Moppaajasefu, miksi poistit molemmat avioeroon liittyvät ketjut? Oliko niissä jotain sopimatonta vai eikö siitä saa tällä palstalla keskustella?
Avioero-keskustelut
sheriffi poisti?
493231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Kävin lukemassa molempia ketjuja. Eipä tehnyt mieli osallistua, koska siellä haastettiin riitaa koko ajan. Narsismi leimattiin ja avioerot tuomittiin. Puhdas tiukka vl-opetus oli oikein vihan kanssa esillä.
Mooseskin salli erokirjan, kun ihmiset olivat pahoja ja heikkoja. Muutama vl ei salli mitään, vaan on tiukempi kuin lain esikuva = Mooses. Ja pitäisi olla armon julistja ja armon alla?
Eikö yhtään kipinää syty päässä tai sydämessä?
Joo, sama havainto. Ehkä siks moppaaja poisti ne. Olen seurannut tätä palstaa enkä ole hirveen vakavasti järkyttynyt mistään opillisista väittelyistä. Mutta toi keskustelu oli niin hirveen julmaa että en ois ikinä uskonu, että sellaista julmuutta voi vl-ihmisillä olla. Voiks ne edes olla uskovia, jospa ne olikin jotain feikkaajia, jotka tahallaan kirjoitti vihaa uhkuvia viestejä, että vl-uskikset leimattais. Näin mä ajattelen. Ei sitä muuten voi tajuta, ainaskaan mä.
sairastuttaa helposti ihmisen korvien välin.
joidenkin kirjoittajien taholta niin mauttomaksi ja ala-arvoiseksi, että heidän viestiensä yksittäiset poistamiset olisivat joka tapauksessa lyhentäneet ketjun muutamaan viestiin.
Herää myöskin kysymys, mikä olisi oikea tapa käsitellä aviollisia ongelmia. Onko se puolisoiden selän takana rääpiminen?
Kyseiset ketjut olivat kuin pahinta 7 päivää -journalismia.
Näin ehkä oli. Tää on ilmeisesti niin arka juttu ettei siit voi keskustella. Vaikka toisaalta siinä oli ihan hyvää asiaa vakavasta asiasta narsismista, jota on joka paikassa. Siitä ei varmaan uskalla tällä palstalla aloittaa uutta ketjua, menis varmaan ihan kamalax.
Narsismi on minusta mielenkiintoinen keskusteluaihe. Mutta sen paikka ei ole kai täällä?
Vielä mielenkiintoisammaksi aihe tulee kun siihen yhdistää vl-uskon ja -seurakunnan. Silloin se aiheena sopii tänne.
MUTTA Mutta se lienee liian arka ja tabu aihe? Herättää varmaan monella melkoiset torjunnat ja vihatkin? Mitätöinnit.
Kyllä. Nimenomaan niin, että jos yhdistää narsismin ja vl-liikkeen, silloin nousee torjuttu viha niin suureksi, että keskustelusta ei tule mitään. Tiedän, että eräissä muissa hengellisissä piireissä tätä asiaa on jo uskallettu ottaa vähitellen esille. Eihän mikään sosiaalinen, iso, yhteisö ole tästä ilmiöstä täysin vapaa.
No, tulipahan nyt sitten esille asia, joka menee yli jopa hoitokokousten kipeydessään. Annetaan olla, ehkä siihen voi palata 5 vuoden päästä uudelleen tällä saitilla.
...minkään aiheen ei _pitäisi_ olla tabu keskusteltavaksi. Keskustelutaidoista riippuu, millaisen sävyn vuoropuhelu saa. Kuuluneeko ihmisen raadollisuuteen se, että dialogi menee monesti ala-arvoiseksi - meillä ihmisillä on tunteet ja koetut epäoikeudenmukaisuudet tietysti sävyttävät omia mielipiteitä.
Oman sydämen purkaminen ja avautuminen helpottaa. Eri asia on sitten se, että se saattaa saada liikkeelle rankasti ilmaistuna haaskalintuja, joilla etsivät sensaatioita tai joilla ei itsellään riitä ymmärrystä toisten ihmisten vaikeuksille.
Henkilökohtaisena mielipiteenäni sanoisin, että vl-uskovaiset ihmiset ovat aivan tavallisia ihmisiä siinä kuten muutkin, ja huolimatta uskosta avio-ongelmat ovat todellisuutta hyvinkin monessa perheessä.
