Heissan!
Olisi mielenkiintoista kuulla kuinka kolmekymmpisillä ja päälle sh-veteraaneilla sitten todellisuudessa porskuttaa, kun täälläkin niin paljon puhutaan syömishäiriön seurauksista.
Itse oon pian kolmekymppinen, jolla on ollut n. 15 vuoden ajan ajoittaisia ahmimiskausia. Nykyisin on vatsahaavan esiaste, vatsakatarri, ja hampaatkin aika heikossa (tai ei ainakaan hyvässä) kunnossa. Myös suolistovaivaa ja peräpukamia ollut. Siinä jotain fyysisiä seurauksia. En edes uskalla ajatella, jos olisin koko tänä ajan myös oksennellut, mitä olisi jäljellä... toisaalta varmaan yksilöllistä ja toiset selviää vähemmin seurauksin.
Onneksi sairaus taitaa yleensä iän myötä hellittää, vaikka ei välttämättä koskaan häviä.
Olisi mielenkiintoista kuulla kuinka kolmekymmpisillä ja päälle sh-veteraaneilla sitten todellisuudessa porskuttaa, kun täälläkin niin paljon puhutaan syömishäiriön seurauksista.
Itse oon pian kolmekymppinen, jolla on ollut n. 15 vuoden ajan ajoittaisia ahmimiskausia. Nykyisin on vatsahaavan esiaste, vatsakatarri, ja hampaatkin aika heikossa (tai ei ainakaan hyvässä) kunnossa. Myös suolistovaivaa ja peräpukamia ollut. Siinä jotain fyysisiä seurauksia. En edes uskalla ajatella, jos olisin koko tänä ajan myös oksennellut, mitä olisi jäljellä... toisaalta varmaan yksilöllistä ja toiset selviää vähemmin seurauksin.
Onneksi sairaus taitaa yleensä iän myötä hellittää, vaikka ei välttämättä koskaan häviä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
olin jo luullut päässeeni siitä eroon. mutta lihoin vuodessa 15kg onnettoman avioliiton takia, olen ahminut muutaman kuukauden aivan holtittomasti ja huomaan kuinka helppoa on sen jälkeen oksentamalla tyhjentää vatsalaukku. tiedän että tätä jatkuu kunnes elämäni tai kiloni ovat tasapainossa. olen 53v. lääkäri nauraa ja sanoo että ei syytä huoleen, painoin 42kg viimeisen ahmimiskauteni jälkeen n.10vuotta sitten.