Hei,
Kerrostaloasuntoni olkkarissa ei ole kuin maadoittamattomia rasioita. Tarvitsisi muuttaa pari niistä maadoitetuiksi. En halua kytkeä nollajohdinta rasian suojamaahan, vaan haluan ihan oikeasti maadoitettuja rasioita. Sähköliike varmaan homman hoitaisi, mutta en ole miljonääri. Miten homma kannattaa tehdä? Mittaritaulussa on maadoitettukin paikka, mutta maadoitettuja rasioita on vain keittiössä(???).
Kerrostaloasuntoni olkkarissa ei ole kuin maadoittamattomia rasioita. Tarvitsisi muuttaa pari niistä maadoitetuiksi. En halua kytkeä nollajohdinta rasian suojamaahan, vaan haluan ihan oikeasti maadoitettuja rasioita. Sähköliike varmaan homman hoitaisi, mutta en ole miljonääri. Miten homma kannattaa tehdä? Mittaritaulussa on maadoitettukin paikka, mutta maadoitettuja rasioita on vain keittiössä(???).
Vastaukset 22
Vanhimmat
välttämättä maata ja kertomasi nollaustapa on laillinen ja sähkärienkin käyttämä määräysten sallimissa rajoissa.
ei nollaus kelpaa niin ajattele:
-kaikki seinät revittävä auki jotta saadaan kolmas
johdin asennettua joka rasialle koska se ei tietenkään mahdu/mene jo olemassaoleviin putkiin.
-kuukauteen ei voi asua, koska kaikki paikat täynnä
seinänpiikkauksesta tullutta pölyä
-lopuksi kaikki paklattava ja maalattava/tapetoitava
-eli kannattaisko nollaus sittenkin?
Varsinaiseen kysymykseen vastaamatta , jos tietokone liitetään maadoittamattomaan pistorasiaan on tietokoneen metalliosissa maata vastaan n. 115V:n jännite (kondensaattoreista johtuva). Tästä syystä tietokoneet olisi hyvä liittää maadoitettuun pistorasiaan. Johtojen lisäys nykyisiin putkiin onnistuu esim. silicon suihke nykyiseen putkeen ja entisillä johdoilla vedetään uudet johdot. Aikaa menee noin 3-5h.
Mutta kannattanee tehdä nollaus jakorasioissa ja vetää "kevit" pistorasia haaroihin (jos ketjutuksia).
tai jos on niin se on sisällä jossain metallikehikossa.
Ulkokuoressa ei ole tuollaisia jäännitteitä ja suomessa on tuhansia koneita tavallisissa poistorasioissa ilman mitään häiriöitä.
Ja todisteena on se että maadoitettuna tuollainen jännitteinen runko polttaisi varmasti sulakkeen.
Mitä kevit on suomeksi? Mikä kevit pitäisi siis vetää ja mihin?
Ihan vain sivistyksen vuoksi.www.sahkoturva.info/index.php?id=288 tietokoneen jännite&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=4&lr=lang_fi
kelta-vihreä t-kirjain.
Sähkäreiden salakieltä ja niillä on kolmevuotinen koulutus ja useat kurssit vetämisestä.
Juu, sähkärit osaavat puolustaa tonttiaan: mitään ei saa tehdä itse, neuvoja ei saa, jopa pistorasian vaihtoon tarvitsee muka sähkärin... Ei taida mikään muu ammattiryhmä olla taannut "korvaamattomuuttaan" yhtä tiukkojen säännösten turvin? Simppelimpäänkin hommaan tarvitaan aina "valtuutettu sähköasentaja", joka tietysti maksaa järjettömästi. Onko muka ihme, että Suomi on täynnä laittomia ja epäkurantteja sähköistyksiä?!
Eikös "nollaus" tarkoita sitä, että laitteen suojakuori noin 50 kertaa sekunnissa vaiheessa? Eikös se tarkoita myös sitä, että suojamaa ei todellisuudessa suojaa yhtään mitään? Eikös se myös tarkoita sitä, että maataso ei ole absoluuttisesti maa? Eikös se tarkoita sitä, että esim verkkovirtasuodin ei toimi tarkoitetusti? Tietokoneestani en ole huolissani; sen työnnän kiinni mihin vain, koska se on kuitenkin halpa reuha, mutta siitähän tässä ei ole kyse.
Seinien repiminenkään ei kuulosta mahdottomalta; kämppä on muutenkin remontissa. Kuvittelisin seinien repimisen ja uudelleentäytön olevan itsetehden kahden päivän homma - ei kuukauden. Jotenkin vain ajattelin, että helpompi olisi vetää uudet johtimet vanhoihin putkiin, tai -jollei veto onnistu- jättää vanhat johdot seinään vetää uudet piuhat pintavetoina laittaa uudet pintavetoihin kytketyt maadoitetut rasiat vanhojen rasioiden paikkoihin.
Siltikin olen edelleen ymmälläni, mitä toimia mittaritaulun päässä tarvii tehdä. Olisiko kenelläkään siihen mitään neuvoja?
Mietippäs omaa tekstiäsi tarkemmin.Taisi tulla asian ydin viimeisessä lauseessa. Siksi ammattilaiset saavat ainoastaan tehdä asenksia.
Edustajiensa välityksellä, niiden samojen joiden välityksellä kansa nauttii myös vuosikertakonjakit sekä kyyhkynrintaa karpalohyydykkeen kera.
Toisin sanoen kansanedustajat laativat lait joita myös sähköasentajat joutuvat noudattamaan. Valitukset siis eduskuntaan.