Joissakin viestiessä on puhuttu aivan oikein siitä, että anteeksiantamuksen lisäksi olisi hyvä _käsitellä_ asioita, purkaa syitä ja puhua aidosti. Tarpeen vaatiessa ammattiauttajilta kannattaa etsiä apua.
Minusta on epäaitoa tuoda esille vanhoillislestadiolaisuudesta kiiltokuvamaista perheidylliä: kaikilla on kaikki asiat hyvin. Valitettavasti niin ei aina ole. Samalla on kuitenkin muistettava, että anteeksiantamus on uskovaisten avioliitossa se lääke, jonka avulla voidaan korjata vaikeitakin asioita. Toisaalta, ihminen ei noin vain unohda kohtaamiansa vääryyksiä, vaan asiat usein vaativat myös tietoista keskustelua ja aitoa pyrkimystä epäkohtien korjaamiseen - ja samalla myös sen myöntämistä, että asialla on aina avioliitossa kaksi puolta.
Kyllä teit aivan oikein kuin poistit ketjut. Ne jotka tuota painajaista narsistisen psykopaatin kanssa ovat eläneet (elävät) eivät tarvitse enää päähän potkimista siitä, miten ovat oman mukavuudenhalunsa tähden hankkiutuneet puolisostaan eroon. On mielenkiintoista miksi jollekin on niin tärkeää saada näyttämään asia tältä. Henkilökohtaiset syyt vaikuttavat ja värittävät varmasti ajatusmaailmaa. On kuitenkin mielestäni tärkeää, että noista asioista puhutaan jossakin ja jollakin tasolla. Narsistin kanssa elävälle se on varmasti elintärkeää, että ongelmalla on nimi, sillä tiedän läheltä seuranneena miten narsistin uhri helposti epäilee omaa mielenterveyttään, koska narsisti osaa kääntää kaikkia asiat päälaelleen. Syy on aina muissa ei koskaan hänessä itsessään. Narsistin kanssa keskustelusta ei ole mitään hyötyä, koska vaikka hän sillä hetkellä lupaisi yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, ei hänellä todellisuudessa ole tarkoitustaan viedä kauniita puheitaan käytännön tasolle. Mutta ihmisiä sillä voidaan sumuttaa ja saada heidät suurinpiirtein kyynelehtimään miten voi olla edes olemassa noin ihana ihminen...
Vaikka moppi poisti edelliset..
Pitäisiköhän teidän katkerien mennä toteuttamaan itseänne sinne omalle palstallenne, sieltä saatte varauksettoman hyväksynnän toimillenne.
Vaikka olen jo aikuinen, käytän sanaa "lapsi" nimessäni. En ole tiennyt olevani narsistin lapsi ennen kuin luin, että sellaisiakin ihmisiä, äitejäkin on, siis narsisteja. Tunnistin itseni selvästi niistä kirjoituksista.
Olen aina tuntenut, että äitini on jotenkin outo, mutta olen pärjännyt hänen kanssaan, kun olen oppinut lukemaan hänen ajatuksensa ja mielenailahtelunsa. Olen hänen lempilapsensa. Muut sisarukset ja toiset eivät ole niin "hyviä" hänelle.
Se on mittari, millä ihmiset arvioidaan narsistin aivoissa. Hän on räikeä ihminen luonteeltaan ja jotkut tyhmyyttäään vastustavat häntä. Sitä ei saa tehdä, se on majestettirikos! Viha on sanoinkuvaamatonta, niin kauan kuin toinen nöyrtyy tarpeeksi.
Vika ei ole koskaan hänessä! Muissa on vika, kun yrittävät ottaa häneltä "vallan" pois. Aina oikeassa olemisen oikeutuksen ja määräysvallan muihin ihmisiin!
Onneksi hän ei ole vl!
me elämme elämässämme ettenpäin. Ei toista syyttelemällä tai nimittelemällä vaan avoimella keskustelulla keskinäisessä rakkaudessa.
Kuten sanoit, avioliitossa on kaksi osapuolta ja molempien näkemys on otettava huomioon. Vaikeidenkin asioiden korjaaminen ja työstäminen ovat ne keinot joilla parisuhde säilyy tasavertaisena. Anteeksiannettuja asioita ei saa vetää mukaan joka riidassa, kuten suutuspäissään itse kullakin saattaa mielessä käydä.
Nöyryyttähän se vaatii, mutta muuta keinoa ei parisuhteen hoitamiseksi ole..
