Suzette Hattingh (Saksa)

kanssasi siinä, että ensin tulee itse tutustua itsekunkin julistajan oppiin ennenkuin antaa mielipiteensä.
Henget tulee koetella Raamatun totuudella, eikä omilla luuloilla.

Itse en koskaan kirjoita mitään, mihin en olisi ensin perehtynyt-- näin vain tällä palstalla kirjoittaville "yleisille syyttäjille" tiedoksi.

ReaAalto kirjoitti:

kanssasi siinä, että ensin tulee itse tutustua itsekunkin julistajan oppiin ennenkuin antaa mielipiteensä.
Henget tulee koetella Raamatun totuudella, eikä omilla luuloilla.

Itse en koskaan kirjoita mitään, mihin en olisi ensin perehtynyt-- näin vain tällä palstalla kirjoittaville "yleisille syyttäjille" tiedoksi.

Lue lisää

kertoo tasapainottomasta katkerasta sisimmästä.

nimimerkin todé ajattelua.

todé vaikuttaa olevan hyvin fiksu ja miettiväinen ihminen. hänellä on sanan säilä hallussaan, napauttelee teräviä kommentteja jne. mutta kuitenkin on täällä, ilmeisenä uskovaisena, uskovaisten joukossa kirjoittelemassa arviointeja joidenkin kuviteltujen "jumalan ihmisten" saarnoista.

todé siis selvästi antaa ymmärtää hänenkin ajatteluunsa kuuluvan sen, että joillakin ihmisillä, kuten tässä tapauksessa hattingilla on muita ihmisiä jo lähtökohtaisesti enemmän tietoa, miten ihmisten tulee täällä elää ja minkälainen elämä on mahdolliselle jumalalle mieleen.

todén muiden kirjoitusten perusteella pystyisi hyvinkin päättelemään hänen olevan kuvia kumartelematon nainen, joka itse päättää elämänsä valinnoistaan. voisin muutenkin kuvitella todén olevan ihminen, joka enemmän kuin paremmin ymmärtää uskonpohdiskelujen olevan niitä henkilökohtaisia pohdiskelua, joista kukin voi todellakin muodostaa omat teoriansa ja näkemyksensä.

tässä viestissä todé siis osoittaa uskovaisille tyypillistä kuuliaisuutta joidenkin - kuka kenenkin - saarnoja kohtaan. hän on asettunut kristinuskon jalustoihin ja pohdiskelee kristinuskon viitekehyksestä mahdollisen jumalan olemassaoloa, ominaisuuksia, mielenmukaisuuksia jne. todé ilmeisesti on myös uskonasiat enemmän kollektiivisina, seurakuntakeskeisinä asioina näkevä ihminen eikä nimenomaan henkilökohtaisina pohdiskeluina.

tätä ei todésta äkkipäätään uskoisi.

kysyvä ei tieltä eksy kirjoitti:

nimimerkin todé ajattelua.

todé vaikuttaa olevan hyvin fiksu ja miettiväinen ihminen. hänellä on sanan säilä hallussaan, napauttelee teräviä kommentteja jne. mutta kuitenkin on täällä, ilmeisenä uskovaisena, uskovaisten joukossa kirjoittelemassa arviointeja joidenkin kuviteltujen "jumalan ihmisten" saarnoista.

todé siis selvästi antaa ymmärtää hänenkin ajatteluunsa kuuluvan sen, että joillakin ihmisillä, kuten tässä tapauksessa hattingilla on muita ihmisiä jo lähtökohtaisesti enemmän tietoa, miten ihmisten tulee täällä elää ja minkälainen elämä on mahdolliselle jumalalle mieleen.

todén muiden kirjoitusten perusteella pystyisi hyvinkin päättelemään hänen olevan kuvia kumartelematon nainen, joka itse päättää elämänsä valinnoistaan. voisin muutenkin kuvitella todén olevan ihminen, joka enemmän kuin paremmin ymmärtää uskonpohdiskelujen olevan niitä henkilökohtaisia pohdiskelua, joista kukin voi todellakin muodostaa omat teoriansa ja näkemyksensä.

tässä viestissä todé siis osoittaa uskovaisille tyypillistä kuuliaisuutta joidenkin - kuka kenenkin - saarnoja kohtaan. hän on asettunut kristinuskon jalustoihin ja pohdiskelee kristinuskon viitekehyksestä mahdollisen jumalan olemassaoloa, ominaisuuksia, mielenmukaisuuksia jne. todé ilmeisesti on myös uskonasiat enemmän kollektiivisina, seurakuntakeskeisinä asioina näkevä ihminen eikä nimenomaan henkilökohtaisina pohdiskeluina.

tätä ei todésta äkkipäätään uskoisi.

Lue lisää

Jeesus on olemassa. Hän on Jumala.
tode palvelee Jeesusta ja kumartaa vain Häntä. Jeesus on toden Kunnian Herra!

jos minä saan täällä ja muuallakin ilmaista ajatuksiani Jumalasta, niin miksi ei esimerkiksi suzanne hatting saa tehdä sitä jossain muualla? saarna on kuitenkin vain yksi tapa tuoda ilmi Jumalan tahtoa.
jos joitakin muita tapoja tuotaisiin täällä esille, ottaisin kantaa, tottakai. täällä "keskustellaan" yleensä vain saarnnoista ja saarnaamisesta. eism kirjallisuudesta ei koskaan.

uskonasiat ovat ennenkaikkea henkilökohtaisia, mutta en millään muotoa voi ajatella, että ne eivät olisi myös kollektiivisia, paikalliseurakunnallisia, kuten myös kaikkia maailman Jeesus-uskoisia yhdistäviä.

todé kirjoitti:

Jeesus on olemassa. Hän on Jumala.
tode palvelee Jeesusta ja kumartaa vain Häntä. Jeesus on toden Kunnian Herra!

jos minä saan täällä ja muuallakin ilmaista ajatuksiani Jumalasta, niin miksi ei esimerkiksi suzanne hatting saa tehdä sitä jossain muualla? saarna on kuitenkin vain yksi tapa tuoda ilmi Jumalan tahtoa.
jos joitakin muita tapoja tuotaisiin täällä esille, ottaisin kantaa, tottakai. täällä "keskustellaan" yleensä vain saarnnoista ja saarnaamisesta. eism kirjallisuudesta ei koskaan.

uskonasiat ovat ennenkaikkea henkilökohtaisia, mutta en millään muotoa voi ajatella, että ne eivät olisi myös kollektiivisia, paikalliseurakunnallisia, kuten myös kaikkia maailman Jeesus-uskoisia yhdistäviä.

Lue lisää

näetkö itsesi ja hattingin vaikutusvallaltanne samantasoisina ihmisinä?

uskovaisyhteisöt ovat tyypillisiä tiiviitä ihmisyhteisöjä, joissa jotkut esiintymiskykyiset, suunsa aukaista tohtivat, vakuuttavasti puhuvat ja jopa karismaattisetkin ihmiset määrittelevät hyvinkin pitkälti yhteisön jäsenten ajattelun rajat. kristinuskoisissa yhteisöissä rajat haetaan raamatusta, islaminuskoisissa yhteisöissä koraanista, saksan 'kolmannessa valtakunnassa' hitlerin ja kumppaneiden aivoituksista jne. kussakin (uskonnollisessa) yhteisössä on omat auktoriteettinsa, rajojen määrittäjät.

sinusta ei hevillä uskoisi, että jo lähtökohtaisesti yhteisöön kuulumalla hyväksyt ja annat oikeutuksen tällaiselle toimintatavalle, joka tosiaan dominoi ihmisten keskuudessa? voisin enstuntumalta helposti kuvitella sun olevan itsenäinen ihminen, joka ei elämänsä valinnoissa ole missään riippuvuussuhteessa johonkin ihmisyhteisöön ja yhteisön oppeihin.

todé kirjoitti:

Jeesus on olemassa. Hän on Jumala.
tode palvelee Jeesusta ja kumartaa vain Häntä. Jeesus on toden Kunnian Herra!

jos minä saan täällä ja muuallakin ilmaista ajatuksiani Jumalasta, niin miksi ei esimerkiksi suzanne hatting saa tehdä sitä jossain muualla? saarna on kuitenkin vain yksi tapa tuoda ilmi Jumalan tahtoa.
jos joitakin muita tapoja tuotaisiin täällä esille, ottaisin kantaa, tottakai. täällä "keskustellaan" yleensä vain saarnnoista ja saarnaamisesta. eism kirjallisuudesta ei koskaan.

uskonasiat ovat ennenkaikkea henkilökohtaisia, mutta en millään muotoa voi ajatella, että ne eivät olisi myös kollektiivisia, paikalliseurakunnallisia, kuten myös kaikkia maailman Jeesus-uskoisia yhdistäviä.

