poika 7kk ja väsyttää

Itse olen puhunut kyseisestä asiasta psykologin kanssa ja hän oli sitä mieltä, että tunne on aivan normaali ja että suurin osa äideistä kokee väsyneenä juuri tuon tunteen. Itse mietin kauan uskallanko puhua asiasta psykologille, ja kun viimein rohkaisin mieleni, ja kerroin etten tahtoisi mennä kotiin kun siellä lapsi vain kaipaa huomiota, itkee tai ehkä nauraakin, mutta en vain halua. Ja eetä usein hymyni on teennäistä ja tunnen siitä erittäin pahaa syyllisyyttä. Saman tien kun tunnustin tämän ääneen jollekin, niin oloni helpottui. Helpottui entisestään kun kuulin että väsyneenä tällaiset tunteet ovat normaaleja, ja etten ole todellakaan ainoa. Tunne menee ohi, ja jos ei mene, on kyse luultavasti jo jostain vakavasta, esim. masennuksesta. Itselläni ei siis masennusta ole nyt, mutta on ollut ja siksi kävin psykologilla synnytyksen jälkeen, vähän niinkuin varmuuden vuoksi.
Tällainen tunne on minulla mennyt ohi, mutta väsynyt olen. Olen todella.
Mutta pakkko kai on porskuttaa eteenpäin. Ainakin kaikki äidit sanoo, että jossain vaiheessa helpottaa:) Siihen minä sitten luotan ja yritän jaksaa vaikeatkin päivät. Minulla on kuitenkin ihana lapsi jota rakastan, mutta eihän kaikkea aina voi jaksaa. Enhän minä miestänikään jaksaisi katsella ympäri vuorokautta ja joka päivä ilman hermostumista, ja silti rakastan häntä PALJON!
Että tsemppiä vaan tuleviin päiviin ja voimia:)!

Aivan samat tunteet mullakin,
tyttö on 6,5kk.
Käyn terapiassa,myös "varmuuden vuoksi",
kun olen ollut aijemmin masentunut.

Nyt on taas ehkä helpotuskausi,
mutta osaan jo varautua että ennen menkkoja olen varmaankin ärtyneempi kun yleensä,ja "valmistaudun" henkisesti tähän.
Väsymys on kova,kun eka lapsi,ja ihan uusi elämänvaihe,kaikki pitää opetella, heti käytännössä, se väsyttää pirusti.

Kaikki äidit potee joskus näitä tunteita,varmasti.
Jaksamista!=)