Aiemmassa auton akkulataajaa koskevassa keskustelussa käytettiin termejä "galvaaninen erotus" ja "erotusmuuntaja".
Mitä tämä galvaaninen erotus tarkoittaa? Miksi juuri galvaaninen? Mistä sana tulee?
Jos tuollainen suojaerotus (onko sama kuin suojaerotusmuuntaja) liitetään veneen maasähköjärjestelmään, niin mihin väliin se tulee kytkeä? Estääkö se galvaanisen korroosion?
Kysymykset voivat olla tyhmiä. Tämä ei kuitenkaan ole provo.
Mitä tämä galvaaninen erotus tarkoittaa? Miksi juuri galvaaninen? Mistä sana tulee?
Jos tuollainen suojaerotus (onko sama kuin suojaerotusmuuntaja) liitetään veneen maasähköjärjestelmään, niin mihin väliin se tulee kytkeä? Estääkö se galvaanisen korroosion?
Kysymykset voivat olla tyhmiä. Tämä ei kuitenkaan ole provo.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kahden piirin välinen galvaaninen erotus tarkoittaa sitä, ettei piireillä ole mitään yhteistä potentiaalia (esim. maata, maatasoa) eli niiden välillä ei ole johtavaa ainetta vaan eristettä.
Muuntajan ensiö- ja toisiokäämit ovat galvaanisesti erillään toisistaan, ellei niitä yhdistetä toisiinsa jollain johtimella jostain syystä ihan varta vasten. Muuntajalla on täten mahdollista saada aikaan galvaaninen erotus.
Sana 'galvaaninen' tulee italialaisen fyysikon nimestä. Luigi Galvani eli 1737-1798. http://en.wikipedia.org/wiki/Luigi_Galvani
Oheisella sivustolla on kerrottu paljon maasähkön asentamisesta, galvaanisesta erottamisesta ja niihin liittyvistä tuotteita. http://www.mastervolt.com/
Sivuston kieli on valittavissa, joskin suomi oli aiemmin myöskin valittavissa ei näytä enää olevan.
http://www.smartgauge.co.uk/galv_tran.html
Näissä keskusteluissa on ollut puhetta (ainakin) kahdesta eri asiasta yhtä aikaa. Siitä, ettei veneen tasavirtapiirien miinusnapa (ei myöskään ) saa olla "maadoitettu", niikuin esim autoissa on, ja siitä, ettei maasähköjärjestelmän 0-johdin saa olla maadoitettu, niinkuin normaaleissa maasähköissä on. Olisi parempi, että se erotusmuuntaja olisi jo laiturilla. Niin ettei sähköjärestelmien mikään osa ole millään potentiaalitasolla veneen runkoon verrattuna, vaan kaikin osin "eristetty".
Sitten voi tulla "tenkkapoo" esim joidenkin radiolaitteiden antennien kanssa, ne kun tarvitsisivat maatason. Varsinkin lähettävät antennit. Mutta se on jo toinen juttu.
Ne mahdottoman pienet virrat, jotka syntyvät eri runko-osien välille silloin, kun virtapiirejä on kytketty esim moottorin runkoon, aiheuttavat suuria korroosiovaurioita esim vetolaitteisiin.
pistorasiassa on kolme johtoa, musta on vaihe ,sininen on nolla ja keltavihreä on maajohto.Kun sähkö otetaan pistotulpalla keskuksesta on enään jäljellä vain kaksi jännitteellistä johtoa(tulpan voi laittaa kumminpäin tahansa) sekä maajohto.Haitallinen maavuotovirta syntyy aina maajohdon kytkemisetä (keltavihreä) veneen runkoon.
Se että niinsanottu verkon nollajohto ei saisi olla maadoitettu koska se aiheuttaa syöpymistä on täysin väärä tulkinta. Eroitusmuuntajaa käytetään siksi että silloin ei veneen metalliosia tarvitse maadoittaa verkon maajohtoon. Kun veneen metalliosat ei ole kiinni verkon maassa niin ei synny haitallisia maavuotoja.Erotusmuuntajaa ei nykyään saa laittaa keskukseen vaan vene on yleensä aina maadoitettava.Jos veneeseen asennetaan eroitus muuntaja sihen liitettäviä laitteita ei saa maadoittaa ja siinä pitää olla maavuotohälytin, muuten järjestelmästä tulee hengevaarallinen.
Antennin maalla ja sähköverkon maalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa jollei haluta. Suomen kielen termit eivät ole kaikkein kuvaavimpia tällä alueella.
Veneen ainoa lähettävä antenni on meri-VHF:n antenni (tutkaa ja GSM:ää en laske) ja siinä ei tarvita välttämättä mitään yhteyttä veneen rakenteisiin vaan se voidaan täysin erottaa käyttämällä dipolimaista rakennetta.