Lue lisää

Kuvitteleeko kysyvä- itse olevansa tuollainen, kuten hän itse asian ilmaisee:
"itsenäinen ihminen, joka ei elämänsä valinnoissa ole missään
riippuvuussuhteessa johonkin ihmisyhteisöön ja yhteisön oppeihin." ?

Juurihan ao. ihminen asian ilmaisi ja tunnusti olevansa "riippuainen"
maailman laajuisesta Jeesus-seurakunnasta. Näinhaän se on,
olemme ja kuulumme kaikki uskovat osallisia "Kristuksen ruumiista",
kuten Jumalan valtakunnan, vielä toistaiseksi maanpäällistä osaa,
Hänen seurakuntaansa, kutsutaan. Ja voi sitä uskovaa,
joka omaa "itsenäisyyttään" todistaakseen sanoo olevansa seurakunnasta riippumaton.

Yksilöuskova tarvitsee seurakuntaa hengellisenä kotinaan.
Ja aivan kuten maailman sotilaallisilla armeijoilla
on tarpeen olla omat tukikohtansa, on uskovalle tarpeen olla
"hengellinen tukikohta" josta saa mm. "muona" ym.
-täydennyksiä ja TUKEA hengelliselle elämälleen.

Uskovista käytetään myös nimitystä "Jumalan lapset".
Koskaan en ole huomannut enkä kuullut, että meistä täytyisi tulla "Jumalan aikuisia",
ei, vaan saamme aina pysyä RIIPPUVUUSSUHTEESSA Häneen Taivalliseen Isäämme.

wayofcross kirjoitti:

Kuvitteleeko kysyvä- itse olevansa tuollainen, kuten hän itse asian ilmaisee:
"itsenäinen ihminen, joka ei elämänsä valinnoissa ole missään
riippuvuussuhteessa johonkin ihmisyhteisöön ja yhteisön oppeihin." ?

Juurihan ao. ihminen asian ilmaisi ja tunnusti olevansa "riippuainen"
maailman laajuisesta Jeesus-seurakunnasta. Näinhaän se on,
olemme ja kuulumme kaikki uskovat osallisia "Kristuksen ruumiista",
kuten Jumalan valtakunnan, vielä toistaiseksi maanpäällistä osaa,
Hänen seurakuntaansa, kutsutaan. Ja voi sitä uskovaa,
joka omaa "itsenäisyyttään" todistaakseen sanoo olevansa seurakunnasta riippumaton.

Yksilöuskova tarvitsee seurakuntaa hengellisenä kotinaan.
Ja aivan kuten maailman sotilaallisilla armeijoilla
on tarpeen olla omat tukikohtansa, on uskovalle tarpeen olla
"hengellinen tukikohta" josta saa mm. "muona" ym.
-täydennyksiä ja TUKEA hengelliselle elämälleen.

Uskovista käytetään myös nimitystä "Jumalan lapset".
Koskaan en ole huomannut enkä kuullut, että meistä täytyisi tulla "Jumalan aikuisia",
ei, vaan saamme aina pysyä RIIPPUVUUSSUHTEESSA Häneen Taivalliseen Isäämme.

Lue lisää

"itsenäinen ihminen, joka ei elämänsä valinnoissa ole missään
riippuvuussuhteessa johonkin ihmisyhteisöön ja yhteisön oppeihin"

on.


"Näinhaän se on,
olemme ja kuulumme kaikki uskovat osallisia "Kristuksen ruumiista",
kuten Jumalan valtakunnan, vielä toistaiseksi maanpäällistä osaa,
Hänen seurakuntaansa, kutsutaan"

voihan suoranaisen läheisriippuvuuden noinkin kauniiseen kielikuvaan kuin kristuksen ruumis pukea.


"Ja voi sitä uskovaa,
joka omaa "itsenäisyyttään" todistaakseen sanoo olevansa seurakunnasta riippumaton"

pidän varsin epätodennäköisenä sitä, että sellainen ihminen edes olisi uskovainen, joka on kaikenmaailman 'seurakunnista' riippumaton.



"Yksilöuskova tarvitsee seurakuntaa hengellisenä kotinaan.
Ja aivan kuten maailman sotilaallisilla armeijoilla
on tarpeen olla omat tukikohtansa, on uskovalle tarpeen olla
"hengellinen tukikohta" josta saa mm. "muona" ym.
-täydennyksiä ja TUKEA hengelliselle elämälleen"

ymmärrän hyvin sen, että uskonkappaleiden sisältöihin, joiden todenperäisyydestä ei tunnetusti vielä ole havaintoja tehty, uskomiseen tarvitaan muidenkin ihmisten uskomista samaan asiaan ja 'todistamisia' niistä.



"Uskovista käytetään myös nimitystä "Jumalan lapset".
Koskaan en ole huomannut enkä kuullut, että meistä täytyisi tulla "Jumalan aikuisia",
ei, vaan saamme aina pysyä RIIPPUVUUSSUHTEESSA Häneen Taivalliseen Isäämme"

läheisriippuvuus, johon terapeutit ja psykiatrit törmäävät jatkuvasti työssään saa näin uskovaispiireissä oikeutuksensa uskovan elämään kuuluvana asiana.

kysyvä ei tieltä eksy kirjoitti:

näetkö itsesi ja hattingin vaikutusvallaltanne samantasoisina ihmisinä?

uskovaisyhteisöt ovat tyypillisiä tiiviitä ihmisyhteisöjä, joissa jotkut esiintymiskykyiset, suunsa aukaista tohtivat, vakuuttavasti puhuvat ja jopa karismaattisetkin ihmiset määrittelevät hyvinkin pitkälti yhteisön jäsenten ajattelun rajat. kristinuskoisissa yhteisöissä rajat haetaan raamatusta, islaminuskoisissa yhteisöissä koraanista, saksan 'kolmannessa valtakunnassa' hitlerin ja kumppaneiden aivoituksista jne. kussakin (uskonnollisessa) yhteisössä on omat auktoriteettinsa, rajojen määrittäjät.

sinusta ei hevillä uskoisi, että jo lähtökohtaisesti yhteisöön kuulumalla hyväksyt ja annat oikeutuksen tällaiselle toimintatavalle, joka tosiaan dominoi ihmisten keskuudessa? voisin enstuntumalta helposti kuvitella sun olevan itsenäinen ihminen, joka ei elämänsä valinnoissa ole missään riippuvuussuhteessa johonkin ihmisyhteisöön ja yhteisön oppeihin.