Kun et ymmärrä että sinun epäinhimillisten viestiesi takia nuo ketjut poistuivat. Kohta moppi
poistelee tämänkin ketjun kunhan perustelut siitä miksi edelliset lähtivät, ovat olleet näkyvillä. Siihen asti voit nolata vielä itseäsi, jos viitsit:)
Juuri tuo kovuus aiheutti sen, että ketju poistui. Se pilaa veeällien mainetta ja antaa siitä väärän kuvan. Nykyisin ainakin. Harvoja noin tiukkoja sieltä löytynee? Menee julmuuden puolelle!
Jatkuu vaan...
Taas liikuttavaa yksimielisyyttä!
Samanmielisten joukko voikin olla yksi henkilö..
itselleen ja lähimmäisilleen, varsinkin sen vuoksi että minkäänlainen tasapuolinen/tasavertainen keskustelu ei onnistu, ei anteeksiantaminen, eikä anteeksipyytäminen;
tuntuu että mikään mitä hänelle voisi tarjota, ei kelpaa hänelle. Vika on toisissa mutta hän on viaton/syytön ja toisten ihmisten pahantahtoisuuden kohde, ja hän on itse hyväntahtoinen ja tasapainoinen, ja hän joutuu kärsimään toisten vioista (hän joka tuntee olevansa niin terve)
Tätä kaikkea olen kokenut aviossa ollessani, josta lähdin sen vuoksi että mikään keino ei tuntunut auttavan, ei edes se että antoi anteeksi, se oli asia josta hän ei välittänyt, se ei merkinnyt mitään sen vuoksi koska hänen mielestänn toisten on muututtava, ja sen jälkeen hänen elämänsä helpottuu...
Ko elämä oli loputonta riitaa ja pohjaton suo.
Rakastaa lähimmäistä vikoineen on kuitenkin rakkauden läksy ja narsistin kanssa sitä saakin sitten opetella tosissaan; se vain tuntuu yhtä turhauttavalta kuin alkoholistin ja valehtelijan kanssa eläminen, kumpikaan ei halua nähdä omia ongelmiaan, eikä halua kuulla niistä mainittavan.
Kyllä varoiteltiin mutta tällä kertaa tämä epätoivoinen kirjoittaja haukkuu väärää puuta.
Hänen on ilmeisesti mahdoton ymmärtää, että hänen mielipiteensä ei olekaan se ainoa oikea vaan jopa USEAMPI henkilö on toista mieltä. Aika haukkanapa hän itsekin vastasi viestini jälkeen, miksi ei näin ollen myös joku muu aktiivisesti näitä keskusteluja seuraava? Nyt lopetan "antoisan keskustelun" hänen kanssaan ja toivon että elämä opettaa katsomaan asioita vähän muistakin vinkkeleistä kuin omien tarkoitusperien kautta. Ja ylipäätään ymmärtämään erilaisiakin elämäntilanteita joita itse elää. Tynnyrissä on tosin turvallista olla, mutta siellä on tukehtumisen vaara.
En vastannut itselleni, vaan tulin sivusta kommentoimaan asiaa.
Jos et usko sanojani, niin minkä sillekään voin.
Osoitteeni on
[email protected]
joten voit suoraankin antaa palautetta, kuten vl-uskovaiset ovat suositelleet.
En voi tästä aiheesta puhua oikealla nimelläni, sillä niin monet tietävät ja tunnistavat minut ja tietävät senkin ketä tarkoitan.
Onko pokkaa tavata "kasvotusten"?
Sait osoitteeni, niin voit sanoa suoraan, miten katkeruus näkyy niissä kirjoituksissa, joissa puhutaan narsismista?
Olen yksi kirjoittajista.
Osoitteeni on voimassa ja yleisesti käytössä, joten tarjoukseni ei koskenut pelkästään "häntä", joka ei ymmärrä meitä.
[email protected]
on keskustella avioerosta/eroista ... syistä ja sen seurauksista jne, vanhoillislestadiolaisten, eli omiensa kesken. Eivätkö nämä palstat ole nimenomaan tarkoitettu käytettäväksi siten, että jokainen voi anonyymisti, ilman sormella osoittamista ja syyllisyyden asettamaa leimaa, puhua vaikeistakin asioista ... ehkä omakohtaisista kokemuksistakin? Kannattaa myös miettiä sitä, miltä ihmisestä, jolla on aito huoli itsestään, jaksamisestaan jne, tuntuu, kun hänen sananvapautensa viedään täälläkin. Eiköhän vanhoillislestadiolaisia ole niin paljon suomessa, ettei paljastumisenpelkoa ole.
