Sähköahdin?

Osa porukkaa valitettavasti on "ei helvatta voi toimia"
Varmman puutkin kaatavat pokasahalla kun moottorisaha ei voi toimia, pärisee vaan ?
Sori, en halua ilkeillä.
Kuitenkin kehitys kehittyy ja voihan sitä kokeilla uusiakin juttuja.

Miksette pistä pakoputkeen 15 turpoa peräkkäin ja hankaamaan suoraan kartaania?
Eli sama paska.
Se nyt vaan ahdin toimii ja sillä hyvä, imusarjassa kun on ylipainetta vaikka polkupyöränpumpulla pumpaten, alkaa tapahtua konehuoneessa..:)

Esimerkiksi 2 litrainen moottori jos se pyörii 6000 r/min haukkii 100 l ilmaa sekunnissa, joten pumppumiehelle kyllä tulee kiire.

Jos noille volyymeille painetaan 0.2 bar ylipainetta, niin se vaatii pelkästään ilman puristamiseen n.2.8 hv tehon ja 0.5 bar vaatii jo yli 8 hv.

Noihin kun ympätään ilmapumpun ja sähkönoottorin hyötysuhteet vielä rasitteeksi, niin jokainen voi kylä kuvitella minkälaisesta patterista moiset tehot otetaan tai onko enää mitään järkeä edes pyörittää pumppuja sähköllä.

Myyntiesitteissä näkyy kyllä komeita käppyröitä ja selvityksiä huimasta teknisestä kehityksestä, mutta fysiikan lainalaisuuksia ne eivät kuitenkaan vielä ole pystyneet muuttamaan.

Pörje kirjoitti:

Esimerkiksi 2 litrainen moottori jos se pyörii 6000 r/min haukkii 100 l ilmaa sekunnissa, joten pumppumiehelle kyllä tulee kiire.

Jos noille volyymeille painetaan 0.2 bar ylipainetta, niin se vaatii pelkästään ilman puristamiseen n.2.8 hv tehon ja 0.5 bar vaatii jo yli 8 hv.

Noihin kun ympätään ilmapumpun ja sähkönoottorin hyötysuhteet vielä rasitteeksi, niin jokainen voi kylä kuvitella minkälaisesta patterista moiset tehot otetaan tai onko enää mitään järkeä edes pyörittää pumppuja sähköllä.

Myyntiesitteissä näkyy kyllä komeita käppyröitä ja selvityksiä huimasta teknisestä kehityksestä, mutta fysiikan lainalaisuuksia ne eivät kuitenkaan vielä ole pystyneet muuttamaan.

Lue lisää

2litranen moottori haukkaa 100 L/sekunnissa 6000 r/min.ei ainakaan nelitahtimoottori.

Pörje kirjoitti:

Esimerkiksi 2 litrainen moottori jos se pyörii 6000 r/min haukkii 100 l ilmaa sekunnissa, joten pumppumiehelle kyllä tulee kiire.

Jos noille volyymeille painetaan 0.2 bar ylipainetta, niin se vaatii pelkästään ilman puristamiseen n.2.8 hv tehon ja 0.5 bar vaatii jo yli 8 hv.

Noihin kun ympätään ilmapumpun ja sähkönoottorin hyötysuhteet vielä rasitteeksi, niin jokainen voi kylä kuvitella minkälaisesta patterista moiset tehot otetaan tai onko enää mitään järkeä edes pyörittää pumppuja sähköllä.

Myyntiesitteissä näkyy kyllä komeita käppyröitä ja selvityksiä huimasta teknisestä kehityksestä, mutta fysiikan lainalaisuuksia ne eivät kuitenkaan vielä ole pystyneet muuttamaan.

Lue lisää

The all-new e-RAM draws 60 Amps from a car
battery in the “pre-charged” state at 13.88V,
resulting in a total power draw of 833 WATTS. Eli ei se ihan pikkutehoilla pyöri! Haukkaa tehoa 0,833kW ja virtaakin sen 60A - 13,88V jännitteellä. 1 PSI systeemi vastaa 0,069bar ja taas se tehokkaampi 1,7PSI systeemi vastaa 0,1173bar eli mistään megaturbon paineista ei ole kysymys.

työtahti kirjoitti:

2litranen moottori haukkaa 100 L/sekunnissa 6000 r/min.ei ainakaan nelitahtimoottori.

100 kierrosta sekunnissa. 2 litranen ottais silloin 200 litraa ilmaa, mutta kun se on nelitahtinen, niin pitää jakaa kahdella. Kyllä tuo 100 l/s taitaa olla oikea, jos kierroksia on 6000 minuutissa.

samaat sanat kirjoitti:

Miksette pistä pakoputkeen 15 turpoa peräkkäin ja hankaamaan suoraan kartaania?
Eli sama paska.
Se nyt vaan ahdin toimii ja sillä hyvä, imusarjassa kun on ylipainetta vaikka polkupyöränpumpulla pumpaten, alkaa tapahtua konehuoneessa..:)

Lue lisää

muistaakseni ihan hiljattain Volvo olisi esitellyt rekan dieselin jossa turbiinilta välitetäänkin voima alennusvaihteen kautta kampiakselille eikä suinkaan ahtimen pyörittämiseen.

Viimeisen suuren potkurikoneen eli Lockheed Constellationin tähtimoottoreissa taisi olla sama systeemi: kolme turbiinia joista voima ohjattiin alennusvaihteen kautta ropeliin.

sähkömoottorilla päästään helposti 98% hyötysuhteeseen joten ei tuo muodostu ongelmaksi vaan se mistä se sähkö tulee! Laturista ja akusta saa niin olemattoman vähän tehoa ettei saatavalla ahtopaineella ole kauheasti merkitystä.