Lue lisää

olisi aivan huippua, jos minulla olisi Jeesuksenlaista vaikutusvaltaa, vaan kun ei ole. sitähän tässä kuitenkin haeskennellaan ja siitä on kysymys saarnaamisessakin.
perinpohjin ei siis ole vaikutusvallasta kyse ollenkaan, eikä siis mistään "tällaisesta toimintavasta".
eri asia on, että haetaan omavaltaisesti vaikutusvaltaa esim. seurakuntayhteisössä ja käytetään sitä turmelevalla tavalla. sellaista on sattuunut ja sattuu hela tiden.
minä en kuitenkaan näe pahana, jos joku raamatullisesti tervehenkinen muistuttaa minua raamatun asettamista rajoista toimimalla Jumalan suuna.
sinusta se taitaa olla perin paha juttu?

mikä Jeesuksen opissa ylipäätään lienee sellaista, joka saa sinussa aikaan kylmän väristyksiä? vai onko se vain tuo dominointi-ajattelu, kun vaivaa?

olen tosiaan aika itsenäinen ihminen, enkä ole valinnoissani riippuvainen muihin ihmisistä. olen jopa melkoisen kyynistä lajia, ja se, kuten tietänet, ei ole aina niin mukavaa.
kuitenkin, vaikka olen se, mikä olen, tahdon elää riippuvuussuhteessa Jeesukseen ja olen tehnyt tietoisen valinnan tutusta Häneen.
en koe jäsenyyttä Jumalan seurakunnassa (tässä tapauksessa helluntai-) millään lailla riippuvuusongelmana.
luulen, että mitä enemmän olen kiinni Jeesuksessa ja Hänen Ristissään, sitä vähemmän olen epäterveellä tavalla riippuvainen seurakuntayhteisöstäni.

kysyvä ei tieltä eksy kirjoitti:

nimimerkin todé ajattelua.

todé vaikuttaa olevan hyvin fiksu ja miettiväinen ihminen. hänellä on sanan säilä hallussaan, napauttelee teräviä kommentteja jne. mutta kuitenkin on täällä, ilmeisenä uskovaisena, uskovaisten joukossa kirjoittelemassa arviointeja joidenkin kuviteltujen "jumalan ihmisten" saarnoista.

todé siis selvästi antaa ymmärtää hänenkin ajatteluunsa kuuluvan sen, että joillakin ihmisillä, kuten tässä tapauksessa hattingilla on muita ihmisiä jo lähtökohtaisesti enemmän tietoa, miten ihmisten tulee täällä elää ja minkälainen elämä on mahdolliselle jumalalle mieleen.

todén muiden kirjoitusten perusteella pystyisi hyvinkin päättelemään hänen olevan kuvia kumartelematon nainen, joka itse päättää elämänsä valinnoistaan. voisin muutenkin kuvitella todén olevan ihminen, joka enemmän kuin paremmin ymmärtää uskonpohdiskelujen olevan niitä henkilökohtaisia pohdiskelua, joista kukin voi todellakin muodostaa omat teoriansa ja näkemyksensä.

tässä viestissä todé siis osoittaa uskovaisille tyypillistä kuuliaisuutta joidenkin - kuka kenenkin - saarnoja kohtaan. hän on asettunut kristinuskon jalustoihin ja pohdiskelee kristinuskon viitekehyksestä mahdollisen jumalan olemassaoloa, ominaisuuksia, mielenmukaisuuksia jne. todé ilmeisesti on myös uskonasiat enemmän kollektiivisina, seurakuntakeskeisinä asioina näkevä ihminen eikä nimenomaan henkilökohtaisina pohdiskeluina.

tätä ei todésta äkkipäätään uskoisi.

Lue lisää

arviointi madame tode`sta

todé kirjoitti:

olisi aivan huippua, jos minulla olisi Jeesuksenlaista vaikutusvaltaa, vaan kun ei ole. sitähän tässä kuitenkin haeskennellaan ja siitä on kysymys saarnaamisessakin.
perinpohjin ei siis ole vaikutusvallasta kyse ollenkaan, eikä siis mistään "tällaisesta toimintavasta".
eri asia on, että haetaan omavaltaisesti vaikutusvaltaa esim. seurakuntayhteisössä ja käytetään sitä turmelevalla tavalla. sellaista on sattuunut ja sattuu hela tiden.
minä en kuitenkaan näe pahana, jos joku raamatullisesti tervehenkinen muistuttaa minua raamatun asettamista rajoista toimimalla Jumalan suuna.
sinusta se taitaa olla perin paha juttu?

mikä Jeesuksen opissa ylipäätään lienee sellaista, joka saa sinussa aikaan kylmän väristyksiä? vai onko se vain tuo dominointi-ajattelu, kun vaivaa?

olen tosiaan aika itsenäinen ihminen, enkä ole valinnoissani riippuvainen muihin ihmisistä. olen jopa melkoisen kyynistä lajia, ja se, kuten tietänet, ei ole aina niin mukavaa.
kuitenkin, vaikka olen se, mikä olen, tahdon elää riippuvuussuhteessa Jeesukseen ja olen tehnyt tietoisen valinnan tutusta Häneen.
en koe jäsenyyttä Jumalan seurakunnassa (tässä tapauksessa helluntai-) millään lailla riippuvuusongelmana.
luulen, että mitä enemmän olen kiinni Jeesuksessa ja Hänen Ristissään, sitä vähemmän olen epäterveellä tavalla riippuvainen seurakuntayhteisöstäni.

Lue lisää

"minä en kuitenkaan näe pahana, jos joku raamatullisesti tervehenkinen muistuttaa minua raamatun asettamista rajoista toimimalla Jumalan suuna.
sinusta se taitaa olla perin paha juttu?"

mulla on luonnollisesti omat käsitykseni susta todé. tekstissä itsestäsi kuvailemas asiat osui täsmäsivät sinusta arvailemieni asioiden kanssa. todennäköisesti tulisin jopa juttuun sun kanssas. uskon nimittäin hyvin ymmärtäväni, mitä tarkotat 'kyynistä lajia olemisella'.

uskotko siis raamatussa kirjoitettujen asioiden olevan täyttä totta? joillakin 2000 vuotta sitten ja aiemmin eläneillä on siis ollut meitä nykyihmisiä ja muita aikalaisiansa enemmän tietoa mahdollisesta jumalasta, josta ovat raamattuun kuvailuja kirjoittaneet.

ihmistä on kautta aikain kiinnostanut pohdiskelu mahdollisten meitä itseämme niin älyllisesti kuin muutenkin korkeampien tahojen mahdollinen olemassaolo. sellaisia saatan itsekin joskus pohdiskella. uskot siis, että jossain vaiheessa 2000 vuotta sitten ja aiemmin tämä mahdollinen, jumalaksi nykyään kutsuttu taho ilmoitti itsestään ja omista toiveistaan ihmisten suhteen joillekin ihmisille, jotka sitten kirjoittivat havaitsemastaan ylös, joista aikojen saatossa taas koostettiin raamattu. et pidä mahdollisena sitä, että nämä raamatunkin kuvailut jumalasta ja hänen tahdostaan ovat aikalaistensa omia peilailuja siitä, miten itse haluaisivat asioiden olevan - kaikenlaisia ongelmia kun todennäköisesti hekin ihmisten ilmoilla näkivät.

tuonaikaisissa ihmisyhteisöissä oli selkeä hierarkia. johtajina olivat karismaattiset ja ulkoisesti vakuuttavat ihmiset. luultavasti niissä oli jo hyvin varhaisista ajoista lähtien myös kaiken maailman hengellisiin johtajiin verrattavia ihmisiä. nämä toimivat yhteisön "operatiivisten johtajien" tukena. hengelliset johtajat nekin todennäköisesti pohtivat ihan samanlaisia ikuisuuskysymyksiä kuin mekin nykyään. heillä kun oli arvostettu asema yhteisöissään niin yhteisön jäseniä hallitakseen näppärästi selittivät olevan olemassa jumala joka haluaa meidän toimivan näin ja niin. kansaan upposi näiden johtajien puheet. jumala-spekulaatioista tuli näin totta kansan keskuudessa. se sopi hyin johtopuolen porukalle. he ottivat näppärästä hallitsemiskeinosta pysyvän tavan.

