kannattaa myös kertailla. Minä sain kyseisestä osa-alueesta 0 pistettä! Koe oli muutoin suhteellisen helppo. No lähden kertailemaan asioita aikuislukioon. Oon sen verran vanaha, että minulla vain pääsykoe ratkaisee:( Tsemppiä ensi vuoteen!
niin paljoa kun siinä kirjoitusten aiheuttamassa murheen alhossa luulee. Ihan oikeasti voisin sanoa, että kirjoitukset ovat melkoisen yhdentekevät yliopistopaikkaa ajatellen - ja muutenkin. Enemmän merkitystä on pääsykokeella ja joillakin aloilla henk. koht. haastattelulla tms.
Itse olin kirjoitusten ajan aivan sekaisin ja kirjoitin parista aineesta (a-ruotsi ja a-englanti) jännityksen takia pari pykälää huonommat arvosanat kuin oletin ja ne eivät myöskään täsmänneet prelieni arvosanojen kanssa. Harmitti. Mutta olisin voinut kirjoittaa paljon huonomminkin: yhteispisteeni yliopistoon pyrkiessäni olivat kirkkaasti yli sisäänpääsyrajan (kyse on humanistisesta tiedekunnasta). Ja yo-todistuksessani on pari e:tä ja l:ää, mutta _myös_ m ja c. Ei tartte siis olla mikään älykkö.
Hain myös taideyliopistoon, ja pääsinkin _melkein_ sisään. Niissä ei sitten ole yleensä mitään merkitystä sillä, mitä olet kirjoittanut, mikä oli ainakin minusta vapauttavaa.
Papereihin tuijottaminen ei kannata, pääsykokeet ratkaisee eli voit olla a:n ylioppilas kunhan klaaraat pääsykokeet. Kirjoitin itse aikoinaan hyvin vaatimattomat paperit, pari c:tä ja pari b:tä ja opiskelen lääkiksessä ( pääsin siis valintakokeen perusteella). Suomessa tuijotetaan aivan liikaa yo-papereihin, lukiossa pärjää tällaisella kakka on bakteerimassaa- ajattelulla. Ylppärit mittaa myös henkistä kypsyyttä, joten kaikki eivät siinä iässä ole välttämättä "kypsiä" opiskelemaan. Itse olin ainakin lukiossa patalaiska, mikä varmasti näkyi tuloksissa, mutta tyhmää musta ei saa vääntämälläkään. Täytyy kuitenkin muistaa että yhteispistekiintiöt ovat yleensä määrältään suurempia kuin pelkän valintakokeen kautta pääsevät eli hyvistä papereista ei haittaakaan ole. Riippuu paljon siis alasta ja yliopistosta miten pointseja tulee. Ei muuta kuin pää pystyyn ja uskoa itseensä, sitkeät pärjää aina.