paperiteollisuuden sivutuotteet

Onkohan näillä polttoaineen hinnoilla jo kannattavaa valmistaa Fischer-Tropsch -käsittelyllä dieseliä paperitehtaan sivutuotteista?

Kuinka monta litraa yksi suomalainen paperitehdas pystyisi tuottamaan päivässä dieselpolttoainetta?
151587
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Tietenkin parempiakin vaihtoehtoja on polttoaineongelman ratkaisemiseksi, mutta eihän se nyt kertakaikkiaan voi käydä päinsä, että nämä joilla on jo ennestään niin paljon massia, esim. neste ynnä JID. kumppaninsa olisivat todellisessa vaarassa tienata yhtään vähemmän mitä nyt! Kaikki vain kasvaa ja kasvaa... Ainakin uskotellussa "Öljypulassa", ja siitä johtuvassa hinnan NOSTAMISESSA.

Äänestä

Vielä 60 luvulla monet suomen sellutehtaat tuottivat sivutuotteinaan jätemasaastaan käyttämällä tuhtia pirtua.
Pirtu oli tuolloin rahtiaan halvempaa ja tuskin sen tuottaminen nykytekniikalla sen kalliinpaa olisi, jos vain tahtoa löytyy.

Sota ja pulaaikojen polttoainepulassa uittoyhtiöitten ja sahalaitosten moottoriveneet polttivat onnistuneesti tuota pirtua.
Joitain pikku muutoksia täytyi moottoreihin tehdä, mutta kuitenmin toimivat.

Venemiehetkin toimivat osittain pirtulla ja tiedän tapausia, että osa heistä pitkällisen pirtukuurin jälkeen muuttuo jopa uskovaisiksi.

Oletettavissa on päättäjien asenne, ettei pirtua saisi ostaa huoltoaseman mittarista, niin kauankuin arabit korkeahintaista öljyään myövät ja sillä välikädet pystyy suurella voitolla rahastaan, niin bio polttoaineita ei tulla näkemää normaalin kuluttajan saatavilla.

Ne on npoliittisia päätöksiä ja niihin vaikuttaa meidän äänestyskäytäytyminen. Muualla osataan, meillä ei.

Äänestä

Miksi juuri dieseliä? Bensiiniä voidaan valmistaa aivan yhtä hyvin samalla menetelmällä eikä tule edes hiukkaspäästöjä kuten dieselpolttoaineesta. Saksalaiset tekivät mm. lentokoneisiinsa bensiinin 2. maailmansodan aikana mainitulla menetelmällä kivi- ja ruskohiilestä.

Äänestä
  • Nimenomaan, meillä olisi vaikka kuinka sellua, turvetta, ym. "jätettä" jota voitaisiin muuttaa bioenergiaksi. Mutta joillekin se ei vain käy! Miksiköhän. Paskat maailmasta mutta salkussa on läskiä!! Hmm, hieman kärjistäen.

    Äänestä

  • ...että sen polttamisen hyötysuhde on parempi. Hiukkas- ja muut päästöt pystytään haluttaessa hallitsemaan aivan hyvin, ja kun polttoaineista alkaa olla pula, on paras käyttää ne niin tehokkaasti kuin mahdollista. Bensaakin tai sen korvikkeita kannattaa tietenkin valmistaa niihin käyttötarkoituksiin joissa dieselmoottori ei ole kovin käytännöllinen vaihtoehto (dieselmoottorisaha?), mutta missä vain diesel toimii se on taloudellisempi ratkaisu.

    Äänestä

  • dit kirjoitti:

    ...että sen polttamisen hyötysuhde on parempi. Hiukkas- ja muut päästöt pystytään haluttaessa hallitsemaan aivan hyvin, ja kun polttoaineista alkaa olla pula, on paras käyttää ne niin tehokkaasti kuin mahdollista. Bensaakin tai sen korvikkeita kannattaa tietenkin valmistaa niihin käyttötarkoituksiin joissa dieselmoottori ei ole kovin käytännöllinen vaihtoehto (dieselmoottorisaha?), mutta missä vain diesel toimii se on taloudellisempi ratkaisu.

    Mitä tarkoitat " että sen polttamisen hyötysuhde on parempi " ? ?

    Äänestä

  • -seurailija- kirjoitti:

    Mitä tarkoitat " että sen polttamisen hyötysuhde on parempi " ? ?

    Dieselmoottori mahdollistaa suorasuihkutuksen palotilaan, lisäksi siinä on korkea puristussuhde (diesel 18:1, bensa 10:1). Ne molemmat ovat avaintekijöitä korkeaan hyötysuhteeseen.

    Autokanta pitäisi vaihtaa lähes kokonaan dieselkäyttöisiksi: polttoöljy voitaisiin kattiloiden sijaan käyttää autoissa samalla kun ylijäämäbensa voitaisiin polttaa talojen kattiloissa. Tällä tavalla syntyisi suuri säästö polttoaineen kulutuksessa, se olisi suuri ympäristöteko!

    jk. vielä suurempi ympäristöteko olisi jos bensa poltettaisiin kaasuturbiineissa sähköksi, ja sähköllä pyöritettäisiin maalämpöpumppuja. Se olisi jo liian hyvä, sellaista Suomessa ei voi ikinä tapahtua!

    Äänestä

  • puristussuhde kirjoitti:

    Dieselmoottori mahdollistaa suorasuihkutuksen palotilaan, lisäksi siinä on korkea puristussuhde (diesel 18:1, bensa 10:1). Ne molemmat ovat avaintekijöitä korkeaan hyötysuhteeseen.

    Autokanta pitäisi vaihtaa lähes kokonaan dieselkäyttöisiksi: polttoöljy voitaisiin kattiloiden sijaan käyttää autoissa samalla kun ylijäämäbensa voitaisiin polttaa talojen kattiloissa. Tällä tavalla syntyisi suuri säästö polttoaineen kulutuksessa, se olisi suuri ympäristöteko!

    jk. vielä suurempi ympäristöteko olisi jos bensa poltettaisiin kaasuturbiineissa sähköksi, ja sähköllä pyöritettäisiin maalämpöpumppuja. Se olisi jo liian hyvä, sellaista Suomessa ei voi ikinä tapahtua!

    Moottorit ja polttoaineet sekaisin.

    Dieseli ja bensiini koostuvat suurelta osin samoista hiilivety-yhdisteistä, dieselin sisältäessä enemmän raskaampia jakeita, jolloin sen ominaispaino on hiukka suurempi ja sen palaessa syntyy enemmän hiukkaspäästöjä, mutta lämpöarvo paimoyksikköä kohti on suunnilleen sama.

    Puristussuhde ei yksin selitä dieselin edullisuutta ja esim mainitsemasi puristukset vaikuttavat termiseen hyötysuhteeseen sen että suurempi on n, 6 % yks. parempi, kun taas vastaavasti mekaaniset kitkat kasvavat puristuspaineiden noustessa.

    Dieselin etu perustuu suurimmalta osin osakuormalla köytettävään suureen ilmaylimäärään, joka taas aiheuttaa ongelmia typpioksidipäästöissä, jotka jostain syystä Euroopassa on suvaittu doeseleille suuremmaksi.
    Bensiinimoottoreissa laihan seoksen käytön torppaa katalysaattoripakko ja päästönormit.

    Se niistä, mutta polttoaineisiinhan tuo moottorin tyyppi ei vaikuta.
    Myös bensiiniä voidaan syöttää suoraan palotilaan tai vaikka polttaa dieselmoottorissa aivan yhtä mainiosti kuin dieseliäkin, kunhan hoidellaan kylmäkäynnistys ja syöttölaitteiden voitelu, joten periaatteessa on se ja sama kumpaa siitä biomassasta tehdään, mitään parempaa polttamisen hyötysuhdetta ei kummallakaan juuri ole jos molemmille vain sallittaisiin samat lähtökohdat.