saattaahan tosin olla, että hengellisten johtajien paikat yhteisöissä asetettiin vasta sitten, kun joku muu johtaja oli ensimmäisenä antanut yhteisölle ensimmäisenä jumalan ja kuvailut jumalan mielenmukaisuuksista.

juurikin tämänkaltaisesta asetelmasta lienee saanut alkunsa ketju, jossa uskonspekulaaioita pidetään tosiasioina. jumala-teoriat ovat vain aikojen saatossa muottaneet muotoaan ja niitä on jakaantunut erilaisiksi uskonnollisiksi oppirakennelmiksi, aina juutalaisuudeksi, kristinuskoksi kuin niistä tuhatluvulla syntyneeseen islaminuskoksikin.

jo alusta alkaen uskonasioiden "päävirtaus" kehittyi suuntaan, jossa niiden on huono todeta olleen ihmisten henkilökohtaisia uskonpohdiskeluja kysymyksistä, joiden äärellä me kaikki olemme ja jotka vaivaavat meidän kaikkien mieliä. niistä tuli kollektiivisia yhteisöjen massakäsityksiä, joilla yhteisöihin määäriteltiin elämisen ym. rajat.

tämän vuoksi ihmettelenkin sinun pysyttelyä alkuaikojen ihmisyhteisöjä ilmeisen hyvin muistuttavissa uskovaisyhteisöissä. sinun itsenäisenä ja muiden näkemyksistä riippumattomana henkilönä on vaikea kuvitella niissä viihtyvän. saatan hyvin kuvitella, ettet niissä kriittisenä ihmisenä loppuviimein oikein viihdykään.

en sano tarkoittamaasi asiaa perin pohjin pahaksi jutuksi, kuten oletat. vaikkakin väitän, että uskonnollisilla oppirakennelmilla on niiden päälle rakentuvien ihmisyhteisöjen toiminnan kautta yleisesti arveltua laajemmat yhteydet ihmisten ilmoilla esiintyviin ongelmiin. erikseen sinun tapauksessasi puhtaasti ihmettelen vain ajatusmaailmaasi.



"mikä Jeesuksen opissa ylipäätään lienee sellaista, joka saa sinussa aikaan kylmän väristyksiä? vai onko se vain tuo dominointi-ajattelu, kun vaivaa?"

lähinnä jälkimmäinen ja se, kuinka ihmisillä on näiden uskonnollisten oppirakennelmien täyttämässä maailmassamme lievästi sanoen melko hämärtynyt käsitys siitä, mistä asioista voi jokainen ihminen havaintoja tehdä ja mitkä asiat taas kuuvuat spekulatiivisten asioiden joukkoon, joista ei ainakaan toistaiseksi ole havaintoja tehty. muuta kuin kukin uskonyhteisö omien uskonteorioidensa todenperästä, tietenkin :)

jeesuksen sanomiksi väitetyt hajatelmat ovat monet sinänsä varsin fiksuja. vertauskuvallisia ja arvostuksellisia, kielikuvien täyttämiä lausahduksia, joka jättää kuulijalle itselleenkin miettimisen aihetta. ja mitäs muuta tämä maailma tarvitsisikaan kuin ihmisissä laajemmin syttyvää asioiden omakohtaista, uteliasta, ennakkoluulotonta, avointa jne. pohdiskelua!

paavalin sanomiset taas ovat tylsästi selkeän käsky- ja kieltoluonteisia. monet jättävät niin sanotusti aivot narikkaan paavalin ladellessa asioiden laidat. jeesus on kristinuskossa se julkijumala. paavali taas ajaa monissa kristinuskon alaisissa yhteisöissä auktoriteetillaan jopa jeesuksen ohi.

kysyvä ei tieltä eksy kirjoitti:

"minä en kuitenkaan näe pahana, jos joku raamatullisesti tervehenkinen muistuttaa minua raamatun asettamista rajoista toimimalla Jumalan suuna.
sinusta se taitaa olla perin paha juttu?"

mulla on luonnollisesti omat käsitykseni susta todé. tekstissä itsestäsi kuvailemas asiat osui täsmäsivät sinusta arvailemieni asioiden kanssa. todennäköisesti tulisin jopa juttuun sun kanssas. uskon nimittäin hyvin ymmärtäväni, mitä tarkotat 'kyynistä lajia olemisella'.

uskotko siis raamatussa kirjoitettujen asioiden olevan täyttä totta? joillakin 2000 vuotta sitten ja aiemmin eläneillä on siis ollut meitä nykyihmisiä ja muita aikalaisiansa enemmän tietoa mahdollisesta jumalasta, josta ovat raamattuun kuvailuja kirjoittaneet.

ihmistä on kautta aikain kiinnostanut pohdiskelu mahdollisten meitä itseämme niin älyllisesti kuin muutenkin korkeampien tahojen mahdollinen olemassaolo. sellaisia saatan itsekin joskus pohdiskella. uskot siis, että jossain vaiheessa 2000 vuotta sitten ja aiemmin tämä mahdollinen, jumalaksi nykyään kutsuttu taho ilmoitti itsestään ja omista toiveistaan ihmisten suhteen joillekin ihmisille, jotka sitten kirjoittivat havaitsemastaan ylös, joista aikojen saatossa taas koostettiin raamattu. et pidä mahdollisena sitä, että nämä raamatunkin kuvailut jumalasta ja hänen tahdostaan ovat aikalaistensa omia peilailuja siitä, miten itse haluaisivat asioiden olevan - kaikenlaisia ongelmia kun todennäköisesti hekin ihmisten ilmoilla näkivät.

tuonaikaisissa ihmisyhteisöissä oli selkeä hierarkia. johtajina olivat karismaattiset ja ulkoisesti vakuuttavat ihmiset. luultavasti niissä oli jo hyvin varhaisista ajoista lähtien myös kaiken maailman hengellisiin johtajiin verrattavia ihmisiä. nämä toimivat yhteisön "operatiivisten johtajien" tukena. hengelliset johtajat nekin todennäköisesti pohtivat ihan samanlaisia ikuisuuskysymyksiä kuin mekin nykyään. heillä kun oli arvostettu asema yhteisöissään niin yhteisön jäseniä hallitakseen näppärästi selittivät olevan olemassa jumala joka haluaa meidän toimivan näin ja niin. kansaan upposi näiden johtajien puheet. jumala-spekulaatioista tuli näin totta kansan keskuudessa. se sopi hyin johtopuolen porukalle. he ottivat näppärästä hallitsemiskeinosta pysyvän tavan.

saattaahan tosin olla, että hengellisten johtajien paikat yhteisöissä asetettiin vasta sitten, kun joku muu johtaja oli ensimmäisenä antanut yhteisölle ensimmäisenä jumalan ja kuvailut jumalan mielenmukaisuuksista.

juurikin tämänkaltaisesta asetelmasta lienee saanut alkunsa ketju, jossa uskonspekulaaioita pidetään tosiasioina. jumala-teoriat ovat vain aikojen saatossa muottaneet muotoaan ja niitä on jakaantunut erilaisiksi uskonnollisiksi oppirakennelmiksi, aina juutalaisuudeksi, kristinuskoksi kuin niistä tuhatluvulla syntyneeseen islaminuskoksikin.

jo alusta alkaen uskonasioiden "päävirtaus" kehittyi suuntaan, jossa niiden on huono todeta olleen ihmisten henkilökohtaisia uskonpohdiskeluja kysymyksistä, joiden äärellä me kaikki olemme ja jotka vaivaavat meidän kaikkien mieliä. niistä tuli kollektiivisia yhteisöjen massakäsityksiä, joilla yhteisöihin määäriteltiin elämisen ym. rajat.

tämän vuoksi ihmettelenkin sinun pysyttelyä alkuaikojen ihmisyhteisöjä ilmeisen hyvin muistuttavissa uskovaisyhteisöissä. sinun itsenäisenä ja muiden näkemyksistä riippumattomana henkilönä on vaikea kuvitella niissä viihtyvän. saatan hyvin kuvitella, ettet niissä kriittisenä ihmisenä loppuviimein oikein viihdykään.

en sano tarkoittamaasi asiaa perin pohjin pahaksi jutuksi, kuten oletat. vaikkakin väitän, että uskonnollisilla oppirakennelmilla on niiden päälle rakentuvien ihmisyhteisöjen toiminnan kautta yleisesti arveltua laajemmat yhteydet ihmisten ilmoilla esiintyviin ongelmiin. erikseen sinun tapauksessasi puhtaasti ihmettelen vain ajatusmaailmaasi.