Jotain hyödyttävä ahdinhan vie vähimmilläänkin 10-20kW tehon joten autoon pitäisi asentaa vallan vaan julmetun kokoinen laturi jotta se pystyisi syöttämään tuon tehon. Eikä se ahdinta pyörittävä sähkömoottorikaan sen pienempi, kevyempi tai halvempi olisi.

Lopputuloksena siirrettäisiin kampiakselilta ahtimelle julmetun kalliin, painavan ja monimutkaisen systeemin avulla sama teho jonka voi siirtää yksinkertaisella hihnapyörällä ja magneettikytkimellä.

pyörii kirjoitti:

100 kierrosta sekunnissa. 2 litranen ottais silloin 200 litraa ilmaa, mutta kun se on nelitahtinen, niin pitää jakaa kahdella. Kyllä tuo 100 l/s taitaa olla oikea, jos kierroksia on 6000 minuutissa.

Lue lisää

vapaastihengittävän vakiomoottorin täytös ei ole lähellekkään 100%.

sähkomoottorilla kirjoitti:

sähkömoottorilla päästään helposti 98% hyötysuhteeseen joten ei tuo muodostu ongelmaksi vaan se mistä se sähkö tulee! Laturista ja akusta saa niin olemattoman vähän tehoa ettei saatavalla ahtopaineella ole kauheasti merkitystä.

Jotain hyödyttävä ahdinhan vie vähimmilläänkin 10-20kW tehon joten autoon pitäisi asentaa vallan vaan julmetun kokoinen laturi jotta se pystyisi syöttämään tuon tehon. Eikä se ahdinta pyörittävä sähkömoottorikaan sen pienempi, kevyempi tai halvempi olisi.

Lopputuloksena siirrettäisiin kampiakselilta ahtimelle julmetun kalliin, painavan ja monimutkaisen systeemin avulla sama teho jonka voi siirtää yksinkertaisella hihnapyörällä ja magneettikytkimellä.

Lue lisää

Tyristorisäädin josta voi portaattomasti lisätä önkyä.olen kuullut myös suhteesta 1 litra pensaa tarvii 16000 l ilmaa.

työtahti kirjoitti:

vapaastihengittävän vakiomoottorin täytös ei ole lähellekkään 100%.

Eikös tässä puhuta ahtamisesta, jolloin täytös on jopa suurempi kuin 100 %

Electricsupercharger kirjoitti:

The all-new e-RAM draws 60 Amps from a car
battery in the “pre-charged” state at 13.88V,
resulting in a total power draw of 833 WATTS. Eli ei se ihan pikkutehoilla pyöri! Haukkaa tehoa 0,833kW ja virtaakin sen 60A - 13,88V jännitteellä. 1 PSI systeemi vastaa 0,069bar ja taas se tehokkaampi 1,7PSI systeemi vastaa 0,1173bar eli mistään megaturbon paineista ei ole kysymys.

Lue lisää

Epäilemättä oikeita lukemia, mutta mille virtausmäärälle ne on mitattu ?

Jos kyseessä olisi em. 100 L / sek kuluttava moottori, niin sähkömoottoreiden ja pumppujen hyötysuhde olisi n. 85 % , joka tuntuu noilla arvoilla kuormitetun tasavirtamoottorin pumpun hyötysuhteeksi uskomattomalta.

Oliko nuo ilmoittamasi lukemat pienemmälle moottorille tai pienemmille kierroksille mitattuja arvoja, vai jostain esitteestä poinittuja epämääräisiä lukuja ?

ahtaaja. kirjoitti:

Eikös tässä puhuta ahtamisesta, jolloin täytös on jopa suurempi kuin 100 %

6000 kierroksen tuntumassa vakioauton (perheauto jossa litratehot luokkaa 70hv / litra) moottorin täytös on varmasti alle 70%.

Perheauton moottorin täytös saattaa olla luokkaa 80% suurimman vääntömomentin tuntumassa, mutta täytösprosentti heikkenee reilusti kun moottori on kiertää hupputeholla.


Jos tehoa saadaan ahtimella 13% lisää, niin silloin myös täytös on parantunut noin 13%.

Silloin 60 prosentista ollaan päästy (60 0.13*60) --> noin 67 prosentin täytökseen.

Eli kaksilitrainen moottori ottaisi silloin 6000 kierroksella 67 litraa ilmaa sekunnissa tuon sähköahtimen avustuksella.

Oikeilla ahtimilla päästään varmasti 100% yli - ja reilusti.

vasta suuremmilla paineilla kirjoitti:

6000 kierroksen tuntumassa vakioauton (perheauto jossa litratehot luokkaa 70hv / litra) moottorin täytös on varmasti alle 70%.

Perheauton moottorin täytös saattaa olla luokkaa 80% suurimman vääntömomentin tuntumassa, mutta täytösprosentti heikkenee reilusti kun moottori on kiertää hupputeholla.


Jos tehoa saadaan ahtimella 13% lisää, niin silloin myös täytös on parantunut noin 13%.

Silloin 60 prosentista ollaan päästy (60 0.13*60) --> noin 67 prosentin täytökseen.

Eli kaksilitrainen moottori ottaisi silloin 6000 kierroksella 67 litraa ilmaa sekunnissa tuon sähköahtimen avustuksella.

Oikeilla ahtimilla päästään varmasti 100% yli - ja reilusti.

Lue lisää

Asiasta tuskin kannattaa ruveta taittamaan peistä enempää, mutta vapaastihengittävässä moottorissakin on täytös parhaimmillaan selvästi yli 100 %.

Esimerkkinä voit katsella tietoja vaikka BMW.n prosyyreistä ja mm. F 1 moottorin imemä ilmamäärä maksimitehollakin on huomattavasti suurempi kuin koneen tilavuus.

Ilmiön selitys on se, että polttoaine höyrystyessään sitoo höyrystymislämpönsä ja jäähdyttää tehokkaasti seosta, jolloin sen tiheys kasvaa.

Pörje kirjoitti:

Asiasta tuskin kannattaa ruveta taittamaan peistä enempää, mutta vapaastihengittävässä moottorissakin on täytös parhaimmillaan selvästi yli 100 %.

Esimerkkinä voit katsella tietoja vaikka BMW.n prosyyreistä ja mm. F 1 moottorin imemä ilmamäärä maksimitehollakin on huomattavasti suurempi kuin koneen tilavuus.

Ilmiön selitys on se, että polttoaine höyrystyessään sitoo höyrystymislämpönsä ja jäähdyttää tehokkaasti seosta, jolloin sen tiheys kasvaa.

Lue lisää

Jos imuputken päässä kaasun (ulkoilman) lämpötila on 20 astetta niin mikä kaasun (seoksen) lämpötila on kun se ohittaa venttiilinlautasen?

Paineenmuutos saa bensiinin höyrystymään ja sitomaan lämpöä, mutta toisaalta imukanava(ja imusarja) taas lämmittää ilmaa jo kanavan alkuosassa. Seos lämpiää kanavan loppuosassa ja kulkiessaan venttiilin ja venttiililautasen ohitse.

Jos imusarja on muovia ja jos imukanava kannessa on lämpöeristetty niin silloin seos voisi olla merkittävästi viileämpää kuin ulkoilma.

Löytyyköhän tästä mittaustietoa?

sähkomoottorilla kirjoitti:

sähkömoottorilla päästään helposti 98% hyötysuhteeseen joten ei tuo muodostu ongelmaksi vaan se mistä se sähkö tulee! Laturista ja akusta saa niin olemattoman vähän tehoa ettei saatavalla ahtopaineella ole kauheasti merkitystä.

Jotain hyödyttävä ahdinhan vie vähimmilläänkin 10-20kW tehon joten autoon pitäisi asentaa vallan vaan julmetun kokoinen laturi jotta se pystyisi syöttämään tuon tehon. Eikä se ahdinta pyörittävä sähkömoottorikaan sen pienempi, kevyempi tai halvempi olisi.

Lopputuloksena siirrettäisiin kampiakselilta ahtimelle julmetun kalliin, painavan ja monimutkaisen systeemin avulla sama teho jonka voi siirtää yksinkertaisella hihnapyörällä ja magneettikytkimellä.

Lue lisää

Teollisuuden sähkömoottoreiden hyötysuhde on luokkaa 85–95 %. Mitä isompi kone, sen parempi. Missään nimessä hyötysuhde ei lähentele niin mielikuvituksellista lukua kuin 98 %.

Laturin hyötysuhde on korkeintaan samaa luokkaa kuin sähkömoottorinkin.

Jotta ahtimesta olisi apua, vaaditaan siltä melkoinen teho (kuten edellä on todettukin).

Jos sähköahdin pyörii esim. 2 kilowatin sähkömoottorin voimin, vaaditaan laturilta tehoa 2,5 kilowattia ( auton muun sähkölaitteiden vaatima teho, luokkaa 1 kW => yhteensä 3,5 kW).

3,5 kilowatin laturi 2 kilowatin sähkömoottori ovat komeita ja painavia murikoita, joita ei mielellään tunge ahtaaseen moottoritilaan ja lisäämään auton passiivista painoa. Samantehoinen pakokaasuahdin on koon ja painon puolesta aivan ylivoimainen ja se hyödyntää melko tehokkaasti sellaista pakokaasujen liike-energiaa, joka menisi muuten täysin hukkaan.

Sähköenergia on autossa arvokkainta ja jalostetuinta energiaa, jonka käytössä on hyvä noudattaa järkeä ja kohtuullisuutta. Tyhjästä se ei synny, vaan jokainen laturilla tuotettu wattisekunti (joule) ja kilowattitunti vaatii tietyn bensamäärän polttamisen.

mutta kanavassa seos lämpiää kirjoitti:

Jos imuputken päässä kaasun (ulkoilman) lämpötila on 20 astetta niin mikä kaasun (seoksen) lämpötila on kun se ohittaa venttiilinlautasen?

Paineenmuutos saa bensiinin höyrystymään ja sitomaan lämpöä, mutta toisaalta imukanava(ja imusarja) taas lämmittää ilmaa jo kanavan alkuosassa. Seos lämpiää kanavan loppuosassa ja kulkiessaan venttiilin ja venttiililautasen ohitse.

Jos imusarja on muovia ja jos imukanava kannessa on lämpöeristetty niin silloin seos voisi olla merkittävästi viileämpää kuin ulkoilma.

Löytyyköhän tästä mittaustietoa?

Lue lisää

Mutta käytännön logiikkaa jonkin verran.

Otetaan vaikka esimerkiksi jo edellä ollut 2L moottori, joka oletetaan kehittävän esimerkissäsi antaman 70 hv/L, joten se tuottaa 6000 r/ min noin. 103 kw.

Parhaat bensiinimoottorit kuluttavat n. 250 g / Kwh ja maksimiteholla hyvin harvat alle 300 g / Kwh joten jos käytetään tuota 300 g, niin kovin pahasti tuskin mennään metsään.

Polttoaineen kulutus olisi silloin n.31 kg / h ja jos seos olisi stoikiometrinen, niin 1 kg polttoainetta vaatii vajaa 15 kg ilmaa ja kun oletetaan ilman tiheys olevan 1.2 kg/m3 , niin ilmaa kuluisi silloin reilu 380 m3 /h.

Kone pyörii 6000 r/min eli tunnissa 360000 kierrosta ja ilman tarve olisi silloin 1.05 L / koneen kierros.

Tuohan tarkoittaa jo yli moottorin tilavuutta ja jos aikaa riittää, niin voit kyllä laskeskella myös maksimimomentin vaatiman ilmamäärän, tässä tapauksessahan momenttia ei enää tuoteta kuin 164 Nm

Tuossa on linkki viittaamaani BMW.n F1 koneeseen, jossa koneen tilavuus maksimiteholla edellyttäisi 1730 m3 / h mutta tehdas ilmoittaa imuilman määräksi 1995 m 3 / h ja tämä siis maksimiteholla.

http://scarbsf1.com/BMW_P83/index.html

Voinen olla väärässäkin, mutta pysyttelen aika vahvasti edelleen väitteessäni ilmamäärän suhteen.

Pörje kirjoitti:

Mutta käytännön logiikkaa jonkin verran.

Otetaan vaikka esimerkiksi jo edellä ollut 2L moottori, joka oletetaan kehittävän esimerkissäsi antaman 70 hv/L, joten se tuottaa 6000 r/ min noin. 103 kw.

Parhaat bensiinimoottorit kuluttavat n. 250 g / Kwh ja maksimiteholla hyvin harvat alle 300 g / Kwh joten jos käytetään tuota 300 g, niin kovin pahasti tuskin mennään metsään.

Polttoaineen kulutus olisi silloin n.31 kg / h ja jos seos olisi stoikiometrinen, niin 1 kg polttoainetta vaatii vajaa 15 kg ilmaa ja kun oletetaan ilman tiheys olevan 1.2 kg/m3 , niin ilmaa kuluisi silloin reilu 380 m3 /h.

Kone pyörii 6000 r/min eli tunnissa 360000 kierrosta ja ilman tarve olisi silloin 1.05 L / koneen kierros.

Tuohan tarkoittaa jo yli moottorin tilavuutta ja jos aikaa riittää, niin voit kyllä laskeskella myös maksimimomentin vaatiman ilmamäärän, tässä tapauksessahan momenttia ei enää tuoteta kuin 164 Nm

Tuossa on linkki viittaamaani BMW.n F1 koneeseen, jossa koneen tilavuus maksimiteholla edellyttäisi 1730 m3 / h mutta tehdas ilmoittaa imuilman määräksi 1995 m 3 / h ja tämä siis maksimiteholla.

http://scarbsf1.com/BMW_P83/index.html

Voinen olla väärässäkin, mutta pysyttelen aika vahvasti edelleen väitteessäni ilmamäärän suhteen.

Lue lisää

Pörje: Hyvät perustelut sinulla on, en väitä tuohon ylläolevaan vastaan.

Tuon 250g/Kwh mukaan laskettaessa saataisiin
0,87 L / koneen kierros kun rpm=6000

Näiden laskelmien perusteella täytös näyttää olevan yllättävän hyvä.
Tosin nyt laskelmat perustuvat "noin" arvoihin, oikeilla mittausarvoilla saisi tarkat VE arvot.


Löysin seuraavaa tietoa:

General rule of thumb most dual overhead cam engines have maximum VE's around 85-90%

100% VE is very hard to obtain on a N/A engine (especially a 2 valve setup) . Typically, you will only see 100 VE numbers on race only (read: no low end) applications.

3,6 ja 12 sylinterisissä koneissa voidaan hyödyntää resonanssiahtamista, silloin täytös on huomattavasti parempi kuin 100%.

Moottorin teho putoaa noin yhden prosentin, jokaista imuilman kymmentä astetta kohden.

On on kirjoitti:

Teollisuuden sähkömoottoreiden hyötysuhde on luokkaa 85–95 %. Mitä isompi kone, sen parempi. Missään nimessä hyötysuhde ei lähentele niin mielikuvituksellista lukua kuin 98 %.

Laturin hyötysuhde on korkeintaan samaa luokkaa kuin sähkömoottorinkin.

Jotta ahtimesta olisi apua, vaaditaan siltä melkoinen teho (kuten edellä on todettukin).

Jos sähköahdin pyörii esim. 2 kilowatin sähkömoottorin voimin, vaaditaan laturilta tehoa 2,5 kilowattia ( auton muun sähkölaitteiden vaatima teho, luokkaa 1 kW => yhteensä 3,5 kW).

3,5 kilowatin laturi 2 kilowatin sähkömoottori ovat komeita ja painavia murikoita, joita ei mielellään tunge ahtaaseen moottoritilaan ja lisäämään auton passiivista painoa. Samantehoinen pakokaasuahdin on koon ja painon puolesta aivan ylivoimainen ja se hyödyntää melko tehokkaasti sellaista pakokaasujen liike-energiaa, joka menisi muuten täysin hukkaan.

Sähköenergia on autossa arvokkainta ja jalostetuinta energiaa, jonka käytössä on hyvä noudattaa järkeä ja kohtuullisuutta. Tyhjästä se ei synny, vaan jokainen laturilla tuotettu wattisekunti (joule) ja kilowattitunti vaatii tietyn bensamäärän polttamisen.

Lue lisää

moottori joka painaa vain 565 g. Nykytekniikalla saadaan vieläkin köykäsempiä moottoreita kuin tuo 2 kW teholla. Nuo moottorit ovat harjattomia, joten kuluvia osia ovat ainoastaan laakerit.
http://robotbirds.com/catalog/product_info.php?cPath=56_61&products_id=739

mitattua tietoa imuilman lä... kirjoitti:

Pörje: Hyvät perustelut sinulla on, en väitä tuohon ylläolevaan vastaan.

Tuon 250g/Kwh mukaan laskettaessa saataisiin
0,87 L / koneen kierros kun rpm=6000

Näiden laskelmien perusteella täytös näyttää olevan yllättävän hyvä.
Tosin nyt laskelmat perustuvat "noin" arvoihin, oikeilla mittausarvoilla saisi tarkat VE arvot.


Löysin seuraavaa tietoa:

General rule of thumb most dual overhead cam engines have maximum VE's around 85-90%

100% VE is very hard to obtain on a N/A engine (especially a 2 valve setup) . Typically, you will only see 100 VE numbers on race only (read: no low end) applications.

3,6 ja 12 sylinterisissä koneissa voidaan hyödyntää resonanssiahtamista, silloin täytös on huomattavasti parempi kuin 100%.

Moottorin teho putoaa noin yhden prosentin, jokaista imuilman kymmentä astetta kohden.

Lue lisää

Eikös myös tavan R4 koneessa ja kaksisakaraisella kampuralla varustetussa V8 koneessakin voida hyödyntää resonanssiahtamista? Normaali "siviili" V8 on nelisakarainen pienempien värinöiden takia, mutta kilpakäytössä käytetään myös"bone-shaker" lisänimen saanutta 2 sakaraista ratkaisua, jolloin koneen lohkot ovat sytkäjärjestykseltään kuin 2 R4 konetta ja resonanssiahtaminen mahdollista. Näin olen asian ymmärtänyt.

2.5 kW kirjoitti:

moottori joka painaa vain 565 g. Nykytekniikalla saadaan vieläkin köykäsempiä moottoreita kuin tuo 2 kW teholla. Nuo moottorit ovat harjattomia, joten kuluvia osia ovat ainoastaan laakerit.
http://robotbirds.com/catalog/product_info.php?cPath=56_61&products_id=739

Lue lisää

Miten sovelias mahtaisi tuollainen maksimitehollaan 30 sekunnin pyrähdykseen mitoitettu, pienoismallikäyttöön optimoitu moottori olla jatkuvaan (S1) käyttöön ahdinta pyörittämään -- tai miten paljon sen tehoa pitäisi redusoida sellaiseen sovellettaessa?

Entäpäs sellainen pikku tosiseikka, että antoteholtaan 2,5 kilowatin tehoinen moottori vaatii tuon tehon tuottamiseen vähintään sen 2,5 kW sähkötehoa, olipa sen hyötysuhde vaikka täydet 100 %? Kun polttomoottorin pyörittämä generaattori antaa ulos 2,5 kW (= 3,4 hv), on vähintään tuo tehomäärä poissa hyötykäytöstä eikä pääse koskaan vaihteistoon ja vetäville pyörille saakka.

Saahan kaikenlaisista leluista toki unelmoida, mutta jokaiselle energianmuunnosasioiden parissa pähkäilleelle on päivänselvää, että polttomoottorin ahtaminen saman moottorin pyörittämän generaattorin kehittämällä sähköllä (= ahtimella, jota pyörittää tällä sähköllä toimiva sähkömoottori) EI VOI olla teknis-taloudellisesti mitenkään kannattavaa.

Jos tuo sähkö vielä varastoidaan ensin akkuun ja otataan käyttöön vasta sieltä, muuttuu tilanne yhä hullunkurisemmaksi.

Kai paroni von Münchhausen vielä muistetaan? Hänhän veti itsensä (ja samalla hevosensakin) ylös suosta tarttumalla omaan tukkaansa ja vetämällä oikein lujaa! Ja hölmöläisten lyhyen peiton ongelma ratkesi kätevästi sillä, että pääpuolesta leikattiin kaistale pois ja ommeltiin se jalkopäähän. Esimerkkejä voisi luetella lisää vaikka kuinka.

On on kirjoitti:

Miten sovelias mahtaisi tuollainen maksimitehollaan 30 sekunnin pyrähdykseen mitoitettu, pienoismallikäyttöön optimoitu moottori olla jatkuvaan (S1) käyttöön ahdinta pyörittämään -- tai miten paljon sen tehoa pitäisi redusoida sellaiseen sovellettaessa?

Entäpäs sellainen pikku tosiseikka, että antoteholtaan 2,5 kilowatin tehoinen moottori vaatii tuon tehon tuottamiseen vähintään sen 2,5 kW sähkötehoa, olipa sen hyötysuhde vaikka täydet 100 %? Kun polttomoottorin pyörittämä generaattori antaa ulos 2,5 kW (= 3,4 hv), on vähintään tuo tehomäärä poissa hyötykäytöstä eikä pääse koskaan vaihteistoon ja vetäville pyörille saakka.

Saahan kaikenlaisista leluista toki unelmoida, mutta jokaiselle energianmuunnosasioiden parissa pähkäilleelle on päivänselvää, että polttomoottorin ahtaminen saman moottorin pyörittämän generaattorin kehittämällä sähköllä (= ahtimella, jota pyörittää tällä sähköllä toimiva sähkömoottori) EI VOI olla teknis-taloudellisesti mitenkään kannattavaa.

Jos tuo sähkö vielä varastoidaan ensin akkuun ja otataan käyttöön vasta sieltä, muuttuu tilanne yhä hullunkurisemmaksi.

Kai paroni von Münchhausen vielä muistetaan? Hänhän veti itsensä (ja samalla hevosensakin) ylös suosta tarttumalla omaan tukkaansa ja vetämällä oikein lujaa! Ja hölmöläisten lyhyen peiton ongelma ratkesi kätevästi sillä, että pääpuolesta leikattiin kaistale pois ja ommeltiin se jalkopäähän. Esimerkkejä voisi luetella lisää vaikka kuinka.

Lue lisää

tuo 30s rajoitus tarkoittaa 90 A virtaa 37 voltin jännitteellä, eli 3,3 kW tehoa. 2,5 kW tehoa tuo moottori kestää vaikka kuinka kauan.
Harjattoman kestomagneettimoottorin neodyymimangeeteilla voi tehdä todella pieneksi ja kevyeksi. Samalla periaatteella voi tehdä laturinkin. Noita harjattomia moottoreita ei ole ollut kuin vajaa 10 vuotta markkinoilla ja sensorittomia vielä vähemmän aikaa.

Samu-75 kirjoitti:

Eikös myös tavan R4 koneessa ja kaksisakaraisella kampuralla varustetussa V8 koneessakin voida hyödyntää resonanssiahtamista? Normaali "siviili" V8 on nelisakarainen pienempien värinöiden takia, mutta kilpakäytössä käytetään myös"bone-shaker" lisänimen saanutta 2 sakaraista ratkaisua, jolloin koneen lohkot ovat sytkäjärjestykseltään kuin 2 R4 konetta ja resonanssiahtaminen mahdollista. Näin olen asian ymmärtänyt.

Lue lisää

Resonanssiahtaminen toimii myös muilla kuin 3-jaollisilla sylinterimäärillä, ruiskuissa tätä on hyödynnetty jo pitkään.

Kun imuventttiili sulkeutuu niin ilmamassa jatkaa liikettään ja aiheuttaa paineaallon imuventtiilin lautasen kohdalla. Aalto heijastuu venttilinlautasesta takaisin imusarjaan ja sieltä takaisin. Jos imuventiili on jo auennut siihen mennessä kuin paineaalto heijastuu takaisin imuventtiiliin, niin täytös paranee jonkin verran.

Tämä resonanssi toimii tietyllä (kapeahkolla) kierroslueella. Kyseessä lienee Helmholz- resonaattori

Noissa 3-jaollisissa sysyteemeissä yhdistetään ne imusarjat, jotka ovat 120 asteen päässä toisistaan

korjaus kirjoitti:

tuo 30s rajoitus tarkoittaa 90 A virtaa 37 voltin jännitteellä, eli 3,3 kW tehoa. 2,5 kW tehoa tuo moottori kestää vaikka kuinka kauan.
Harjattoman kestomagneettimoottorin neodyymimangeeteilla voi tehdä todella pieneksi ja kevyeksi. Samalla periaatteella voi tehdä laturinkin. Noita harjattomia moottoreita ei ole ollut kuin vajaa 10 vuotta markkinoilla ja sensorittomia vielä vähemmän aikaa.

Lue lisää

Yritätkö esittää, että autoon rakennettaisi erillinen 37 V järjestelmä sähkömoottoria varten, vai väitätkö moottorin kestävän kolminkertaisia virtoja 12 V jännitteellä ? ?

Ilmoitettu tehokin on teoreettinen sähköteho, joka ei ole sama kuin ulostuloteho, häviöitä syntyy niin vastuksena kuin amkkurireaktionakin aivan riippumatta siitä onko kosketus hiililla vai ilnan ja tuollainen kompakti paketti ilman erillistä tuuletinta kärähtää taatusti jatkuvassa käytössä.

ho hoi kirjoitti:

Yritätkö esittää, että autoon rakennettaisi erillinen 37 V järjestelmä sähkömoottoria varten, vai väitätkö moottorin kestävän kolminkertaisia virtoja 12 V jännitteellä ? ?

Ilmoitettu tehokin on teoreettinen sähköteho, joka ei ole sama kuin ulostuloteho, häviöitä syntyy niin vastuksena kuin amkkurireaktionakin aivan riippumatta siitä onko kosketus hiililla vai ilnan ja tuollainen kompakti paketti ilman erillistä tuuletinta kärähtää taatusti jatkuvassa käytössä.

Lue lisää

37 V ei ole ongelma nykyelektroniikalla (hakkurimuuntaja). Noissa harjattomissa kestomagneettimoottoreissa on hyötysuhde 80-90 %. 12 V Harjattomillakin otetaan lennokkikäytössä yli 500 W jatkuvaa tehoa. Kerron tässä että tehokkaassa sähkömoottorissa ei koko ja paino ole nykyisin ongelma. Pieniä ja tehokkaita harjattomia sähkömoottoreita löytyy, jotka hakkaavat leikiten "rälläkän kekälemoottori" niin hyötysuhteessa, painossa ja koossakin. Sähkömoottorin käyttöä moottorin ahtamisessa epäilen itsekin.

Toimii myös muilla kuin 3/6... kirjoitti:

Resonanssiahtaminen toimii myös muilla kuin 3-jaollisilla sylinterimäärillä, ruiskuissa tätä on hyödynnetty jo pitkään.

Kun imuventttiili sulkeutuu niin ilmamassa jatkaa liikettään ja aiheuttaa paineaallon imuventtiilin lautasen kohdalla. Aalto heijastuu venttilinlautasesta takaisin imusarjaan ja sieltä takaisin. Jos imuventiili on jo auennut siihen mennessä kuin paineaalto heijastuu takaisin imuventtiiliin, niin täytös paranee jonkin verran.

Tämä resonanssi toimii tietyllä (kapeahkolla) kierroslueella. Kyseessä lienee Helmholz- resonaattori

Noissa 3-jaollisissa sysyteemeissä yhdistetään ne imusarjat, jotka ovat 120 asteen päässä toisistaan

Lue lisää

Muuttuvalla imugeometrialla, eli imukanavan pituutta kierrosluvun mukaan muuttamalla tuota resonaattorin ominaistaajuutta voidaan muuttaa, ja siten laajentaa sen vaikutusaluetta laajemmalle kierrosalueelle.

Myös pakopuolta voi hyödyntää resonanssiahtamisessa, ja siitä nimenomaan esimerkissäni 4/8 sylinterisistä oli kyse. Myös pakopuoli resonoi vastaavalla tavalla. Kun pakotahdin aikana yhdestä sylinteristä alkaa olla pakokaasu karannut ja imusarjasta tulee imupuolen resonanssin aiheuttaman ylipaineen myötä raakaa tavaraa ko. sylinterin pakokanavaan asti, työntää pakokanavaan nyt toisen sylinterin pakotahdin aiheuttama ylipaine tuon ilma/polttoaineseoksen takaisin sylinteriin juuri ennen pakoventtiilin sulkeutumista. Vastaavasti saman resonassin myötä voi pakotahdin alkaessa olla pakokanavassa pakokaasujen poistoa avittavaa alipainetta.

samaat sanat kirjoitti:

Miksette pistä pakoputkeen 15 turpoa peräkkäin ja hankaamaan suoraan kartaania?
Eli sama paska.
Se nyt vaan ahdin toimii ja sillä hyvä, imusarjassa kun on ylipainetta vaikka polkupyöränpumpulla pumpaten, alkaa tapahtua konehuoneessa..:)

Lue lisää

ajattelit sellasen sähköpuhaltimen ottavan virtaa?? vastaus: paljon enemmän kun sen antama tehonkasvu.. elikä hyötysuhde miinus merkkinen eli syö tehoa enemmän kun antaa, EI hyötyä

mää ite kirjoitti:

ajattelit sellasen sähköpuhaltimen ottavan virtaa?? vastaus: paljon enemmän kun sen antama tehonkasvu.. elikä hyötysuhde miinus merkkinen eli syö tehoa enemmän kun antaa, EI hyötyä

Lue lisää

pyörittämään laturia. Ei tartte mitään vastapaineita ku on pelkkä suora putki jossa tarpeeks monta ahdinta välissä.

mää ite kirjoitti:

ajattelit sellasen sähköpuhaltimen ottavan virtaa?? vastaus: paljon enemmän kun sen antama tehonkasvu.. elikä hyötysuhde miinus merkkinen eli syö tehoa enemmän kun antaa, EI hyötyä

Lue lisää

hmm mahdatkohan tietää mitä tarkoittaa hyötysuhde? hyötysuhde on antoteho/ottoteho, eikä se voi olla miinusmerkkinen ellei jompikumpi tehoista ole miinusmerkkinen, mikä taas ei ole mahdollista.

Ja hyötysuhde on jokatapauksessa jokaisessa käytännön sovelluksessa alle 1, eli ei hyötyä? FAKTAT KUNTOON ENSIKERRALLA!

Nojoo, onkos pojat ikinä kuulleet harjattomista sähkömoottoreista...?

Koko/tehosuhde on jotain aivan muuta kuin hiilellisillä koneilla ja virtaakin saa kunnon akuista helposti.

herheh kirjoitti:

Nojoo, onkos pojat ikinä kuulleet harjattomista sähkömoottoreista...?

Koko/tehosuhde on jotain aivan muuta kuin hiilellisillä koneilla ja virtaakin saa kunnon akuista helposti.

Lue lisää

Teollisuuden sähkömoottorit = oikosulkumoottorit = induktiomoottorit ovat toki olleet harjattomia iät ja ajat. Koko/teho-suhde on todellakin jotain muuta kuin vaikkapa pölynimureissa, sähköporakoneissa ja rälläköissä käytettävillä sarjamoottoreilla, joissa on ne kekäleet. Ja nimenomaan epäedullisempaan suuntaan: induktiomoottori on monta kertaa painavampi kuin samantehoinen sarjamoottori.

Harjattomat pienmoottorit sopinee jättää tarkastelun ulkopuolelle.

Ja virtaa saadaan kunnon akuista helposti? Kuinka kauan? Mistä sitä virtaa saadaan sen jälkeen, kun akku on imetty tyhjiin? Eikös ahtimen tarvitsekaan toimia kaiken aikaa?

Ahtimen moottori nimenomaan vaatii itseään tehokkaamman generaattorin (laturin) ruokkimaan itseään.

Jos sähköenergiaa varataan välillä akkuun ja sitten otetaan sieltä, sitä menee runsaasti hukkaan mennen tullen.

Ellei jostain syystä haluta käyttää pakokaasuahdinta, on verrattomasti järkevämpää käyttää generaattorin (laturin) pyörittämiseen tarvittava mekaaninen energia suoraan ahtimen (Rootes-remmiahtimen tai vastaavan) siipipyörän tai vastaavan pyörittämiseen. Hyötysuhde on aivan eri luokkaa kuin leikkimällä välillä sähköllä.

Joku joskus aiemmassa ketjussa meinasi laittavansa tietokoneen tuulettimen

Laskeskelin huvikseni tietokoneiden tuulettimien spekseistä, niille kun luvataan ilmavirtaukseksi tuollaisia max. 90 000 l/h -> 1500 l/min -> 25 l/s

2 litranen auto ottaisi ilmaa tyhjäkäynnillä 1200 r/min, eli 20 r/s -> 40 l/s

Eli tietokoneen 3 watin tuuletin ei riittäisi edes tyhjäkäynnillä puskemaan riittävästi ilmaa koneeseen.

Mutta, ehkä vähän tehokkaampi tuuletin pystyisi työntämään riittävästi ilmaa ainakin alakierroksilla olematta tukkona ilmanottokanavassa, mutta tuskin tuollaisella tuulettimella mitään ahtopaineita ottomoottorille pystyy aikaansaamaan.


Mutta tietysti laskelmissa pitäisi jotenkin ottaa huomioon myös se teho, minkä moottori kuluttaa ilman imemiseen, tokihan sekin syö koneen tehoja, ja jos ilma työnnettäisiin koneeseen ilman että sen tarvitsisi itse imeä mitään, tehojen pitäisi periaatteessa kasvaa?

Siinä mielessä tuollainen "sähköahdin" kiinnostaisi, että pystyisikö se parantamaan alakierrosten vääntöä ja tehoa?

Luultavasti suurilla kierroksilla se pikemminkin tukkisi ilmanottoa, mutta toisaalta suurilla kierroksilla tehoa on kyllä muutenkin ihan riittävästi.

Eli voisiko sähköahtimella parantaa teho- ja vääntökäyrän muotoa.

Sähkömoottorihan ottaa virtaa vain tarvittavan voiman mukaan, eli suurilla kierroksilla se ei veisi pahemmin virtaa vaan pyörisi vapaasti imuilman mukana.

Taas turbollisissa autoissa sen dumppi-ilman voisi johtaa suoraan ilmastointikanavaan, niin aina tukka hulmahtais kun vaihtaa vaihdetta.. :-)

Ei taida auton sisätilan puhallin ihan jaksaa pysyä edes tyhjäkäynnillä moottorin tarvitseman ilmamäärän mukana. Muuten ihan cool idea.

Ja sitten.. kirjoitti:

Taas turbollisissa autoissa sen dumppi-ilman voisi johtaa suoraan ilmastointikanavaan, niin aina tukka hulmahtais kun vaihtaa vaihdetta.. :-)

Ei taida auton sisätilan puhallin ihan jaksaa pysyä edes tyhjäkäynnillä moottorin tarvitseman ilmamäärän mukana. Muuten ihan cool idea.

Lue lisää

:D

Mutta sillä sen moottorin ilmantarpeen vois testata että käy vähän kädellä kokeilemassa imusarjan vastaavaa suhinaa, veikkaisin että ilmastointikanavassa liikkuu ainakin enemmän ilmaa ku tyhjäkäynnillä.

Olihan netissä juttua kun joku oli föönillä ahtanut hondamonkeytä ja onnistunut saamaan kierroksia koneeseen reilusti. Ongelmana oli lähinnä seos-suhteen saaminen sopivaksi.
En epäile sähköahtimen toimivuutta pienissä alle 200cc nelareissa,ongelma on lähinnä sopivan ahtimen liittäminen siihen sähkömoottoriin. Pelkkä puhallin kun ei aikaansaa riittävää virtausta. Tai ehkä kumiveneiden täyttämiseen tarkoitetut 12v pumput riittää mopoihin?
Joka tapauksessa tehon lisäys on vain hetkellistä akun koon mukaan. Ja autoon järjettömän kallista. Helpompi tapa on lisätä polttoaineen koostumusta nosseilla/metanolilla/yms.

nykyaikaa kirjoitti:

Olihan netissä juttua kun joku oli föönillä ahtanut hondamonkeytä ja onnistunut saamaan kierroksia koneeseen reilusti. Ongelmana oli lähinnä seos-suhteen saaminen sopivaksi.
En epäile sähköahtimen toimivuutta pienissä alle 200cc nelareissa,ongelma on lähinnä sopivan ahtimen liittäminen siihen sähkömoottoriin. Pelkkä puhallin kun ei aikaansaa riittävää virtausta. Tai ehkä kumiveneiden täyttämiseen tarkoitetut 12v pumput riittää mopoihin?
Joka tapauksessa tehon lisäys on vain hetkellistä akun koon mukaan. Ja autoon järjettömän kallista. Helpompi tapa on lisätä polttoaineen koostumusta nosseilla/metanolilla/yms.

Lue lisää

Idea!
Tollainen 9L painepullon kun täyttää ilmalla niin siinä riittää paineet 10-30sek tehonlisäykseen.
Muksuna tollasella täytettiin kumiveneitä...
Ongelmana on ettei joka huoltiksella kompurat tuota tarvittavaa 9bar ilmamäärää.