Neuvominen on hieman epävarmaa kohdetta näkemättä, koska esim. pistorasioita on paljon erilaisia, samoin käyttöolosuhteita sekä pistorasioita syöttäviä sähköjärjestelmiä.
> Eikös "nollaus" tarkoita sitä, että laitteen suojakuori noin 50 kertaa sekunnissa vaiheessa?
Ei kait? Miten se on mahdollista?
> Eikös se tarkoita myös sitä, että suojamaa ei todellisuudessa suojaa yhtään mitään?
Mitä sen pitäisi suojata ja miksi suojaus jää tällä systeemillä puutteelliseksi?
> Eikös se myös tarkoita sitä, että maataso ei ole absoluuttisesti maa?
Paljonko se poikkeaa siitä? Onko siitä mitään haittaa käytännössä?
> Eikös se tarkoita sitä, että esim verkkovirtasuodin ei toimi tarkoitetusti?
Miksei toimi? Millä tavalla suojajohdin liittyy verkkovirtasuotimen virtapiiriin? Mietipä niitä powereita ja latureita, jotka ovat II-luokan vehkeitä. Ne ovat siis kaksoissuojaeristettyjä vehkeitä, joissa ei ole mitään kontaktia suojajohtimeen.
Jos seinien roilottaminen, uudelleen putkittaminen ja johdottaminen on niin helppoa, tee se ihmeessä. Voit samalla muuttaa rasioiden paikkoja ja lisätä niitä juuri niin kuin haluat. Saat näin uusien johtimien ohessa joka paikkaan erillisen suojajohtimen, joka selkeyttää asennuksia.
Mietit sitä, kuinka keskuksen päässä homma pitäisi tehdä. Se riippuu ihan siitä, missä laajuudessa nelijohdinjärjestelmä muutetaan viisijohdinjärjestelmäksi. Mitkä osat jäävät ja mikä uusitaan. Standardeista ja muista oppaista löytyy siihen hyvät neuvot. Sähkäriltäsi löytyy kyllä nämä opukset.
vai sulaketaulussa tuon kertomasi teorian kannalta, ei sitä kuitenkaan viedä oikeaan maahan saakka.
Nollajohdin on verkkovirrassa kyllä aina maapotentiaalissa tai melko lähellä sitä, joten ei laitteen suojakuori ole koskaan vaiheessa.
Eli... Lukemastani oppineena...
Kaksi piuhaa tulee rasialle. Selvitän kumpi on jännitteetön (en luota, että se olisi se musta). Yhdistän jännitteettömän johtimen suojamaadoitetun rasian suojamaahan. Ja tuloksena yhtä hyvä, laillinen ja suojaava kytkentä kuin erillisellä suojamaajohtimella, ja suojamaa on kuin onkin oikeasti kytkettynä maahan, vaikkei erillistä maajohdinta olekaan. Näinkö?
Jotenkin tässä yhtälössä jää mättämään 'miksi erillinen suojamaajohdin ylipäätään sitten on olemassa, jollei sitä tarvita?', jos kytkentä ylläkuvatusti ajaa saman asian...
Sähköopin perusteet jäi koulussa lukematta (oli olevinaan tylsää). Meneekö vaihtovirta siis niin, että nollajohdin on aina nollassa, ja toisessa jännite vaihtelee /-115V 60Hz taajuudella - ja tästä amplitudista vaihtovirralle '230V' nimitys? Ettei potentiaaliero siis olekaan johtimien välillä 230V s.e. kun toisessa on -115V niin toisessa on 115V? Tasavirtavermeiden kanssa olen tuusannut harrastuksena, mutta vaihtovirtaa ei ole tarvinnut koskaan oikeasti miettiä - tähän asti.
Miksi mittaritaulunkaan kautta kytkien maa ei olisi oikeasti maa? Eikö suojamaa, joka taululle tulee, ole nimenomaisesti nollapotentiaalissa ilman minkäänlaista vuorovaikutusta itse virrankulun kanssa? Mitä se sitten on jollei oikea maa?
Kaikki kertomani teoriat ovat hyvin hataralla pohjalla. :-)
joille se kuuluu. Jos rasiassa nollaaminen on sallittu niin se on varmasti turvallista oikein tehtynä. Samoin jos nollaamattomia rasioita on käytössä miljoonia niin sekin on varmasti turvallista.
Nollauksen tuloksena ei ole yhtä hyvä, laillinen eikä suojaava kytkentä kuin erillisellä suojamaalla tehty.
Normaali 230V 50Hz potentiaali vaihtelee nollan molemmin puolin, mutta sen huippuarvo on /-325 volttia.
"Onko muka ihme, että Suomi on täynnä laittomia ja epäkurantteja sähköistyksiä?!"
Ei kai se mikään ihme ole, kun sellaiset, jotka luulee osaavansa, tekevät niitä asennuksia.
Sähkäreiltä kysymällä en ole saanut kuin huikeita hinta-arvioita; ilman selkokielistä selontekoa, mitä meinaavat tehdä maadoitettujen rasioiden tuottamiseksi maadoittamattomista. Siksi kyselen täällä...
n. 700€/m2
jakelumuuntajan tähtipiste, joka on yhdistetty maahan. Yksivaiheisessa kuormassa nollassa kulkee kuorman ottama virta, joka siis kiertää vaiheen ja tähtipisteen välillä. sähköverkosta ja kuormituksesta riippuen siinä esiintyy myös jännitteitä, jotka ovat sitä vaarattomampia mitä paremmin verkko on maadoitettu. Myös nollajohtoon yhdistetyssä suojamaassa saattaa kulkea virtoja ja jännitteitä (varsinkin vikatapauksissa), mutta oikeintehdyssä verkossa nekin ovat vaarattomia.