"mikä Jeesuksen opissa ylipäätään lienee sellaista, joka saa sinussa aikaan kylmän väristyksiä? vai onko se vain tuo dominointi-ajattelu, kun vaivaa?"

lähinnä jälkimmäinen ja se, kuinka ihmisillä on näiden uskonnollisten oppirakennelmien täyttämässä maailmassamme lievästi sanoen melko hämärtynyt käsitys siitä, mistä asioista voi jokainen ihminen havaintoja tehdä ja mitkä asiat taas kuuvuat spekulatiivisten asioiden joukkoon, joista ei ainakaan toistaiseksi ole havaintoja tehty. muuta kuin kukin uskonyhteisö omien uskonteorioidensa todenperästä, tietenkin :)

jeesuksen sanomiksi väitetyt hajatelmat ovat monet sinänsä varsin fiksuja. vertauskuvallisia ja arvostuksellisia, kielikuvien täyttämiä lausahduksia, joka jättää kuulijalle itselleenkin miettimisen aihetta. ja mitäs muuta tämä maailma tarvitsisikaan kuin ihmisissä laajemmin syttyvää asioiden omakohtaista, uteliasta, ennakkoluulotonta, avointa jne. pohdiskelua!

paavalin sanomiset taas ovat tylsästi selkeän käsky- ja kieltoluonteisia. monet jättävät niin sanotusti aivot narikkaan paavalin ladellessa asioiden laidat. jeesus on kristinuskossa se julkijumala. paavali taas ajaa monissa kristinuskon alaisissa yhteisöissä auktoriteetillaan jopa jeesuksen ohi.

Lue lisää

vielä kyynisyydestä...
siitä johtuen kai sitten suhtaudun aika kriittisesti moneen näissä piireissä näkemääni.
siitäkin huolimatta, vaikka olen tässä vuosien varrella törmännyt yhteen jos toiseenkin dominanttiin (!), on uskoni Jeesukseen olemassaoloon ja Hänen evankeliuminsa todellisuuteen vain vahvistunut.
on tosiaan varsin kummallista minunkin mielestäni, että tunnen hyvin vahvaa uskonyhteyttä uskoviin kaikkialla maailmassa ja vaikken aina viihdykään tietyissä porukoissa, kotiseurakunta on minulle hyvin rakas. en usko ollenkaan, että olisin jollakin tavalla aivopesty totalitääristen johtajien taholta.
uskon, niin lapsellislta, älyvapaalta ja aikansaeläneeltä, kuin se sinusta tuntuukin, että Pyhä Henki on se tekijä, joka yhdistää kaikesta huolimatta minut ja toiset Jeesus-uskoiset.
yritän muistaa, että minä en ole kenenkään toisen yläpuolella, vaan että me kaikki olemme niistä kaikkein ärsyttävimmistä piirteistämme huolimatta Jumalan lapsia, jotka Hän on lunastanut, ja kalliisti onkin lunastanut.


kuinka meillä voisi olla enemmän tietoa Jumalan olemuksesta, kuin 2000 vuotta sitten eläneillä? siinä mielessä ehkä, että tiedämme enemmän maailmakaikkeuden synnystä ja ihmisen ja luomakunnan rakenteista. minua tieto maapallon miljoonien vuosien iästä ei vie kauemmaksi Jumalaa, vaan lähentää: Jumala on ikuinen ja muuttumaton. ikuinen on näet enemmän, kuin 3-4000 vuotta. Jumala on suurempi ja enemmän!

raamatun tekstit ovat minulle tänään vuonna 2006 aivan yhtä tuoretta evankeliumia, kuin ne olivat aikalaiskirjoittajillekin.
ns. uuden liiton uskovana, minun on kuitenkin ymmärrettävä, että esim. mooseksen kirjat ovat historiallinen osa raamattua.
minun ei tarvitse viedä temppeliin virheetöntä karitsaa syntiuhria varten, eikä kirkkorakennukseni alttarilla pala ainaista tulta uhrieläimen rasvan polttamista varten.
minun "tehtäväni" Jumalan palveluksessa on ymmärtää, että Jeesus on uuden liiton synnitön ja virheetön uhrikaritsa ja tuli, joka ennen pidettiin alttarilla yötä päivää on nyt se tuli, joka Jeesuksessa palaa minulle Elämäksi (=elämä Jumalan tuntemisessa ja Hänen yhteydessään).
jne..

"paavalin sanomiset..."
sinä et sentään diagnosoi paavalia mielisairaaksi kristinuskon perustajaksi. se on mielestäni hyvä se. pidän sellaista asennetta arvossa.
paavalista voisikin haastella joskus muutaman ketjun verran, kun vastapuolella on kirjoittaja, joka kunnioittaa edes hieman toisen elämänkatsomusta...

muuten, tuo nikkisi "kysyvä ei tieltä eksy" merkitys sinun kohdallasi ei ole oikein avautunut minulle. sinä kun et ole kyselijä, joka kyselee ohjeita päästäkseen perille?

todé kirjoitti:

vielä kyynisyydestä...
siitä johtuen kai sitten suhtaudun aika kriittisesti moneen näissä piireissä näkemääni.
siitäkin huolimatta, vaikka olen tässä vuosien varrella törmännyt yhteen jos toiseenkin dominanttiin (!), on uskoni Jeesukseen olemassaoloon ja Hänen evankeliuminsa todellisuuteen vain vahvistunut.
on tosiaan varsin kummallista minunkin mielestäni, että tunnen hyvin vahvaa uskonyhteyttä uskoviin kaikkialla maailmassa ja vaikken aina viihdykään tietyissä porukoissa, kotiseurakunta on minulle hyvin rakas. en usko ollenkaan, että olisin jollakin tavalla aivopesty totalitääristen johtajien taholta.
uskon, niin lapsellislta, älyvapaalta ja aikansaeläneeltä, kuin se sinusta tuntuukin, että Pyhä Henki on se tekijä, joka yhdistää kaikesta huolimatta minut ja toiset Jeesus-uskoiset.
yritän muistaa, että minä en ole kenenkään toisen yläpuolella, vaan että me kaikki olemme niistä kaikkein ärsyttävimmistä piirteistämme huolimatta Jumalan lapsia, jotka Hän on lunastanut, ja kalliisti onkin lunastanut.


kuinka meillä voisi olla enemmän tietoa Jumalan olemuksesta, kuin 2000 vuotta sitten eläneillä? siinä mielessä ehkä, että tiedämme enemmän maailmakaikkeuden synnystä ja ihmisen ja luomakunnan rakenteista. minua tieto maapallon miljoonien vuosien iästä ei vie kauemmaksi Jumalaa, vaan lähentää: Jumala on ikuinen ja muuttumaton. ikuinen on näet enemmän, kuin 3-4000 vuotta. Jumala on suurempi ja enemmän!

raamatun tekstit ovat minulle tänään vuonna 2006 aivan yhtä tuoretta evankeliumia, kuin ne olivat aikalaiskirjoittajillekin.
ns. uuden liiton uskovana, minun on kuitenkin ymmärrettävä, että esim. mooseksen kirjat ovat historiallinen osa raamattua.
minun ei tarvitse viedä temppeliin virheetöntä karitsaa syntiuhria varten, eikä kirkkorakennukseni alttarilla pala ainaista tulta uhrieläimen rasvan polttamista varten.
minun "tehtäväni" Jumalan palveluksessa on ymmärtää, että Jeesus on uuden liiton synnitön ja virheetön uhrikaritsa ja tuli, joka ennen pidettiin alttarilla yötä päivää on nyt se tuli, joka Jeesuksessa palaa minulle Elämäksi (=elämä Jumalan tuntemisessa ja Hänen yhteydessään).
jne..

