Tunteiden sekamelska

Mua harmittaa niin, kun olen pilannut kaiken :´( Olen nyt vuoden ajan oksennellut säännöllisesti 3-5 kertaa päivässä. Olen kuitenkin ylpeä siitä, että onnistuin olemaan oksentelematta kaksi päivää. Se on todellakin saavutus minulle. Toisaalta se kuitenkin osoitti sen, että pidempään en pysty.

Itse asiassa mä en suhtaudu enää niin kriittisesti omaan kehoon. Olen lihonut nyt melkein viisi kiloa ja olo on ihan mukava. Ikävä kyllä en voi antaa itseni lihoa enempää, sillä miten selittäisin sen perheelleni? Kaikki luulevat, että olen luonnostaan tosi laiha, enkä liho millään. Mitenköhän selitän nämä muutamat lisäkilot?

Voi, voisin maksaa koko omaisuuteni, jos vaan voisin palata kolmisen vuotta taaksepäin. Mä muistan, kun lupasin itselleni anoreksia-aikoihin, etten ikinä enää oksenna. Silloin en olisi voinut kuvitella tilannetta, jossa nyt olen.

Vasta nyt olen ruvennut näkemään itseni kauniina. Aikaisemmin häpesin itseäni. Olen kaunis, älykäs, iloluonteinen, jota muut kadehtivat. Kukaan ei kuitenkaan tiedä kuinka paha olo minulla on. Tulee jotenkin epätoivoinen olo, kun tietää, ettei pysty lopettamaan oksentelua. Jotenkin turha...

Tuntuu usein, ettei jaksa enää, mutta silti jotenkin vielä pärskyttelen täällä. Ihmepelastusta taidan jäädä odottelemaan.
1271
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

lopeta vain se muista huolehtiminen, se on sun elämä ja paino saa jokaisella olla juuri sellainen, kuin itsestä tuntuu hyvältä. se on turha ottaa paineita muiden mielipiteistä, löytyyhän näistä kriitikoista itsestäänkin aina jotain huomautettavaa. ;) voimia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


outo olo kirjoitti:

Mua harmittaa niin, kun olen pilannut kaiken :´( Olen nyt vuoden ajan oksennellut säännöllisesti 3-5 kertaa päivässä. Olen kuitenkin ylpeä siitä, että onnistuin olemaan oksentelematta kaksi päivää. Se on todellakin saavutus minulle. Toisaalta se kuitenkin osoitti sen, että pidempään en pysty.

Itse asiassa mä en suhtaudu enää niin kriittisesti omaan kehoon. Olen lihonut nyt melkein viisi kiloa ja olo on ihan mukava. Ikävä kyllä en voi antaa itseni lihoa enempää, sillä miten selittäisin sen perheelleni? Kaikki luulevat, että olen luonnostaan tosi laiha, enkä liho millään. Mitenköhän selitän nämä muutamat lisäkilot?

Voi, voisin maksaa koko omaisuuteni, jos vaan voisin palata kolmisen vuotta taaksepäin. Mä muistan, kun lupasin itselleni anoreksia-aikoihin, etten ikinä enää oksenna. Silloin en olisi voinut kuvitella tilannetta, jossa nyt olen.

Vasta nyt olen ruvennut näkemään itseni kauniina. Aikaisemmin häpesin itseäni. Olen kaunis, älykäs, iloluonteinen, jota muut kadehtivat. Kukaan ei kuitenkaan tiedä kuinka paha olo minulla on. Tulee jotenkin epätoivoinen olo, kun tietää, ettei pysty lopettamaan oksentelua. Jotenkin turha...

Tuntuu usein, ettei jaksa enää, mutta silti jotenkin vielä pärskyttelen täällä. Ihmepelastusta taidan jäädä odottelemaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu