Esko Aho lähipiireineen huijasi Suomen EU:hun.
Norja jäi viisaasti ETAan.
Kerrottakoon, että Norja lopetti maratonneuvottelunsa kesken, koska se ei saanut neuvoteltua maataloudelleen riittäviä sopeuttamisehtoja.
Suomi puolestaan neuvotteli kyseenalaisen "sopimuksen". Parin päivän kuluttua "EU"-maat pyörsivät tehdyn sopimuksen. Onneksi Brysselistä tullut tieto ei koskaan päässyt tiedotusvälineisiin. Asiasta hermostuivat monet ministerit pääministeri Ahoa myöten.
Suomalaisneuvottelijat/keskeiset ministerit eivät kertoneet "saavutetusta" sopimuksesta. Eikä sopimusta annnettu suomenkielellä kansanedustajille.
Norjalaiset puolestaan antoivat neuvottelutuloksensa omalla kielellään parlamentille ja kaikille halukkaille jo 19.4.1994.
Siis siis ihme, että Norja jäi EU:n ulkopuolelle.
Norja on ETA-jäsen.
Tässä yhteydessä pitää todellakin muistaa, että 1.1.1994 voimaan astunut Euroopan talousalue-sopimus (ETA) tarjosi EU:n taloudelliset, vapaan kaupan.
Esimerkkinä tästä on se, että Suomen kalastajat ovat helisemässä norjalaisen kalan ja kalajalosteen kanssa.
Toiset sanovat, että Norja on rikas, koska sillä on öljyä. Totta.
Suomella olisi maailmassa ylivertainen tele- ja matkapuheliosaaminen maailman parhaan puunjalostusosaamisen lisäksi. Rikkautta olisi meilläkin, jos nuo firmat olisivat suomalaisessa omistuksessa.
Miksi ne on annettu ylikansallisten pörssikeinottelijoiden haltuun?
Norja jäi viisaasti ETAan.
Kerrottakoon, että Norja lopetti maratonneuvottelunsa kesken, koska se ei saanut neuvoteltua maataloudelleen riittäviä sopeuttamisehtoja.
Suomi puolestaan neuvotteli kyseenalaisen "sopimuksen". Parin päivän kuluttua "EU"-maat pyörsivät tehdyn sopimuksen. Onneksi Brysselistä tullut tieto ei koskaan päässyt tiedotusvälineisiin. Asiasta hermostuivat monet ministerit pääministeri Ahoa myöten.
Suomalaisneuvottelijat/keskeiset ministerit eivät kertoneet "saavutetusta" sopimuksesta. Eikä sopimusta annnettu suomenkielellä kansanedustajille.
Norjalaiset puolestaan antoivat neuvottelutuloksensa omalla kielellään parlamentille ja kaikille halukkaille jo 19.4.1994.
Siis siis ihme, että Norja jäi EU:n ulkopuolelle.
Norja on ETA-jäsen.
Tässä yhteydessä pitää todellakin muistaa, että 1.1.1994 voimaan astunut Euroopan talousalue-sopimus (ETA) tarjosi EU:n taloudelliset, vapaan kaupan.
Esimerkkinä tästä on se, että Suomen kalastajat ovat helisemässä norjalaisen kalan ja kalajalosteen kanssa.
Toiset sanovat, että Norja on rikas, koska sillä on öljyä. Totta.
Suomella olisi maailmassa ylivertainen tele- ja matkapuheliosaaminen maailman parhaan puunjalostusosaamisen lisäksi. Rikkautta olisi meilläkin, jos nuo firmat olisivat suomalaisessa omistuksessa.
Miksi ne on annettu ylikansallisten pörssikeinottelijoiden haltuun?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomen maataloushan olisi pitänyt sopeuttaa markkinatalouskuntoon jo parikymmentä vuotta aiemmin. Keskusta piti huolen siitä, että taloutemme kehitystä esti tarpeeton maatalousvaltaisuus, mikä näkyi voi- ja munavuorina ja mitä mielikuvituksellisempina tukijärjestelminä. Esko Aho teki isänmaalle siis palveluksen allekirjoittamalla tähän älyttömyyteen edes jonkinlaisen stopin. Ruotsalaiset kun ovat meitä viisaampia olivat aloittaneet panemaan maataloutensa EU-kuntoon jo aiemmin, mikä helpotti sopeutumista. Suomessa tähän ryhdyttiin vasta pakkoraossa ja tämä tekee edelleen kipeää jyväjemmarien mielissä.
Vai että Nokia olisi pitänyt pitää puhtaasti kotimaisena yrityksenä. Onko hauskempaa kuultu. Jos näin olisi menetelty Nokian päätuotteina olisivat edelleen kumisaappaat. Nokian menestyksen salaisuus on ollut nimenomaan kansainvälistyminen ja kansainvälisten pääomapiirien Nokiaa kohtaan tuntema kiinnostus. Tästä puolestaan on seurannut se, että Nokia on mielletty suureksi kansainväliseksi konserniksi, joka on noussut markkinajohtajaksi matkapuhelinalalla. Tämä on merkinnyt luottamusta Nokiaan ja nostanut Nokia merkittäväksi tuotebrändiksi. Sonera taas olisi ilman yksityistämistä ja kansainvälistymistä jäänyt hallinnolliseksi osastoksi liikenneministeriön sektorille kuten siitä erotettu Posti on. Eli paljon kuluja mutta vähän villoja.
Ensin Nokiasta:
Kyllä Nokia olisi maailmankartalle noussut ilman pörssiin pistämistäkin, nimenomaan huippuosaamisella.
Pörssistä seuraa, että ulkomaalaiset kuorivat "suomalaisyrityksistä" kermat (osingot) päältä.
Maataloudesta:
Mielipidepankki, tartuit maatalouden tuomiin ”epäkohtiin”;
Tukijärjestelmään ja siihen, että Suomen maatalous olisi pitänyt sopeuttaa EU-kuntoon jo 20 vuotta aikaisemmin. Ei EY:ssä silloin vielä tuottajahintoja romahdutettu.
Olet aivopesun uhri. Kaltaistesi kirjoitukset ovat tietämättömyyttä.
Tuottaja-kuluttaja-vastakkainasetelma on ollut varsinkin demarien ja ammattiyhdistysliikkeen tekemää aivopesua. Vaaliase Kepua vastaan, josta myös Kokoomus-viljelijät ovat saaneet kärsiä.
Et tietänyt, että EY:n tuottajahinnat romahtivat vasta 1990-luvun alussa, kun EY siirtyi ACA-järjestelmästä CAP-järjestelmään. Silloin EY-maiden viljelijöille alettiin maksaa suoria tukia.
Unohdat myös, että EU:lle maksettavat maataloustuet ja EU:n ylijäämien vientiin liittyvät interventiorahastot tulivat jäsenyydessä suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi!
Tuet, jotka suomalainen maajussi jäsenyydessä saa, maksaa puolestaan Suomen kansa kansallisen tukipaketin kautta. Ja siihenkin pitää olla komission lupa!
Maataloustuet ovat yli puolet EU:n budjetista, joten tuella romahdutetut EU:n tuottaja- ja elintarvikehinnat ovat täysin vääristyneitä.
Suomi pystyisi ilman tukia tuottamaan maataloustuotteita lähes yhtä edullisesti kuin Keski-Euroopan maat. Edullisemminkin, kun ottaa huomioon myös tuotteen laadun.
Tuilla on perinteisesti halvennettu niin Suomessa kuin jo EEC.ssäkin elintarvikkeiden hintoja köyhempiä kuluttajia ajatellen. Hyvin toimeen tulevien ihmisten kannalta paras vaihtoehto olisi, ettei minkäänlaisia tukia olisi edes olemassa.
Ilman EU:n maataloustukia EU:n budjetti olisi vain 40 % nykyisestä. Muista se. Nuo rahat menevät vanhoille jäsenmaille. Uusille Itävallalle, Ruotsille ja Suomelle ei. Näillä mailla on kansalliset tukipaketit. EU-tuki tuli vain sopeuttamiseen.
Ainainen maataloustuista piruilu on ollut asiatonta. Kannattaisi ottaa selvää maataloustuen osuudesta kuluttajahinnoissa ennen EU-jäsenyyttä ja sen jälkeen. Ja siitä, miten ja kenen hyväksi tuo ''tuki'' maksettiin. Kyseessä oli 1956 yleislakon jälkeen tehty elintarvikkeiden kaupan hintojen alennus alkutuotevähennysjärjestelmällä (ATV). ATV-järjestelmä oli köyhän ja monilapsisen perheen sosiaaliturva. Siitä tehtiin kuitenkin maatalousvastainen ''maataloustuki'', johon mielikuvien mukaan upposi vuosittain valtion rahaa miljardeja oleva ''potti''.
On todella hienoa ja oikein mieltä ylentävää, että EU-fanaatikot näin iloiten osallistuvat vanhojen EY-jäsenmaiden; varsinkin Kreikan, Italian, Portugalin ja Espanjan maataloustukien maksuun ja ylijäämien viemiseen. Niin ja suurmaatalousmaiden Ranskan ja Hollannin tukien maksuun. Ne ovat niin kaukana, ettei suomalaisen kateus ulotu sinne saakka.
EU-maataloustuet, Kreikan tupakista lähtien, jota ei polteta kuin roviolla, maksaa omalta osaltaan myös suomalainen veronmaksaja.
Mielipidepankki taitaa olla omien päähän pinttymiensä Mielipidevanki.
Voin ajatella omilla aivoillani ja ottaa vastaan kaikenlaista tietoa, koska minulla ei ole omaa lehmää ojassa maatalouden suhteen.
Enpä tiedä, kuka tässä on minkäkin aivopesun uhri tai vanki. Joka tapauksessa on ihan historiallinen tosiasia, että meillä oli ennen EU-kautta vaikeasti kaupaksi saatavia voi- ja munavuoria. Maataloustuotteissa oli kauttaaltaan ylituotantoa. Maataloustuotteiden vientiä tuettiin verovaroin, jotta vientihinnat saataisiin kilpailykyisiksi. Tämähän oli mitä selkein osoitus siitä, että maatalouden osuus elinkeinorakenteessamme oli ylimitoitettu. Maataloustuilla ylläpidettiin näin tehotonta elinkeinorakennetta. Ruotsissa tämän vinoutuman korjaaminen aloitettiin ennen meitä, mikä oli siunaukseksi ruotsalaisille.
Oudolta tuntuu väitteet, että Suomen maatalous on kilpaluikykyinen Keski-Euroopan maatalouden kanssa. MTK on kyllä iänkaikkisesti ja aina toitottunut sitä, että luonnon olosuhteiden vuoksi Suomen maataloudella ei ole edellytyksiä kilpailla muun Euroopan kanssa tasavertaisesti. Jo Ruotsin eteläosat ovat kasvukauden osalta selkeästi edullisemmassa asemassa.
Nykyisestä Euroopasta löytyy yksi selvä esimerkki takapajuisesta "viljakeitaasta", jonka maatalousvaltaisuus ja siitä kiinni pitäminen estää paremmin kannattavien elinkeinojen kehittymisen. Tämä maa on tietysti Puola, jota ei pitäisi päästää EU-jäseneksi. Suomessa jämähdettiin liian pitkäksi aikaa maatalouteen ja NL:n kauppaan. Jos näin ei olisi ollut teknoligiateollisuutemme voisi olla vielä nykyistäkin suurempi ja kauniimpi, kun olisi ajoissa satsattu huomispäivään eikä vain tyydytty sulle, mulle -talouteen.
EU:n maataloustukijärjestelmä on p:stä. Eihän se, että EU-järjestelmä on huono merkitse automaattisesti sitä, että meidän pitää kilpailla siitä, että olisi vielä huonompi järjestelmä. Yhdysvaltojen vaatimus maatalosutukien lopettamisesta ja vapaakaupan sallimisesta on erinomaisen järkevä ja linjassa koko EU-vapaakauppa-ajatuksen kanssa. Se onkin lähes ainoita kannattatettavia ideoita, joita Bushin päästä on valtameren yli levinnyt. Suomalaisten tulee tietysti Eu-politiikallaan pyrkiä ajamaan alas koko tukijärjestelmä, koska se tulee unionille erittäin kalliiksi kuten mainitsit. Se tulee tuen osoittamaa euromäärää vieläpä moninkertaisesti kalliimmaksi sen takia, että se vääristää koko EU:n elinkeinorakennetta ja luo tehottomuutta. Bulkkituotanto on siirrettävä sinne, missä on hyvät olosuhteet ja edullista työvoimaa sitä varten. EU:lle kuten Suomelle riittäisi maataloussiivusta jokin kriisivarasto-osuus. Ei tarvita moninkertaista ylituotantoa. Suomikin on edelleen useissa maataloustuotteissa omavarainen kokonaan ja vähän ylikin.
Nokiasta byrokraatilla on kyllä todella brezneviläiset ajatukset. Uskon asioista on vaikea ryhtyä väittelemään.
Jos oikein ovelia olttaisiin ja haluttaisiin kilpailuetua muuhun Eurooppaan, pitää korkeita maataloustukia pyrkiä ylläpitämäänkin, siis muualla paitsi meillä. Näin EU-maiden talous kärsii jatkuvasti maatalouden tuomasta tehottumuudesta ja meillä voidaan yksinkertaisesti ajateltuna satsata tuottavampiin aloihin. Itse asiassa tämä asetelma toimiikin jo nykyisellään suhteessa USAhan. Jenkit saavat etua siitä, että Euroopassa ollaan tässä asiassa takapajuisia.
Mielestäsi pääomien täytyy siirtyä maamme rajojen ulkopuolelle. Näinhän EU-Suomessa on käynytkin ja työttömyys on sen mukaista. EU siirttää pääomia sinne missä suuryritykset saavat eniten voittoa ja tässä taistelussa Suomi jää jalkoihin.
Loistavan hyvä ja asiallinen kirjoitus. Kirjoittaja tietää mitä kirjoittaa.
Lisätietoa alustukseeni, eli kerron mistä lainaamani tiedot ovat peräisin.
1. Lainaus:
"Kerrottakoon, että Norja lopetti maratonneuvottelunsa kesken, koska se ei saanut neuvoteltua maataloudelleen riittäviä sopeuttamisehtoja."
Antti Kuosmanen kertoi asian kirjassaan, jonka "koko" painoksen joutui tuhoamaan.
Vain muutama kirja ehdittiin myydä Akateemisen kirjakaupan kautta.
Kuosmanen kertoi myös;
että Norjanko kohtalo tulisi olemaan myös Suomen kohtalo, koska sopimusta ei saatu, vaikka Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel tuli suomalaisten apuun. (Kinkel puhuu suomea, vaimo on suomalainen, kirj. huom).
että Kinkelin ratkaisuehdotus ei käynyt EU:lle. Helmut Kohl halusi tunnin väliajoin tietää Suomen neuvottelutilanteen.
että kun neuvotteluratkaisua ei syntynyt, suomalaiset olivat lähdössä jo toistamiseen kotiin ilman sopimusta (Norjalaisten tavoin). Mutta kuinka ollakaan, Kinkel tuli jälleen apuun. Neuvottelijat menivät kabinettiin, ja kun heitä ei heti tullut takaisin oli selvää, että Suomi sai kuin saikin neuvoteltua sopimuksen.
Sitä Kuosmanen ei kerro, ketkä kabinettiin menivät.
Mutta Kuosmanen kertoo;
että Suomi neuvotteli kieliopillisesti kyseenalaisen keinoin "sopimuksen", jossa välimerkillä "/" oli ratkaiseva merkitys. Se oli sopimus, jonka molemmat osapuolet saivat ymmätää haluamallaan tavalla.
että sopimus ei ollut kaksinen, mutta tämä paperi oli parempi kuin mitään. Toisilla (Norja, kirj. huom) kun ei ollut sopimuksessa ollenkaan mustaa valkoisella. Meillä sentään oli sopimus!
2. Lainaus:
"Parin päivän kuluttua "EU"-maat pyörsivät tehdyn sopimuksen. Onneksi Brysselistä tullut tieto ei koskaan päässyt tiedotusvälineisiin. Asiasta hermostuivat monet ministerit pääministeri Ahoa myöten."
Tämän taustaksi Kuosmanen kertoo;
että kun vanhat EU-maat olivat lukeneet Suomen kanssa tehdyn sopimuksen, ne eivät hyväksyneet sitä.
että EU-maille kerrottiin, että Suomelle ei tietenkään anneta, sitä mitä oli luvattu, mutta näin piti menetellä, että Suomi sai sopimuksen.
EU-maiden kanta kantautui Suomeen ja ministerit hermostuivat asiasta.
Tästä Kuosmanen kertoo;
että "Onneksi Brysselistä tullut tieto ei koskaan päässyt tiedotusvälineisiin. Asiasta hermostuivat monet ministerit pääministeri Ahoa myöten."
että kun neuvottelutulosta ryhdyttiin kirjoittamaan lain muotoon maatalousneuvotteluista vastanneesta Esa Härmälästä ei tuntunut hyvältä.
Härmälä on kertonutkin, että tuolloin Suomi menetti monta jo neuvoteltua etua.
Lainaus 3:
"Norjalaiset puolestaan antoivat neuvottelutuloksensa omalla kielellään parlamentille jo 19.4.1994."
Tieto löytyy jäsenyysneuvottelujen julkisuutta koskevasta Taustaselvityksestä huhtikuun lopulta.
Ko. Taustaselvitys oli EU-ministerikokouspöytäkirjan liitteenä.
Ahon hallituksen olisi pitänyt antaa hallituksen selonteko saavutetusta neuvottelutuloksesta, mutta sitä ei koskaan annettu.
Ei annettu, koska sopimus oli kyseenalainen.
Eikä sopimusta näytetty suomenkielellä eduskunnalle ennen Korfun sopimuksen allekirjoittamista. Korfun sopimus on liittymissopimuksen ratifiointiasiakirja.
Ei sopimusta voinut näyttääkään, koska sitä ei oltu kirjoittu edes liittymisasiakirjaan.
Yksi ydinkysymyksistä, joka silloista pääministeri Ahoa nyt vapisuttaa on:
Minkälaisin eduskunnan valtuuksin liittymisasiakirja eli Korfun sopimus 24.6.1994 allekirjoitettiin?
Kuosmanen kertoo edelleen;
että neuvottelut jatkuivat pitkään, vielä kansanäänestyksen jälkeen ja senkin jälkeen, kun eduskunta oli liittymislain hyväksynyt.
Tämä tieto innoitti muutamia Kuosmasen kirjan lukeneita, Satakunnan miehiä, pyytämään sen aikaisia EU-ministerivaliokunnan pöytäkirjoja.
Todellakin: VIISI päivää kansanäänestyksen jälkeen 21.10.1994 EU-ministerivaliokunta hyväksyi "LOPULLISEN EHDOTUKSEN" EU:lle lähetettäväksi.
Kansalta kysyttiin 16.10.1994:
"Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI?.
Kansanäänestys ei ollut yleisluontoinen, sillä kansanäänestyslakiin oli kirjoitettu nuo kolme sanaa,
NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI.
Ne Kuosmasen vinkin johdosta esiin tulleet asiakirjat todistavat kansanäänestyksen vaalipetokseksi.
Jo 10.10. 1994 oli oikeuskanslerille tehty kantelu vaalipetoksesta Satakunnan miesten tietämättä.
Oikeuskansleri ei nähnyt kansanäänestyksessä mitään lainvastaista, ja vastasi, ettei sillä, että neuvottelut ovat kesken, ole merkitystä kansanäänestyksen kannalta.
Elämme demokratiassa ja oikeusvaltiossa.