"paavalin sanomiset..."
sinä et sentään diagnosoi paavalia mielisairaaksi kristinuskon perustajaksi. se on mielestäni hyvä se. pidän sellaista asennetta arvossa.
paavalista voisikin haastella joskus muutaman ketjun verran, kun vastapuolella on kirjoittaja, joka kunnioittaa edes hieman toisen elämänkatsomusta...

muuten, tuo nikkisi "kysyvä ei tieltä eksy" merkitys sinun kohdallasi ei ole oikein avautunut minulle. sinä kun et ole kyselijä, joka kyselee ohjeita päästäkseen perille?

Lue lisää

jo pitempään ollut, että sinussa uskonnollinen oppirakennelma/uskonto/uskonkäsitykset istuvat tavalla, josta on vaaramomentteja niin kanssaihmisiä kuin esimerkiksi ympäristöäkin kohtaan vaikea löytää.

oma motivaationi täällä kirjoitteluun löytyy juurikin uskonnoissa piilevistä vaaratekijöistä. olen ihan oma kohtaisesti nähnyt uskonnollisuuden suoranaisesti aiheuttamia ongelmallisuuksia perheiden sisällä ja niitä ongelmallisuuksia nähdään myös esimerkiksi tuolla lähi-idässä, näkyvimmin islamin muodossa. mutta myös esimerkiksi bushin puheissa jne. bushihan totesi jumalan antaneen heille tehtävän toimia sotilaallisesti irakissa. itse näen tuonkaltaisessa viestimisessä perustavaa laatua olevan ongelman. ongelmista lisää jäljempänä. seuraavaksi pieni introduction.

olen ennenkin kanssasi kirjoitellut. olen kirjoitellut ja keskustellut uskovaisten kanssa paljon jo taustojeni vuoksi. lähestymistapani ovat usein olleet varsin kömpelöjä kokeiluja, ja paljon on saanut ottaa opiksi. yleisesti esimerkiksi ateistiporukoissa luullaan, että uskovaisten kanssa keskustelu on täysin mahdotonta. itsekin uskoin siihen varsin pitkään, kun uskoin siihen vain muiden sanomana faktana enkä luottanut omiin kokemuksiini.

tietenkään en itsekään ymmärrä asetelmaa, että näin yleisesti ottaen, minun näkökulmastani katsottuna, tarraudutaan sokeasti 2000 vuotta sitten ja aiemmin eläneiden ihmisten kirjoittamiin näkemyksiin, joiden taakse ei ole ainakaan toistaiseksi havaittu konkretiaa. joku voisi yksinkertaisemmin todeta, että uskotaan ja perustellaan asioita puhtailla kuvitelmilla, vailla konkretiaa.

kuka kuitenkaan voi estääkään näin ajattelemasta ja uskomasta? voinko minä tietää, että nuo asiat eivät oikeasti voi olla todellisia kenellekään vaikka kuinka vahvasti niin arvelenkin? en usko siihenkään, että uskonteorioita voisi todistaa mahdottomiksi, kuten moni ateisti väittää esimerkiksi tieteen tai puhtaan loogisen päättelyn jo todistaneen. vaikka itselleni uskonasiat ovat siis puhtaasti spekulatiivisia asioita, en kuitenkaan koe voivani keneltäkään mahdollisuutta niiden todeksi elämiseen viedä. tämä asia on pikkuhiljaa yhä enemmän valjennut minulle etenkin viimeisen puolen vuoden aikana.

näen edellisessä suhtautumistavassa jopa mullistavankin mahdollisuuden, jos se onnistuttaisiin valjastamaan kollektiivisesti. itselläni tavoitteet sen suhteen ovat, ainakin haaveissani:), varsin korkealla. keskeinen ajatus tiivistettynä siis olisi, että ei viedä keneltäkään uskomisen mahdollisuutta pois ja annetaan tosiaan toistemme uskoa kuka mihinkin, mutta samalla tulee korostaa kyvykkyyttä keskustella avoimesti ja rakentavasti havaituista ongelmallisuuksista. yksinkertainen ajatus, mutta jonka toteutuminen ei käytännössä tunnu kovinkaan usein onnistuvan. uskon kuitenkin, että tällainen kulttuuri olisi mahdollista pikkuhiljaa istuttaa ihmisiin tietyin keinoin. en varmaankaan ole ensimmäinen ja ainut, joka näin ajattelee, mutta kytevä potentiaali olisi saatava syttymään. ehkä se on jo osin syttynytkin.

arvelen, että sinä voisit olla varsin sopiva henkilö uskovien puolelta auttamaan, omalta osaltasi keskustelukulttuurin luomisessa niin asian kuin asian suhteen ja niin ateistien kuin muidenkin 'uskosta osattomien' kanssa. kirjoittelujasi seuranneena olen joskus pohtinutkin, että se voi ollakin osaltaan yksi motivaatiosi kirjoitella täällä.

olen siis ennenkin täällä paljon kirjoitellut. nimimerkkiäni käytän sen vuoksi, että varsinkin aiemmin esitin viesteissäni lähinnä vain kysymyksiä, kun tätä nimimerkkiäni käytin. aiempien epäonnistuneiden kirjoittelujeni jälkeen osin kuvittelen löytäneeni tai ainakin tietäväni lähestymistavan, jolla paatoksellisempiakin uskovaisia kannattaa lähestyä. aina sitä ei kuitenkaan tule käytettyä vaan pikku raflaavuus nostaa päätään pintaan aika ajoin. paljastan itsestäni jossain vaiheessa nimenomaan paljastavalla tavalla, jonka ehkä sinä vain hoksaat. minussa on kameleontin piirteitä..


itselleni ympäristöasiat ovat tärkeitä. jos jotenkin pystyttäisiin mittaamaan ympäristön tuhoamiseen/pilaantumiseen johtaneiden syiden painoa, vahva arvaukseni on, että kristinusko länsimaisten valtioiden yhteisnimittäjänä nousisi olennaiseksi tekijäksi.

kristinuskon oppirakennelmat ovat omalta osaltaan aikojen saatossa antaneet oikeutuksen luonnonvarojen suoranaiselle haaskaamiselle taloudellisen menestymisen ja vaurauden hankkimisen nimissä. ja toiminnan jäljiltä ovat jääneet hyvinkin sotkuiset paikat, mikä suhteellisen hyvin ihmisten tiedossa lienee. vaikka toisin pitäisi olla "viljele ja varjele" -periaatteen mukaisesti.

väitän, että raamatussa olevat eräät paikat kuten "rukoile ja työtä tee", lupaukset uskoville heidän menestymisestä elämässään, kolmen palvelijan vertaus (jokaiselle annettiin rahasumma ja kukin käytti ne omalla tavallaan) jne. ovat olleet jopa hyvinkin tärkeässä roolissa aikanaan länsimaisen materiaalisesti menestymiseen keskittyvän kulttuurin syntymisessä. seuraukset ovat nähtävissä. tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö muissakin yhteiskuntajärjestelmissä kuten neuvostoliiton taannoisessa, kiinan nykyisessä jne. ole pahoja tuhoja saatu aikaan. erittäin pahoja sellaisia. mutta itselläni on, jostain kumman syystä, tietoa lähinnä länsimaissa tapahtuneista ongelmallisuuksista, ja siksi niistä enimmäkseen kirjoittelen.

