Mulla on todennäköisesti ahdistuneisyyshäiriö, pitäs varata aika lääkäriin. Mietin että miten siellä yleensä menetellään, voiko mahdollisen lääkehoidon aloittaa heti vai kokeillaanko ensin jotain terapiaa? Miten mahdollinen häiriö diagnosoidaan, vaatiiko se useampia käyntejä?
Joss kellään oln kokemusta, niin kertokaa. Olen kärsinyt oireista pitkään, mutta nyt vasta tajusin ettei kaikki olekaan ihan normaalia ja tajusin että on pakko hakea apua, pelottaa kamalasti :(
Joss kellään oln kokemusta, niin kertokaa. Olen kärsinyt oireista pitkään, mutta nyt vasta tajusin ettei kaikki olekaan ihan normaalia ja tajusin että on pakko hakea apua, pelottaa kamalasti :(
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eli mun mielestä olisi hyvä , jos saisit jotain puhumisapua ensin, jos vaikka se ahdistuneisuus vähenisi tai loppuisi sillä. Jos olet tosi kovin ahdistunut niin tietty lääke helpottaa toivottavasti ensin.
Nämä mielialalääkkeet ovat aika yksillöllisiä , yksi sopii yhdelle muttei välttämättä toiselle. Rauhoittavat sen sijaan ovat hyviä jos tulee tosi pahoja "ahdistuskohtauksia". Mutta niihin jää helposti koukkuun.
Olen itse masennus- ja ahdistuspotilas. Lääke on hyvä apuväline siihen, että sen tarkoitus on helpottaa, jotta voit keskustelussa/terapiassa selvittää mistä se ahdistus tulee.
Itse olen nyt vuoden verran selvitellyt pahaa oloani. Aluksi tk-psykologin kanssa, nykyään keskusteluapua psykiatrian poliklinikalla/mielenterveystoimistossa. Tämä ovat ilmaisia. Psykoterapia on sitten usein maksullinen, mutta vaadi että pääset puhumaan esim. terveyskeskus psykologille.
Itse aloittelen myös mielialalääkitystä, koska tämä pelkkä puhuminen ei minua auta. Eri kaupungeissa on vähän erilainen tapa hoitaa näitä asioita.
Tätä mieltä minä. On hyvä että olet lähtenyt hakemaan apua. Kysele vaan rohkeasti lääkäriltä kaikkea mitä tulee mieleesi. Lääkäritkin ovat aika erilaisia, mutta ihmisiä hekin vain ovat:)
Tällaine jaaritus täältä.Toivottavasti auttoi.
Toivottavasti saat apua ahdistukseesi.Askel kerrallaan.
GAD:a, eli yl.ahdistuneisuushäiriötä, käytän SSRI-lääkett' terapiaa. Terapiassa käyn yksityisellä psykiatrilla jolla terapiakoulutus,samalla hoituvat lääkitysasiatkin.
Varaa sitten suoraan aika psykiatrilta,tk-lääkärit ovat pääsääntöisesti vain yleislääkäreitä.
Kiitos vastauksista, niistä oli apua.
Olen vain täysin ulalla siitä mitä mun pitäs tehdä ja mistä sitä aikaa varailla. Tilanne on se että olen opiskelija ja varaa ei ole pitkään käydä yksityisillä. Opiskelijaterveydenhuollosta en apua saa, siellä nauretaan mielenterveysongelmaiset pihalle,loistava suhtautuminen.
Mutta siis jos terveyskeskuksesta aikaa varaa, niin psykologille siis vai? Entä sitten jos pitäisi saada lääkitystä,tuleeko lähete psykiatrille, psykologihan käsittääkseni ei voi reseptejä kirjoittaa?
Entä sitten jos yksityiseltä, sittenkö suoraan kannattaa psykiatrille mennä? (Niin täytyy tehdä jos tk-aikaa saa ikuisuuden odottaa)
Varmaankaan ihan muutama käynti ei riitä vaan hoitosuhteesta tulee pitempi ja siis keskustelu tms terapiaa jatketaan ehkä pitkäänkin mahdollisen lääkityksen ohessa...
Anteeksi tyhmyyteni, mutta en nyt todellakaan yhtään tiedä mistään mitään :(
Kerron miten itse toimin aikoinani.
Soitin terveyskeskukseen ja varasin ajan omalle terveyskeskuslääkärille, joka on yleislääkäri. Sanoin siinä varatessa että ahdistaa ja masentaa, ja luulen että kyllä sen äänestänikin kuuli. sain ajan noin viikon päähän. onneksi silloin ei ollut akuutti hätä, joten kestin sen kyllä.
sain ajan omalle terveyskeskuslääkärilleni, joka oli erittäin hyvä. Hän kuunteli ja kirjoitti lähetteen terveyskeskuspsykologille. Jos lääkäri katsoo tarpeelliseksi hän määrää tässä vaiheessa jotain lääkettä. Voit keskustella hänen kanssaan siitä.Itselläni oli hyvin ymmärtävä tk-lääkäri. Muista vaatia jotain hoitoa itsellesi jos ei meinaa ottaa todesta.( joidenkin mielestä tk-lääkärit ei osaa määrätä oikeanlaisia mielialalääkkeitä. Tottahan se on, että psykiatrit ovat ammattimaisempia siinä.)
parin viikon päästä oli eka psykologi aika ja siellä kävin noin 10 kertaa.
sen jälkeen siirryin Psykiatrian poliklinikan puolelle. Jonne myös tämä sama tk-lääkäri teki lähetteen. ja sen jälkeen tällä pliklinikalla olen lääkeasiat hoitanut psykiatrin kanssa.