    Se on sitten jo eri asia, kannattaako biomassasta energian tuottoon yleensäkään jalostaa tuskaisen prosessin kautta mitään palavaa nestettä, vai polttaa se sellaisenaan. !

    Äänestä

  • -seurailija- kirjoitti:

    Moottorit ja polttoaineet sekaisin.

    Dieseli ja bensiini koostuvat suurelta osin samoista hiilivety-yhdisteistä, dieselin sisältäessä enemmän raskaampia jakeita, jolloin sen ominaispaino on hiukka suurempi ja sen palaessa syntyy enemmän hiukkaspäästöjä, mutta lämpöarvo paimoyksikköä kohti on suunnilleen sama.

    Puristussuhde ei yksin selitä dieselin edullisuutta ja esim mainitsemasi puristukset vaikuttavat termiseen hyötysuhteeseen sen että suurempi on n, 6 % yks. parempi, kun taas vastaavasti mekaaniset kitkat kasvavat puristuspaineiden noustessa.

    Dieselin etu perustuu suurimmalta osin osakuormalla köytettävään suureen ilmaylimäärään, joka taas aiheuttaa ongelmia typpioksidipäästöissä, jotka jostain syystä Euroopassa on suvaittu doeseleille suuremmaksi.
    Bensiinimoottoreissa laihan seoksen käytön torppaa katalysaattoripakko ja päästönormit.

    Se niistä, mutta polttoaineisiinhan tuo moottorin tyyppi ei vaikuta.
    Myös bensiiniä voidaan syöttää suoraan palotilaan tai vaikka polttaa dieselmoottorissa aivan yhtä mainiosti kuin dieseliäkin, kunhan hoidellaan kylmäkäynnistys ja syöttölaitteiden voitelu, joten periaatteessa on se ja sama kumpaa siitä biomassasta tehdään, mitään parempaa polttamisen hyötysuhdetta ei kummallakaan juuri ole jos molemmille vain sallittaisiin samat lähtökohdat.

    Se on sitten jo eri asia, kannattaako biomassasta energian tuottoon yleensäkään jalostaa tuskaisen prosessin kautta mitään palavaa nestettä, vai polttaa se sellaisenaan. !

    "Se on sitten jo eri asia, kannattaako biomassasta energian tuottoon yleensäkään jalostaa tuskaisen prosessin kautta mitään palavaa nestettä, vai polttaa se sellaisenaan. !"

    Biopolttonesteitä tarvitaan liikenteen öljyriippuvuuden vähentämiseen. Jos öljyä ei enää jostain syystä saataisi (kriisit, energiasota* ym.), kaikki liikenne pysähtyy jos korvaavaa vaihtoehtoa ei ole. Ruokaa ei saada kauppoihin eikä työntekijät pääse töihin.

    Siksi mieluummin dieseliä että maaöljypulatilanteessa voidaan pitää dieselkäyttöiset rekat (ja bussit) liikenteessä. Bensakäyttöisiä kuorma-autoja tuskin on paljoa.

    * Iran on uhannut käyttää öljyä aseena ja Venäjä on jo käyttänyt maakaasua Ukrainaa vastaan.

    Äänestä

  • ............ kirjoitti:

    "Se on sitten jo eri asia, kannattaako biomassasta energian tuottoon yleensäkään jalostaa tuskaisen prosessin kautta mitään palavaa nestettä, vai polttaa se sellaisenaan. !"

    Biopolttonesteitä tarvitaan liikenteen öljyriippuvuuden vähentämiseen. Jos öljyä ei enää jostain syystä saataisi (kriisit, energiasota* ym.), kaikki liikenne pysähtyy jos korvaavaa vaihtoehtoa ei ole. Ruokaa ei saada kauppoihin eikä työntekijät pääse töihin.

    Siksi mieluummin dieseliä että maaöljypulatilanteessa voidaan pitää dieselkäyttöiset rekat (ja bussit) liikenteessä. Bensakäyttöisiä kuorma-autoja tuskin on paljoa.