pahimmat uskovaisiksi itseään kutsuvien itse kuulemani kommentit ovat olleet, että luontoa ei tarvitse suojella, sillä jeesus tulee kuitenkin pian ja tämä maapallohan on tulelle talletettu. väitän kokemuksieni perusteella, että tällainen ajattelu on luultua vankempaa uskovaisten keskuudessa. sitä ei vain kovin usein tohdita sanoa ääneen vastalausemyrskyn pelossa. heidän omissa toimissaan se saattaa kylläkin sitten hyvin näkyä.

jotenkin lisäksi toivoisin, että esimerkiksi lähi-idän tilanteessa myös aiheutuneet ympäristöongelmat kuten tuhoutuneen voimalaitoksen öljypäästöt herättäisivät myös keskustelua ihmisissä miltei pelkän uskonnollisten ym. puolien valitsemisen sijaan.



noh, tässä ympäristöasiat saivat hyvinkin keskeisen roolin, mutta mielestäni niistä tulisi vieläkin enemmän keskustella. itseasiassa ympäristöön liittyvien tarkastelujen olisi mielestäni luonnollista olla sinänsä jo itsestään selvä osa jokapäiväistä toimintaamme.

aiemmin muuten kysyin, että miksi 2000 vuotta sitten ja aiemmin eläneillä olisi ollut meitä enemmän tietoutta mahdollisen jumalan piirteistä ja tahtomuksista meitä kohtaan saati sitten miksi hän olisi heille ilmestynyt siten, että he saivat kirjoittaa raamattuun ylös tuon jumalan näkemykset. en siis itse usko, että heillä mitään kummempaa tietoutta tai havaintoja mahdollisesta jumalasta olisi ollut enemmän kuin meillä nykyihmisilläkään. he vain kirjoittivat mielipiteensä, toiveensa, runojen ja laulujen mudossa kirjoitetut kuvailunsa tuosta mahdollisesta jumalasta raamattuun. tätä siis tarkoitin ja näin itse ajattelen. ja yhdyn siihen näkemykseen, että ainakin me nykyihmiset olemme lähempänä totuutta noiden ikuisuuskysymyksien suhteen, jos sitten totuus tulee koskaan valkenemaankaan. sinulla on mielestäni uskovaiselle harvinaisen terve suhtautumistapa raamattuun, olkoonkin että se elämänohjekirjasi onkin. ja sitä en näe periaatteellisena ongelmana.

niin, jännähän tämä elämä on. elämä on täynnä kysymyksiä ainakin minulle. ja vastauksien hakemista. mitä jää meistä jäljelle? vainko kasa lihavia luurankoja vai jotain muutakin? en tiedä. pyrin olemaan avoin ja pyrin itse tekemään havaintoja mahdollisimman paljon. tuo se sitten tulosta tai ei.

jos heräsi ajatuksia, kommentointihalukkuutta tai kysymyksiä tekstistäni, esimerkiksi sen loppuosasta, mailaile -> [email protected]

kysyvä ei tieltä eksy kirjoitti:

jo pitempään ollut, että sinussa uskonnollinen oppirakennelma/uskonto/uskonkäsitykset istuvat tavalla, josta on vaaramomentteja niin kanssaihmisiä kuin esimerkiksi ympäristöäkin kohtaan vaikea löytää.

oma motivaationi täällä kirjoitteluun löytyy juurikin uskonnoissa piilevistä vaaratekijöistä. olen ihan oma kohtaisesti nähnyt uskonnollisuuden suoranaisesti aiheuttamia ongelmallisuuksia perheiden sisällä ja niitä ongelmallisuuksia nähdään myös esimerkiksi tuolla lähi-idässä, näkyvimmin islamin muodossa. mutta myös esimerkiksi bushin puheissa jne. bushihan totesi jumalan antaneen heille tehtävän toimia sotilaallisesti irakissa. itse näen tuonkaltaisessa viestimisessä perustavaa laatua olevan ongelman. ongelmista lisää jäljempänä. seuraavaksi pieni introduction.

olen ennenkin kanssasi kirjoitellut. olen kirjoitellut ja keskustellut uskovaisten kanssa paljon jo taustojeni vuoksi. lähestymistapani ovat usein olleet varsin kömpelöjä kokeiluja, ja paljon on saanut ottaa opiksi. yleisesti esimerkiksi ateistiporukoissa luullaan, että uskovaisten kanssa keskustelu on täysin mahdotonta. itsekin uskoin siihen varsin pitkään, kun uskoin siihen vain muiden sanomana faktana enkä luottanut omiin kokemuksiini.

tietenkään en itsekään ymmärrä asetelmaa, että näin yleisesti ottaen, minun näkökulmastani katsottuna, tarraudutaan sokeasti 2000 vuotta sitten ja aiemmin eläneiden ihmisten kirjoittamiin näkemyksiin, joiden taakse ei ole ainakaan toistaiseksi havaittu konkretiaa. joku voisi yksinkertaisemmin todeta, että uskotaan ja perustellaan asioita puhtailla kuvitelmilla, vailla konkretiaa.

kuka kuitenkaan voi estääkään näin ajattelemasta ja uskomasta? voinko minä tietää, että nuo asiat eivät oikeasti voi olla todellisia kenellekään vaikka kuinka vahvasti niin arvelenkin? en usko siihenkään, että uskonteorioita voisi todistaa mahdottomiksi, kuten moni ateisti väittää esimerkiksi tieteen tai puhtaan loogisen päättelyn jo todistaneen. vaikka itselleni uskonasiat ovat siis puhtaasti spekulatiivisia asioita, en kuitenkaan koe voivani keneltäkään mahdollisuutta niiden todeksi elämiseen viedä. tämä asia on pikkuhiljaa yhä enemmän valjennut minulle etenkin viimeisen puolen vuoden aikana.

näen edellisessä suhtautumistavassa jopa mullistavankin mahdollisuuden, jos se onnistuttaisiin valjastamaan kollektiivisesti. itselläni tavoitteet sen suhteen ovat, ainakin haaveissani:), varsin korkealla. keskeinen ajatus tiivistettynä siis olisi, että ei viedä keneltäkään uskomisen mahdollisuutta pois ja annetaan tosiaan toistemme uskoa kuka mihinkin, mutta samalla tulee korostaa kyvykkyyttä keskustella avoimesti ja rakentavasti havaituista ongelmallisuuksista. yksinkertainen ajatus, mutta jonka toteutuminen ei käytännössä tunnu kovinkaan usein onnistuvan. uskon kuitenkin, että tällainen kulttuuri olisi mahdollista pikkuhiljaa istuttaa ihmisiin tietyin keinoin. en varmaankaan ole ensimmäinen ja ainut, joka näin ajattelee, mutta kytevä potentiaali olisi saatava syttymään. ehkä se on jo osin syttynytkin.

arvelen, että sinä voisit olla varsin sopiva henkilö uskovien puolelta auttamaan, omalta osaltasi keskustelukulttuurin luomisessa niin asian kuin asian suhteen ja niin ateistien kuin muidenkin 'uskosta osattomien' kanssa. kirjoittelujasi seuranneena olen joskus pohtinutkin, että se voi ollakin osaltaan yksi motivaatiosi kirjoitella täällä.

olen siis ennenkin täällä paljon kirjoitellut. nimimerkkiäni käytän sen vuoksi, että varsinkin aiemmin esitin viesteissäni lähinnä vain kysymyksiä, kun tätä nimimerkkiäni käytin. aiempien epäonnistuneiden kirjoittelujeni jälkeen osin kuvittelen löytäneeni tai ainakin tietäväni lähestymistavan, jolla paatoksellisempiakin uskovaisia kannattaa lähestyä. aina sitä ei kuitenkaan tule käytettyä vaan pikku raflaavuus nostaa päätään pintaan aika ajoin. paljastan itsestäni jossain vaiheessa nimenomaan paljastavalla tavalla, jonka ehkä sinä vain hoksaat. minussa on kameleontin piirteitä..