Ei ole aavistusta, kuinka monta täällä on. Ainakin vähintään neljä, laskin äkkiä.
Onko se useita, riippuu mihin verrataan.
Päivämies valoi taas epäluuloja meihin muihin. Keskustelemme muka itsemme kanssa!
"Niinhän ne epäuskoiset tekevät, mutta ei uskovaiset." Tuollainen ajattelu on mustamaalausta, jos sitä tarkoitettiin?
Omista asioistaan kyllä, mutta tässä olikin kyse siitä, että viestiketjujen aloittaja halusi puhua toisten avioeroista ja vielä erittäin syyttävään, jopa sensaatiohakuiseen sävyyn. Ymmärräthän eron tämän ja omista asioista keskustelun välillä?
täällä on yleisesti ollut haukuttavana. Kuten poistetuista keskusteluista havaitsimme. Kuinka joku voikin vihata niin paljon toisen entistä miestä?
Rakastakaa lähimmäisiänne...
Haukunnan kohteenahan oli siis "ystävätär", jonka miehen ketjujen aloittaja yritti esittää putipuhtaana ja viattomana kaikkeen. Ehket lukenut niin tarkkaan viestejä, tai sitten olet ketjujen aloittaja ja jatkat taas saman ympyrän kulkemista.
Sisältyykö "anteeksiantamiseesi" se, että ilkut jättämäsi miehen sovintoyrityksiä julkisesti netissä pilkkaamalla sitä, kuinka hän sinulta itkien yritti sopia riitaanne mutta et kovuuttasi vaivautunut antamaan anteeksi?
riittävän tarkasti, mutta minun käsitykseni mukaan hän nimenomaan haukkui ja nimitteli ystävättärensä jättämää miestä mitä törkeimmillä luonnehäiriödiagnooseilla.
Jos liitto ajautuu eroon, "syytöntä" osapuolta ei varmasti ole olemassakaan..
Et lukenut tarkasti. Aloittaja nimittäin hyökkäsi karmealla raivolla "ystävätärtään" kohtaan (itse asiassa hän näytteli olevansa tämä nainen jossain vaiheessa), ja valitti tämän naisen tehneen omia narsismi-diagnoosejaan. Jos joku yhtään yritti kyseenalaistaa hänen ajatuksiaan, hän hyökkäsi kuin peto ja alkoi haukkua ja parjata muita keskustelijoita. Tällaisia "keskusteluita" ei tällä palstalla kaivata.
Ja niin, tuo on vähän vanha ja lapsellinen myytti, jonka toistit siitä, että "syytöntä" osapuolta ei erossa ole. Jos toinen osapuoli hyppää vieraasta sängystä toiseen tai pahoinpitelee puolisoaan jatkuvasti, siinä on aika kornia lähteä miettimään, että "millä lailla olet vastuussa puolisoltasi saamasta tippurista ja mustasta silmästä?". Eräs puhuja totesikin kerran, että huoruuden synnistä ei voi koskaan syyttää petettyä osapuolta. Profeetta Malakiankin mukaan tällaisella pettäjällä ei ole jäännöstäkään Hengestä.
kiven. Minä itse en tunne yhtään viatonta ja syytöntä ihmistä, itse en ainakaan ole. Mutta jollain on sellainen ystävättärenä (eronnut nainen vieläpä..). Harvinaista se kuitenkin varmasti on.
Voit pitää oman mielipiteesi, tämä näyttää menevän juupas-eipäs-linjalle joten minä ainakin siirryn muihin ketjuihin..
Sinä siis olitkin se, joka aloitti ne molemmat ketjut. Olisit voinut edes kerran olla rehellinen ja tuoda tämän faktan julki, niin ei olisi tarvinnut edes tätä keskustelua käydä. Hienoa, että viet pahan tahtosi muualle.
Moppi on oikeassa.Ei sitä halua hirveästi korostaa
että on joutunut eroamaan.Tai että ex puolisolla oli aikanaan aidan yli käymisiä.Mutta Jumalan lap-
sellekin voi tulla eteen eron kirous.Joskus vain väkivaltaa tai fyysillistä uskottomuutta ei jaksa kestää, Mutta Jumalan lapsena on mahdollisuus aina
aloittaa alusta ja tehdä parannusta.Taivaallinen Vanhin voi antaa uuden mahdollisuuden ja tehtävän seurakunnan palvelijan huolehtijana.