Ja matka jatkuu...
Ainut mistä olen maksanut on lääkärin käynnit.
Eli mun ohje on tämä:
Varaa aika terveyskeskuksesta lääkäriltä ja sano että ahdistaa. Ajanvarauksessa ne kyllä tietää. Puhutte sitten siellä lisää. Se on yksi vaihtoehto ensimmäiseksi askeleeksi.
Tässä tällainen pikakurssi, esimerkkinä mun matkasta..
Olin sairastanut kauan mitä erilaisempia oireita, ennen kuin pääsin kunnolliseen hoitoon, joka vastaikään alkanut.. Eli kuvion pitäisi mennä näin:
1. hakeudut omalle lääkärillesi terveysasemalle ja pyydät lähetettä psykiatriselle pkl:lle.
2. he kartoittavat tilanteesi (psykiatri ja psykologi, eka käynti melkoista kuulustelua).
3. tämän jälkeen neuvottelette siitä, onko lääkitys kannattavaa ja kuinka usein tulet jatkossa tapaamaan psykologia.
4. jos oireesi ovat vakavia, eikä niihin auta lääkitys/ psykologilla käynti noin 1-2/vk/2vk:ssa, niin saat lähetteen ns. Kelan terapiaan, joka tarkoittaa sitä, että yksityinen terapeutti työstää ongelmia kanssasi.
Ennen Kelan terapian aloittamista sinun on kuitenkin oltava kunnallisessa (psykiatrisella klinikalla avohoidossa tms.. n. 6kk) ennen kuin lausunto voidaan kirjoittaa ja lähettää Kelaan käsitelväksi. Käsittelyaika Kelassa on noin 2kk.
moi! ei hätää,apua saat mttstä.olen itse samassa tilantessa ja aloita kohta tarapian..hyvää syksyä
Itse otin yhteyttä lääkäriin, sain ensin rauhoittavia, kävin toisen kerran eri lääkärillä (molemmat sijaisia) ja tuntui siltä että hän otti mut vakavasti ja sanoi että kyse saattaisi olla pitkäaikaisesta masennuksesta. Hän ehdotti minulle mielialalääkettä, mutta mä säikähdin ajatusta silloin ja pyysin vaan toista reseptiä rauhoittavia (opamox)... Mietin kuitenkin asiaa ja samanaikaisesti yritin kuumeisesti päästä jonnekin juttelemaan... Kynnys pyytää apua on kuitenkin aika korkea..
Minulle mainittiin psykoterapia seurakunnan perheneuvottelu keskuksesta ja kuulin lisää siitä äidiltä ja tädiltä joka on psykiatrinen sairaanhoitaja... Koska jonot perheneuvottelu keskukseen oli niin pitkät otin uudelleen yhteyttä lääkäriin kun päätin et voisin sittenkin aloittaa lääkkeet. Samalla kysyin psykoterapian mahdollisuudesta ja lääkäri kirjoitti lähetteen psykiatrille arviointia varten.
Kävin psykiatrilla ja hän oli valmis laittaan mut suoraan psykoterapiaan (olen alle 25-vuotias) kävi kuitenkin ilmi että mun pitää olla julkisella puolella asianmukaisessa hoidossa 3kk ennen kuin kela myöntää tukea psykoterapiaan... nyt odotan siis et mielenterveyskeskuksesta otetaan yhteyttä, sieltä kun järjestetään siksi aikaa hoitoa. On tietenkin olemassa se riski et kela evää psykiatrin lausunnon mun hoitoon pääsemisestä...
Olen huojentunut siitä että jokainen lääkäri jonka kanssa oon ollut tekemisissä on ottanut mut vakavasti... se on jopa ihmetyttänyt, kun on aina ollut sellainen pelko ettei suhtauduta mun ongelmiin vakavasti.
sen verran vielä, et musta tuntuu että lääkettä määrätään aika helposti... Ne tuokin helpotuksen nopeammin kuin terapia, jonne voi kestää jonkin aikaa ennen kuin pääsee. Arki voi olla hieman siedettävämpää siihen asti.. Itse en tiedä miten olisin pärjännyt jos en olisi alussa saanut niitä rauhoittavia. Olen myös ottanut sen asenteen et jos lääkkeitä määrätään, niin sitten on syytä hoitaa mun mieltäkin... Mua ei jätetä pelkästään lääkkeiden varaan, se on varma juttu. Jos niin käy,ni rupean mesoamaan ;)Mut jokaisen tilanne on erilainen, et sinsä en voi sillä tavalla sanoa...
niin että jos helsingissä asustelet marssippa auroraan siel on psykiatrian päivystys! siellä menee vähän aikaa kyllä ( 2h odotettiin sinne nuorisopsykiatria) se on vissiin semmonen ihan akuutti mesta. voimia!