    * Iran on uhannut käyttää öljyä aseena ja Venäjä on jo käyttänyt maakaasua Ukrainaa vastaan.

    Juuri tällaista mielikuvaa ihmisille on työnnetty aktiivisesti, ikäänkuin biomassasta valmistettu polttoaine olisi todellinen vaihtoehto liikenteen öljyriippuvuuteen.
    Todellisuudessa maapallon pimta-ala ei riitä tuottamaan sekä tarvittavaa ravintoa, että korvaamaan öljytuotantoa.

    Synkkien uhkakuvien luominen sopii tietyille tahoille tarkoituksiinsa mainiosti, mikäli meinaavat saada biotuotantoaan taloudellisesti markkinoitua ja yhteiskunta vielä myötäilee asianomaisia argumenteilla ilmakehän pelastamisesta, kun annetaan tiettyjen sidosryhmien taas puuhastella harrastustensa parissa toisten kusrannuksella.

    Puheet liikenteen polttonesteiden korvaamisesta biomassaeta tuotetuilla vastaavilla polttoaineilla tai edes minkään varmuusvaraston perustaminen biomassan varaan ovat täyttä haihattelua.

    Jos öljyn saanti jostain syystä häiriytyy, se tarkoittaa nopeaa hinnan nousua, joka tekee kivi- ja ruskohiilestä puristetun öljyn tuotannon kannattavaksi ja rajoittaa näin öljyn hinnan kohoamisen lähellekään sitä rajaa, että öljyn tekeminen biomassasta olisi edes taloudellisesti järkevää, joskin eettisiin syihin vetoten tietysti mikä hyvänsä typeryys voi vaikuttaa jopa hyväksyttävältä.

    Ennusteet liikenteen seisahtumisesta ilman biopolttoaineita voidaan siis luokitella suoraan siihen joukkoon tarinoita joiden kertomisella on selvästi joku muu tarkoitus kuin tiedon jakaminen, kun vielä muistaa, että öljyn lisäksi nykyiset tunnetut hiilivarat riittävät arvioinnista riippuen n. 200 ... 1000 vuotta eteenpäin, niin luulisi että siihen mennessä liikennettäkin jo hoidellaan hieman eri tavalla kuin antiikkisella biodiiselillä toimivilla polttomoottoreilla.

    Äänestä

  • -seurailija- kirjoitti:

    Juuri tällaista mielikuvaa ihmisille on työnnetty aktiivisesti, ikäänkuin biomassasta valmistettu polttoaine olisi todellinen vaihtoehto liikenteen öljyriippuvuuteen.
    Todellisuudessa maapallon pimta-ala ei riitä tuottamaan sekä tarvittavaa ravintoa, että korvaamaan öljytuotantoa.

    Synkkien uhkakuvien luominen sopii tietyille tahoille tarkoituksiinsa mainiosti, mikäli meinaavat saada biotuotantoaan taloudellisesti markkinoitua ja yhteiskunta vielä myötäilee asianomaisia argumenteilla ilmakehän pelastamisesta, kun annetaan tiettyjen sidosryhmien taas puuhastella harrastustensa parissa toisten kusrannuksella.

    Puheet liikenteen polttonesteiden korvaamisesta biomassaeta tuotetuilla vastaavilla polttoaineilla tai edes minkään varmuusvaraston perustaminen biomassan varaan ovat täyttä haihattelua.

    Jos öljyn saanti jostain syystä häiriytyy, se tarkoittaa nopeaa hinnan nousua, joka tekee kivi- ja ruskohiilestä puristetun öljyn tuotannon kannattavaksi ja rajoittaa näin öljyn hinnan kohoamisen lähellekään sitä rajaa, että öljyn tekeminen biomassasta olisi edes taloudellisesti järkevää, joskin eettisiin syihin vetoten tietysti mikä hyvänsä typeryys voi vaikuttaa jopa hyväksyttävältä.