Kun aina vaan ylistetään eroamisen ihanuutta, on kiva välillä kuulla, että saitte tehdä parannusta asioistanne ja aloititte uudestaan puhtaalta pöydältä.
eli yhteisöstä eroon joutumiseen: anteeksiantamuksen lisäksi tarvitaan myös asioiden ja tunteiden avointa käsittelemistä.
kuin narsisti luonnehäiriöinen hoitokokouskaudella?
Muiden näkemyksiä ei kuunneltu eikä vastustaa saanut, sillä kosto oli hirveä. Onkohan SRK:n johto edelleen psykopaattivoittoinen?
siis, vaikka kuinka kuinka pyysin anteeksi, se ei hänen mielestään ollut mistään kotoisin, koska "ei sinulle kannata antaa mitään anteeksi, koska ei sinä kuitenkaan muutu mitenkään".
Kuinka tekstini osoittaa ivallisuuden, en tajua sitä, yritin vain kertoa siitä vaikeudesta joka on tällaisen ihmisen kanssa; yritinpä mitä vain, vika oli aina minussa, sellainen prosessi on jotakin loputonta, ei sitä jaksa loputtomiin.
Jos ihminen ei ole halukas rehellisesti ja avoimesti näkemään/tunnustamaan omia vikojaan, mutta on hyvin halukas näkemään kumppaninsa viat ja puhumaan vain niistä, on vaikea keskustella rakentavasti ja säilyttää luottamus kumppaniin.
Lisää aiheesta narsistienuhrientuki-sivulla
ja uuteen liittoon olen päätynyt. Mutta olen saanut anteeksiannon ja nautin tästä liitosta Jumalan valtakunnan yhteydessä.
Ihan kuin Härski Hartikainen uuno Turhapuro-elokuvissa! Oletteko sukua?
En nyt oikein pysy kärryillä. Saan vaikutelman että pidät tämän tekstin kirjoittajaa syyllisenä narsistin ongelmiin.
Että ongelma on siis hänellä joka haluaa keskustella alkoholistin tai valehtelijan ongelmasta, jota alkoholisti ja valehtelija itse ei halua huomata, niinkö ajattelet?
Syyttäminen on sama kuin "en hyväksy vikojasi", rakentava ongelmien tarkastelu ei ole syyttämistä, saati vaatimista; kyse on yksinkertaisesti siitä että alkoholisti tai valehtelija vain myöntäisi ongelmansa.
Narsistille ei riitä se että kumppani myöntää omat vikansa, sen vuoksi hän juuri onkin narsistinen henkilö.
on todellinen ongelma. Tämän kirjoittajan juttuja lukiessaan ei voi välttyä ajatukselta, että kaksi narsistia ei tosiaankaan sovi yhteen. Kumpikin on syyttömiä, syy on vain toisessa ja jatkuva riitely näyttää aiheuttavan pohjattoman narsistisuon.
On siinä melkoisen erikoinen avioliitto tosiaan, kun kaksi syytöntä ja viatonta jatkuvasti riitelee keskenään.
ja sinä saat elää seurakunnan rakkaudessa edelleen?
Tämähän merkitsee, että avioero on siis hyväksyttyä myös vanhoillislestadiolaisuudessa.
Ad V:ssä
Pidän tätä kehitystä erittäinhvyänä asiana. Jos epäonnistuu avioliitossa, syystä tai toisesta, ei siitä pitäisi rangaista erottamisella seurakuntayhteydestä. Ero kaikkine traagisine seuraamuksineen on jo ihmiselle riittävän rankka kokemus. Avioero ei ole koskaan helppo eikä siihen jouduta kevein perustein.
On hyvä että myös uskovaiset ovat alkaneet ymmärtää miten vaikea laji on parisuhde ja avioliitto.
jatkuvasti! Peiliin katsominen ei ole varmaan edes käynyt mielessäkään miehensä jättäneellä vaimolla, syyttömästä miehestä puhumattakaan. Onnea vaan erehtymättömille!
uskonsa eroamalla kieltäneetkin. Seurat ovat julkisia tilaisuuksia joissa kaikki saavat käydä. Toivomme kaikkien tulevan seuroihin.
Toivomme, että parinvaihtajat saisivat synnintunnon huoruudessa elämisestään ja saisivat palaamisen armon.
Mitä sitä tylsässä avioliitossa virumaan? Jos mies ei enää miellytä niin uutta etsimään.
Nyt on hyvin pullat uunissa. Näin se homma etenee...
Onko SRK tosiaan kieltänyt keskustelemasta liikkeenne sisällä kasvavasta "avioeroeriseurasta"? Lisää tabuja, niin hyvin menee!