Lasikuituveneessäni on tavallinen autoradio, jonka autotarvikeantenni on pystyasennossa ohjaushytin nurkassa mitenkään erityisesti kiinnittämättä mihinkään. Useimmiten kuuluvuus on hyvä mutta aika ajoin ääni särkee häiritsevästi. Olen kokeillut eri kovaäänisiä ja tarkistanut kovaäänisten johdot. Ei lopullista ratkaisua. Keskusteluissa on tullut esille, että antenni pitää maadoittaa, jolloin ongelma poistuu. Maadoituksessa antennia ei siis maadoiteta veneen sähköjärjestelmän -napaan vaan se liitetään maatasoon. Mistä maataso otetaan tai miten se rakennetaan ja onko ylipäätään oletettavaa että ajoittaisen särinän syy olisi antennin puuttuva liittäminen maatasoon ?
Kun se antennisi kiinnitetään autoon, toimii auton peltikuori maatasona. Vähän vaikea järjestää samaa tilannetta veneessä. Hanki dipolialntenni, se ei tarvitse maatasoa. Toisaalta kokemusta on niin monesta duunin veneestä, että ison ristin piirrän seinään, kun näen sellaisen lasikuiturunkoisen veneen, missä autoradio toimii häiriöttä.
Laita ohjaushytin kattoon sisäpuolelle 1m * 1m peltilevy (materiaalilla ei ole väliä) ja asenna antenni sitten katolle siihen kohtaan. Tällöin veneen tilanne on lähes sama kuin autossa ja antenni toimii niin kuin radioihmiset ovat suunnitelleet.
Toinen vaihtoehto on tosiaan dipolityyppinen rakenne.
Lasikuituveeneni maasähköjärjestelmässä ei käsittääkseni ole mitään yhteyttä verkon maan ja veneen metaaliosien välillä. Miksi yleensä olisi tarvetta maadoittaa veneen metalliosia verkon maahan?
säästyisi
Maadoituksella saadaan aikaan se että jos jännite joutuu jostain syystä metalli osaan sulake palaisi, tai sinä koskettaisit metalliosia ja jännitteistä osaa yhtäaikaa niin vikavirta suoja laukeaisi.
Metalli osat kuten moottori ovat jokatapaksessa meriveden välityksellä heikosti, mutta hengenvaarallisesti maahan yhteydessä.Turvamääräykset sanoo että kaikki metalli osat veneessä on liitettävä maasähköjärjestelmän maajohtoon. Veneen Maasähköjärjestelmä pitää ja kannattaa aina jättää ammattilaisen asennettavaksi.
On tietenkin täysin mahdotonta liittä KAIKKIA veneen metalliosia maasähköjärjestelmän maajohtoon. Moneessako veneessä on esimerkikisi kaiteet tai alumiiniset ikkunankehykset maadoitettu, puhumattakaan ovenkahvoista tai yksittäisistä ruuveista. Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä?
Suojamaajohtimen (keltavihreä) idea sähkölaitteissa on, että jos sen sähkölaitteen kosketeltavissa olevat osat tulevat eristysvian seurauksena jännitteisiksi, polttaa suojamaajohtimen kautta kulkeva virta sulakkeen. Suojammajohdinhan kytketään juuri kosketeltavissa oleviin metalliosiin.
pitää maadoittaa
jännitteelle alttiit sekä maan potentaalissa olevat suuremmat kuin pintaalaltaan 25cm2 kokoiset kappaleet. Ei koske kappaleita joihin suora koskettaminen on eristeellä estetty.
Tämä on lähes suora kopio määräystekstistä
Peltilevy toimii mutta voi yhtä hyvin laittaa vaikka jotain harvasilmäistä verkkoa.
Käytännössä riittää kun vetää antennin maatasosta kaksi sähköjohtoa tason suuntaisesti vastakkaisiin suuntiin. Näinhän ne itseasiassa on toteutettukin joissakin veneisiin ja asuntovaunuun tarkoitetuissa antenneissa. Johdot voi kiertää siihen osaan jolla antenni tulee auton koriin kiinni ja viellä kiristää mutterilla piukkaan.
Maatason säteen tulisi olla samaa luokkaa kuin on antennin pituus.
Veneessäni on kaikki metalliset veden kanssa kosketuksessa olevat osat yhdistetty paksulla (yli 10 mm2)kaapelilla ja kytketty sinkkiin. Myöhemmin tein uuden läpiviennin (messinkiä), joka ei ollut kytketty em. piiriin.
Kun sitten uteliaisuuttani mittasin jännitteitä, huomasin, että "maadoitetun" läpiviennin ja sinkin välillä oli n. 120 mV (välimatka n. 1 m) ja "maadoittamattoman" läpiviennin ja sinkin välilla vain 80 mV. Mistähän johtuu ja mitä em arvot mahtavat kertoa asiantuntijalle?
Sinkki kyllä kuluu enkä ole huomannut syöpymiä metalliosissa.
Kun johtavassa nestessä (esim. merivesi toimii elektrolyysinä) on kahta eri metallia, niiden välille muodostuu tietty jännite-ero. Suuruus riippuu ko. materiaaleista.
Olennaista on jännitteestä aiheuttama virran suunta, eli kumpi ko. metalleista syöpyy. Siksi käytetään sinkkiä, että se on epäjalompi suhteessa muihin veneissä käytettäviin metalleihin.
Vielä suuremman jännite-eron saisi käyttämällä magnessiumia sinkin sijaan, mutta merivedessä virta kasvaisi liian suureksi, joten sitä käytetään makeassa vedessä.