http://irc-galleria.net/view.php?nick=timANTTI_&image_id=27613632
...» Sinä riisut iltavaatteesi seisten kasvot seinään päin.
Luonnottomassa valossa iho säteilee jonkinlaista luonnottoman kosteaa valoa. Se tuntuu liman peittämältä. Minulla on kylmän tuntua. Minun tekee kipeää kylmästä. Terävät jääpalaset tunkeutuvat helposti ja rohkeasti keuhkojen pikkurakoihin eivätkä sula. Valkoinen paita hartioillasi on aivan kuin valkoinen hartiahuivi. Lumivalkoinen. Se ei lämmitä kehoasi, joka on jäähtymässä valonheittimien kylmäntuntuisessa valaistuksessa. Se paleltaa pakkasen tapaan ihoasi, jopa verille ja lihoille.
Liha. Se tuntuu makoisalta. Hieno illallinen kynttilöiden valaistuksessa. Lumoavaa eksoottisuutta. Makeaa eroottisella mielikuvituksella höystettyä ihmislihaa.
...» Minä näen tuoreita arpia sametinsileässä selässä» ...
Laihat lapaluut, terävinä ulkonevat olkapäät. Veitsen tekemiä jälkiä. Oliko se kirurgin leikkausveistä? Vai saksia? Kuka on häväissyt pyhyyttäsi? Kuka on riistänyt sinulta kaiken sen, joka oli aina kohottanut sinua muiden ylle? Varmaankin pelkäät nyt lähestyä katon reunaa. Varmaankaan et nuku nyt enää puissa. Tiedäthän, että saatat menehtyä. Tuoreet arvet kauniissa selässäsi ovat ankaraa todistusta siitä.
Mutta he sittenkin katsovat. He kaikki ovat katsomassa sinua. Kalvavat katseillaan. Nääntyvät nälkään. Makoisalla lihalla on makoisaa tuoksua ja se näyttääkin makoisalta. Selkäsi on kerrassaan lihaa. Suussa sulavaa enkelin lihaa.
...» Minua itkettää kivusta tai haluttaa vaipua syvään uneen» ...
Minä otan lämpimän huivin ja heitän sen huurtuneille harteillesi. Minä lämmitän sinut. Sen minä osaan tehdä. Minultahan se onnistuu varmasti. Minun täytyy suojata, lämmitellä, puolustaa, pelastaa, puhdistaa. Mutta kivusta hullaantuneet kädet eivät tottele ja kyynelet täyttävät silmiä sulaveden tapaan syövyttäen ja sokaisten niitä. Olen aivan kuin nauliintunut ja jäätynyt kiinni tähän suojattomaan ja häväistyyn selkään. Elonhetki on jähmettynyt muuttuen valtavan pitkäksi painajaisuneksi, eikä sitä nähdessä pysty liikahtaa, ei parkaista, ei karata. Koin aivan kuin kidutusta. On sietämättömämpää katsella keskeytymättä sinun nöyrään alastonta selkääsi kuin kestää roviolla polttamista. Selkä on pääasia. Sinun alaston selkäsi on symbolina ikuisesta pyhyydestä, joka häväistynä tuntuu tuskalliselta.
Tapa minut. Minua kammottaa. En halua sitä. Jos lepoa voi saada vain kuolon hinnalla, olen valmis panemaan pelipankkiin kaiken.
On ruumis. Lihaa. Nälkää. Himoa. Huutoja. Kipua. Kyyneleitä. Selkä. Siipiä?
Missä?
keskiviikko, 7.joulukuuta 2005
...» Sinä riisut iltavaatteesi seisten kasvot seinään päin.
Luonnottomassa valossa iho säteilee jonkinlaista luonnottoman kosteaa valoa. Se tuntuu liman peittämältä. Minulla on kylmän tuntua. Minun tekee kipeää kylmästä. Terävät jääpalaset tunkeutuvat helposti ja rohkeasti keuhkojen pikkurakoihin eivätkä sula. Valkoinen paita hartioillasi on aivan kuin valkoinen hartiahuivi. Lumivalkoinen. Se ei lämmitä kehoasi, joka on jäähtymässä valonheittimien kylmäntuntuisessa valaistuksessa. Se paleltaa pakkasen tapaan ihoasi, jopa verille ja lihoille.
Liha. Se tuntuu makoisalta. Hieno illallinen kynttilöiden valaistuksessa. Lumoavaa eksoottisuutta. Makeaa eroottisella mielikuvituksella höystettyä ihmislihaa.
...» Minä näen tuoreita arpia sametinsileässä selässä» ...
Laihat lapaluut, terävinä ulkonevat olkapäät. Veitsen tekemiä jälkiä. Oliko se kirurgin leikkausveistä? Vai saksia? Kuka on häväissyt pyhyyttäsi? Kuka on riistänyt sinulta kaiken sen, joka oli aina kohottanut sinua muiden ylle? Varmaankin pelkäät nyt lähestyä katon reunaa. Varmaankaan et nuku nyt enää puissa. Tiedäthän, että saatat menehtyä. Tuoreet arvet kauniissa selässäsi ovat ankaraa todistusta siitä.
Mutta he sittenkin katsovat. He kaikki ovat katsomassa sinua. Kalvavat katseillaan. Nääntyvät nälkään. Makoisalla lihalla on makoisaa tuoksua ja se näyttääkin makoisalta. Selkäsi on kerrassaan lihaa. Suussa sulavaa enkelin lihaa.
...» Minua itkettää kivusta tai haluttaa vaipua syvään uneen» ...
Minä otan lämpimän huivin ja heitän sen huurtuneille harteillesi. Minä lämmitän sinut. Sen minä osaan tehdä. Minultahan se onnistuu varmasti. Minun täytyy suojata, lämmitellä, puolustaa, pelastaa, puhdistaa. Mutta kivusta hullaantuneet kädet eivät tottele ja kyynelet täyttävät silmiä sulaveden tapaan syövyttäen ja sokaisten niitä. Olen aivan kuin nauliintunut ja jäätynyt kiinni tähän suojattomaan ja häväistyyn selkään. Elonhetki on jähmettynyt muuttuen valtavan pitkäksi painajaisuneksi, eikä sitä nähdessä pysty liikahtaa, ei parkaista, ei karata. Koin aivan kuin kidutusta. On sietämättömämpää katsella keskeytymättä sinun nöyrään alastonta selkääsi kuin kestää roviolla polttamista. Selkä on pääasia. Sinun alaston selkäsi on symbolina ikuisesta pyhyydestä, joka häväistynä tuntuu tuskalliselta.
Tapa minut. Minua kammottaa. En halua sitä. Jos lepoa voi saada vain kuolon hinnalla, olen valmis panemaan pelipankkiin kaiken.
On ruumis. Lihaa. Nälkää. Himoa. Huutoja. Kipua. Kyyneleitä. Selkä. Siipiä?
Missä?
keskiviikko, 7.joulukuuta 2005
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.