itselleni ympäristöasiat ovat tärkeitä. jos jotenkin pystyttäisiin mittaamaan ympäristön tuhoamiseen/pilaantumiseen johtaneiden syiden painoa, vahva arvaukseni on, että kristinusko länsimaisten valtioiden yhteisnimittäjänä nousisi olennaiseksi tekijäksi.

kristinuskon oppirakennelmat ovat omalta osaltaan aikojen saatossa antaneet oikeutuksen luonnonvarojen suoranaiselle haaskaamiselle taloudellisen menestymisen ja vaurauden hankkimisen nimissä. ja toiminnan jäljiltä ovat jääneet hyvinkin sotkuiset paikat, mikä suhteellisen hyvin ihmisten tiedossa lienee. vaikka toisin pitäisi olla "viljele ja varjele" -periaatteen mukaisesti.

väitän, että raamatussa olevat eräät paikat kuten "rukoile ja työtä tee", lupaukset uskoville heidän menestymisestä elämässään, kolmen palvelijan vertaus (jokaiselle annettiin rahasumma ja kukin käytti ne omalla tavallaan) jne. ovat olleet jopa hyvinkin tärkeässä roolissa aikanaan länsimaisen materiaalisesti menestymiseen keskittyvän kulttuurin syntymisessä. seuraukset ovat nähtävissä. tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö muissakin yhteiskuntajärjestelmissä kuten neuvostoliiton taannoisessa, kiinan nykyisessä jne. ole pahoja tuhoja saatu aikaan. erittäin pahoja sellaisia. mutta itselläni on, jostain kumman syystä, tietoa lähinnä länsimaissa tapahtuneista ongelmallisuuksista, ja siksi niistä enimmäkseen kirjoittelen.

pahimmat uskovaisiksi itseään kutsuvien itse kuulemani kommentit ovat olleet, että luontoa ei tarvitse suojella, sillä jeesus tulee kuitenkin pian ja tämä maapallohan on tulelle talletettu. väitän kokemuksieni perusteella, että tällainen ajattelu on luultua vankempaa uskovaisten keskuudessa. sitä ei vain kovin usein tohdita sanoa ääneen vastalausemyrskyn pelossa. heidän omissa toimissaan se saattaa kylläkin sitten hyvin näkyä.

jotenkin lisäksi toivoisin, että esimerkiksi lähi-idän tilanteessa myös aiheutuneet ympäristöongelmat kuten tuhoutuneen voimalaitoksen öljypäästöt herättäisivät myös keskustelua ihmisissä miltei pelkän uskonnollisten ym. puolien valitsemisen sijaan.



noh, tässä ympäristöasiat saivat hyvinkin keskeisen roolin, mutta mielestäni niistä tulisi vieläkin enemmän keskustella. itseasiassa ympäristöön liittyvien tarkastelujen olisi mielestäni luonnollista olla sinänsä jo itsestään selvä osa jokapäiväistä toimintaamme.

aiemmin muuten kysyin, että miksi 2000 vuotta sitten ja aiemmin eläneillä olisi ollut meitä enemmän tietoutta mahdollisen jumalan piirteistä ja tahtomuksista meitä kohtaan saati sitten miksi hän olisi heille ilmestynyt siten, että he saivat kirjoittaa raamattuun ylös tuon jumalan näkemykset. en siis itse usko, että heillä mitään kummempaa tietoutta tai havaintoja mahdollisesta jumalasta olisi ollut enemmän kuin meillä nykyihmisilläkään. he vain kirjoittivat mielipiteensä, toiveensa, runojen ja laulujen mudossa kirjoitetut kuvailunsa tuosta mahdollisesta jumalasta raamattuun. tätä siis tarkoitin ja näin itse ajattelen. ja yhdyn siihen näkemykseen, että ainakin me nykyihmiset olemme lähempänä totuutta noiden ikuisuuskysymyksien suhteen, jos sitten totuus tulee koskaan valkenemaankaan. sinulla on mielestäni uskovaiselle harvinaisen terve suhtautumistapa raamattuun, olkoonkin että se elämänohjekirjasi onkin. ja sitä en näe periaatteellisena ongelmana.

niin, jännähän tämä elämä on. elämä on täynnä kysymyksiä ainakin minulle. ja vastauksien hakemista. mitä jää meistä jäljelle? vainko kasa lihavia luurankoja vai jotain muutakin? en tiedä. pyrin olemaan avoin ja pyrin itse tekemään havaintoja mahdollisimman paljon. tuo se sitten tulosta tai ei.

jos heräsi ajatuksia, kommentointihalukkuutta tai kysymyksiä tekstistäni, esimerkiksi sen loppuosasta, mailaile -> [email protected]

Lue lisää

mr. bushia toimia en viitsi kommentoida. häntä motivoi raha, raha ja valta. se siitä siis.

olivatko 2000 vuotta sitten eläneiden ihmisten näkemykset kovin paljon erilaisia, kuin meidän? missä jutuissa? Jumala-jutuissa, vai elämässä yleensä? en nyt tähän hätään keksi yhtäkään..jos kulttuurilliset ja aikalaiskulttuurilliset erilaisuudet jätetään laskuista pois.
Jeesus tosin sattui syntymään 2000 vuotta sitten. entä jos Hän olisi syntynyt 1970? mitä asioita Hän ei painottaisi, mitä silloin painotti? entä apostolit? kuka esiintyisi paavalina, kuka pietarina? kuka näkisi ilmestykset, jotka johannes näki patmoksella (joh. ilmestyskirja)?

ympäristöasioista olisi hyvä keskustella, selvä se. en kuitenkaan itse ole tietoinen uskovaisten vankasta luonnosuojelun vastaisuudesta. joitakin älyvapaita lausumia on ihan varmaan joku jossakin yhteydessä päästänyt suustaan, mutta että uskovaisten vankanlainen piittamattomuus.. on kyllä niitä mätäkuun juttuja, joita yleistyksinä kertoillaan.
eivätköhän uskovaiset siinä(kin) asiassa ole ihan niitä keskiverto-kansalaisia: joku piittaa ja useimmat eivät osaa edes ajatella, mistä pitäisi piitata ja miksi.

niin..elämä on jännää. jännää siitäkin huolimatta, että raamattu on ohjenuorana. tai voisin oikeastaan sanoa, että se on vielä jännempää, kun raamattu on ohjenuorana.
meidän materiastamme ei jää jäljelle edes sitä luurankoa. eikös se kompostoitumisperiaatteen mukaan niin mene?

voisihan sitä joskus mailatakin! katsotaan. nyt juuri tässä huomisesta lähtien on elämiseni aika tavalla työtä ja työtä parin viikon ajan, joten keskityn ehkä vain heittämään h-palstalle ja eräälle naapuri-palstalle,lyhyitä lausuntoja.
kuulemisiin.

Älä kustu totontonhenkeä JUMALAN PYHÄKSI HENGEKSI!

Et tunne SANAA, et tunne JUMALAA, et tunne JEESUSTA, etkä erota harhahenkeä PYHÄSTÄ HENGESTÄ!

DoctorT kirjoitti:

Älä kustu totontonhenkeä JUMALAN PYHÄKSI HENGEKSI!

Et tunne SANAA, et tunne JUMALAA, et tunne JEESUSTA, etkä erota harhahenkeä PYHÄSTÄ HENGESTÄ!

...

... kirjoitti:

...

sinnuun en ole uskomassa!

DoctorT kirjoitti:

sinnuun en ole uskomassa!

uskovat omaan uskoonsa...