    Ennusteet liikenteen seisahtumisesta ilman biopolttoaineita voidaan siis luokitella suoraan siihen joukkoon tarinoita joiden kertomisella on selvästi joku muu tarkoitus kuin tiedon jakaminen, kun vielä muistaa, että öljyn lisäksi nykyiset tunnetut hiilivarat riittävät arvioinnista riippuen n. 200 ... 1000 vuotta eteenpäin, niin luulisi että siihen mennessä liikennettäkin jo hoidellaan hieman eri tavalla kuin antiikkisella biodiiselillä toimivilla polttomoottoreilla.

    Menikö tavaraliikenne ja koko liikenne henkilöautoineen sekaisin? Kotimaista polttoainetuotantoa pitää olla sen verran että tärkein rekkaliikenne toimii - puusta, turpeesta, raaka-aineella ei ole paljoakaan väliä kunhan se on kotimaista. Tehtaita ei rakenneta hetkessä, useita vuosia menee. Turpeen kanssa on ongelmana viherpiiperöiden valitukset. Alkuvuonna energiaa käytettiin aseena yksittäistä maata vastaan. Sama voi käydä Suomelle.

    Äänestä

  • ........... kirjoitti:

    Menikö tavaraliikenne ja koko liikenne henkilöautoineen sekaisin? Kotimaista polttoainetuotantoa pitää olla sen verran että tärkein rekkaliikenne toimii - puusta, turpeesta, raaka-aineella ei ole paljoakaan väliä kunhan se on kotimaista. Tehtaita ei rakenneta hetkessä, useita vuosia menee. Turpeen kanssa on ongelmana viherpiiperöiden valitukset. Alkuvuonna energiaa käytettiin aseena yksittäistä maata vastaan. Sama voi käydä Suomelle.

    Miksi varmuusvarastot täytyy olla juuri kotimaista tuotetta ? ? ?

    Äänestä

  • ?????? kirjoitti:

    Miksi varmuusvarastot täytyy olla juuri kotimaista tuotetta ? ? ?

    Varmuusvarastot voi loppua "talouspakotteiden" (energiasodan) aikana. Siksi pitää olla kotimaista TUOTANTOA.

    Äänestä

  • .............. kirjoitti:

    Varmuusvarastot voi loppua "talouspakotteiden" (energiasodan) aikana. Siksi pitää olla kotimaista TUOTANTOA.

    Työttömyyden vähentäminen on myös yksi syy.

    Äänestä

Esittämäsi kysymykseen tarkennus, paperiteollisuudelta ei tule sellaisia sivutuotteita, että niiden jatkojalostus olisi mielekästä energian saamiseksi, tarkoittanet sellutehtaita. Niiden tulevaisuuden visio on muuttua kemiallisiksi tehtaiksi, joiden tuotteita on kuidun lisäksi energia, erilaiset jatkojalostetut puupohjaiset kemikaalit sekä biopolttoaineet.

Tuolla joku kutsui puuta ja turvetta jätteeksi, kommentti, jota suuresti ihmettelen. Mutta ihmettelen myös Suomen kantaa siihen, että turve ei ole samanlaisessa asemassa kuin Ruotsissa, eli siellä se on uusiutuva luonnonvara, Suomessa ei. Politiikka on tietysti tässäkin mukana, Ruotsihan aikoo poistaa kokonaan riippuvuutensa öljypoljaisista polttoaineista vuoteen 2020 mennessä, siihen tarvitaan varmasti myös turvetta Uskokook ken haluaa tuon vision todenperäisyyttä).

Äänestä

Kommentoi aloitusta


111111111 kirjoitti:

Onkohan näillä polttoaineen hinnoilla jo kannattavaa valmistaa Fischer-Tropsch -käsittelyllä dieseliä paperitehtaan sivutuotteista?

Kuinka monta litraa yksi suomalainen paperitehdas pystyisi tuottamaan päivässä dieselpolttoainetta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu