-eläkeläiset > 50 % kunnan väestöstä
-työttömät >15 % kunnan väestöstä
-kouluikäiset
-työttömät >15 % kunnan väestöstä
-kouluikäiset
Miten tälläisen kunnan pystyssä pitäminen onnistuu jatkossa, jonka väestöstä lähivuosina
Tosiasiaa, mitä on tulossa
25445
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Mikään tutkimus ei tue sitä, että kuntien koolla olisisi merkitystä palveluiden tehokkaan järjestämisen kannalta ainakaan niin päin, että asiat olisivat suurissa kunnissa pieniä paremmalla tolalla.
http://www.yle.fi/a2/
Hakusana: Kuhmalahti, sieltä "Pieni gallialaiskylä Kuhmalahti"
Kuunnelkaapa tarkalla korvalla
Kysymys on kunnan väestörakenteesta tuossa.
Voitteko nyt sitten kertoa vastauksen kaikille, miten tuollainen kunta selviää. Vastaukseksi ei riitä, että lisätään valtionapuja 80-90 % :iin kunnan menoista.
Katsokaass on ne maksettava kunnan palvelutoiminnan menot, vaikka niitä tehtäisiin yhteistoiminnassa toisten kuntien kanssa. Kunnan talous jää edelleen valtavaan epätasapainoon.
NYT VASTAUKSIA !
Mikään tutkimus ei tue sitä, sitä että kuntien koollaa olisi merkitystä palveluiden tehokkaan järjestämisen kannalta ainakaan niin, että asiat olisivat suurissa kunnissa pieniä paremmalla tolalla.
Tuo Kuhmalahti on hyvä esimerkki.
Tämä nykyinen hallitus, tämä täällä kovasti parjattu Matti Vanhasen hallitus on saattanut keskustan aloitteesta liikkeelle tämän palvelurakenneuudistuksen, jolla turvataan palvelut maan kaikissa osissa ikärakenteen muuttuessa vanhempaan suuntaan. Keskusta on toiminut tässäkin sovun rakentajana.
Puitelaki antaa mahdollisuudet tulevaisuuden rakentamiseen. Nyt on uudistusten toteuttamisen haaste kunnilla itsellään, kuntapäättäjät voivat itsenäisesti tehdä tilanteensa edellyttämät ratkaisut. Niiden on tietyn ajan kuluessa esitettävä ratkaisumallit kuinka ne asian hoitavat.
Ratkaisut voivat olla monenlaisia; erilaiset yhteistyömallit naapurien välillä, palvelujen tarjoaminen ns. isäntäkuntaperiaatteella jne.
Myös kuntaliitoksia tapahtuu jos kuntalaiset itse niin päättävät. On arvioitu, että 10 vuoden päästä meillä on 100-120 kuntaa vähemmän kuin nyt.
Ni se ei ollut yllätys.
P.s. Puitelakiluonnoksessa on kohta nk. haltuunotosta. kepukin tietää, että kymmeniä kuntia uhkaa hätätila. Te vaan jatkatte jaarittelua.
...se "kysymys" ?
Semmoinen kysymys, jossa on Teidän oma mustavalkoinen vastauksenne ja yksisilmäinen tuomio valmiina, se ei täällä länsimaisessa demokratiassa kysymykseksi kelpaa.
Meillä on suuria ja pieniä kuntia joiden talous ei ole parhaassa mahdollisessa kunnosa.
On myös suuria ja pieniä kuntia joiden talous on mainiossa kunnossa.
"Kymmenien kuntien hätätila" on pahemman laatuista impulsiivista liioittelua, ettekä pysty tuommoisia kuntia nimeämään.
Mutta nyt se kysymys ?
...kuin se entisen pojan linnunpönttö.
Esimerkit puuttuvat "tosiasian" todistamiseksi ja ihan ymmärrettävistä syistä.
Ette ole ollut luokallani, kun aloititte koulunne, en ollut itse vielä edes syntynyt.
Vastausta vaan ei teiltä löydy !
Monen kunnan ikärakanne on muuttumassa aloituskirjoituksessa kuvatuksi.
Jaarittelunne jatkuminen osoittaa, ettette
tajua, mistä muutoksesta on kysymys.
Esititte tuolla avausviestissä huiman omatekoisen tilastokuvion.
Kerroitte kuvaamianne kuntia olevan "yli 200"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000018446449
Todellisuudessa niitä ei ole ensimmäistäkään.
Vastauksen kysymykseenne saatte Tilastokeskuksen Kuntapuntarista 3/2005 "Alueiden hyvinvointi" numerosta.
Sieltä saatte selville kuinka kunnat menonsa rahoittavat.
Pienessä kunnassa laitetaan "suu säkkiä myöten",
turhasta byrokratiasta luovutaan ja palvelut ovat laadukkaampia kuin rikkaissa naapureissa.
"Suuruuden logiikka ei takaa mitään kunta-alalla" sanotaan tuossa Talouselämä-lehden artikkelissakin.
Kuhmalahti on hyvä esimerkki:
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201
Vertailut kuntien asukaskohtaisista toimintamenoista ja henkilöstöstä ovat mielenkiintoisia.
Liekö sitten Talouselämän juttukin jaaritusta ?
ole kehittymässä suuntaan, jossa kunnan asukkaiden enemmistö on eläkeikäisiä.
Alkukirjoituksessa puhuttiin, että väestön rakenne on kehittymässä.
Emme elä Pohjois-Koreassa, emme vanhassa Neuvostoliitossakaan.
Siellä esitettiin moisia mölähdyksiä "kiinniottotilanteessa"
Te esititte tuolla ylhäällä omatekoiseen tilastoonne liittyvän väitteen oikein lukumäärillä vahvistettuna.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000018446449
Te olette velvollinen todistamaan väitteenne!
"Kahdensadan kunnan" nimet esiin ?
Siinä kysytään, miten esimerkin mukaisen kunnan talous hoidettaisiin ja sanotaan että
200 kunnan väestörakenne on kehittymässä siihen suuntaan.
Kun otetaan huomioon, että pian noin 200 kunnassa on kuvaamasi kaltainen väestörakenne, eivät kuntaliitokset todellakaan auta mitään, sillä eihän eläkeläiskuntien liittäminen toisiinsa väestörakennetta muuta.
Ainoa ratkaisumalli, mikäli uudistuksia tarvitaan, on maakuntahallinto. Siinä eläkeläiskuntien avuksi saadaan sentään väestörakenteeltaan edullisempia kasvukeskuksia.
hallinto pystyssä, nimittäin uusi hallintorakenne tämä
maakuntahallinto .
Ei uusia hallintorakenteita valtion ja kuntien väliin Suomen kokoisessa maassa, vaan
elinvoimaiset nykyistä vahvemmat kunnat ja kunnallinen itsehallinto sitä kautta taas vahvistuu.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus vaatii rinnalleen valtionhallinnon paikallisten ja alueellisten rakenteiden täysremonttia.
Nykyinen keinotekoisiin alue- ja toimintarakenteisiin perustuva lääninhallinto voidaan lakkauttaa.
Suomessa pitää palata historialliseen maakuntajakoon, joka vastaa EU:n tavoittelemaa eurooppalaista maakuntien tasoa. Useissa Euroopan maissa on valtion keskushallinnon valtaa ja palveluvastuuta hajautettu alue- ja paikallistasolle. Samalla aluehallinto on koottu yhtenäiseksi maakuntahallinnoksi. Tämä malli sopisi myös Suomeen.
Esititte jutun alussa selkeitä prosenttilukuja kuvaamaan "eläkeläisten, työttömien, kouluikäisten, työssäkäyvien ja kunnan ? valtion työntekijöiden osuutta kunnan väestöstä"
Kerroitte, että "samankaltainen tilanne alkaa olla kohta yli 200 kunnassa ympäri Suomea"
Lainaukset ovat kirjaimen tarkkuudella omaa tekstiänne.
Yritin kysellä kuntien nimiä ?
Niitä Teillä ei ole.
Se on ymmärrettävää koska nuo luvut ovat "omasta päästä tehtyjä, kuin se entisen koulupojan linnunpönttö"
Ei tämä sen kummallisempaa ole.
ikärakenne muuttuu muuttotappioalueilla.
Ota selvää.
Teidän on nyt vain vastattava "tilastoistanne"
Sitä vastuuta ei voi siirtää.
Kaikenlaisia "hätätilojahan" olette täällä usein manannut.
joissa asukasluku kasvaa.
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/paras/home.nsf/pages/D59BC8070F330085C2257062004862D7?opendocument
Kuntien toimintaympäristön muutokset
Julkisen talouden tasapainovaatimukset globalisoituvassa toimintaympäristössä kohtaavat
paikallistasolla kiristyvän kuntatalouden ja palvelujen laajan järjestämisvastuun.
Väestö vanhenee ja sen myötä palvelutarpeet kasvavat erityisesti hoiva- ja hoitoalalla.
Vastaavasti lasten ja oppilasikäluokkien määrä alenee. Palveluiden käyttäjien
koulutustason ja varallisuuden kasvaessa palveluihin kohdistuvat vaatimukset
kasvavat. Palveluiden monimuotoiset ja tehostuvat tuotantotavat ja –mallit, joissa
apuna käytetään myös yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamia palveluita ja malleja,
edellyttävät uutta osaamista.
Maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi yhdyskuntarakenne tiivistyy ja väestön kasvu
keskittyy ensisijaisesti harvoihin kasvukeskuksiin. Kuntien erot sekä taloudessa että
huoltosuhteessa kasvavat. Väestörakenne pysyy tasapainoisena vain niillä alueilla,
joissa asukasluku kasvaa. Muuttoliike, työssäkäyntiliikenne ja tarve kuntien välisen
yhteistyön tehostamiselle vähentävät kuntarajojen merkitystä.
Väestön vanhenemisesta aiheutuva ikärakenteen muutos heijastuu myös työvoiman
saatavuuteen. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy suurten ikäluokkien siirtyessä
eläkkeelle. Työvoiman niukkuus heikentää entisestään palvelujen saatavuutta rahoitusongelmien
lisäksi. Työperäinen maahanmuutto kasvaa ilmeisesti myös asukkaita
menettävillä alueilla ja keskukset monikulttuuristuvat vieraskielisen väestön määrän
kasvaessa.
Kuntien talouskehitys
Valtiontalouden kehyspäätökseen liittyvässä peruspalveluohjelmassa arvioidaan, että
kuntatalous pysyy kireänä myös vuosina 2005 ja 2006. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketun
vuosikatteen arvioidaan vasta vuosina 2007- 2009 ylittävän poistot. Mikäli
nettomenot säilyvät nykytasolla, negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä nousee
vuoden 2004 142:sta vuoden 2009 365:een. Vuosikate jää koko kehyskaudella
selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Rahoitustilanteen kireys edellyttää kunnilta
sellaisia palvelurakennetta ja tuottavuutta koskevia päätöksiä, joilla toimintamenojen
kasvu voidaan pitää verotulojen ja valtionosuuksien kasvun asettamissa rajoissa.
Onko tässä samat kiistelijät kokoajan, vai mistä on kysymys.
Toinen näyttää tietävän tulevan kuntakehityksen suunnan, toinen taas väittää vastaan ja näyttää olevan taysin ulkona
tietoisesti vai tietämättään ?
...kohta 365 kuntaa tuossa jamassa.... Onneksi meillä on yksi "gallialaiskylä"... Kuhmalahti... Sielläkin viimeinen "ei kunnalla töissä" taitaa olla rupaturix...
"kohta on, kohta on niin ja niin monta kuntaa niin ja näin heikossa jamassa... hätätilaa ym ym...
Mitään nimiä ei kuitenkaan esitetä ?
Mutta ainahan maailmaan mölyä mahtuu!
...ei ollut mitään sanomista.... Taitaa syödä miestä tosissaan... Siinä raportissa puhutaan tulevaisuudesta... Nimet löydät kun vaan opettelet etsimään... Yhteisenä nimittäjänä voit käyttää lestakepujen enemmistöä hallinnossa...
Sieltä löytyy keppoisesti muutama sata kuralla olevaa kuntaa....
Sir Alfredilla on ollut kyky nähdä selkeästi kuntasektorin ongelmat... Toisin kuin kepulestoilla..
helsingissä.
Lapset vähenevät, työväestö vähenee, mutta eläkeläistenmäärä kasvaa.
Pienissä kunnissa sama ilmiö tuottaa vain nopeammin näkyviä ongelmia.
"eläkeläiset > 50 % kunnan väestöstä"
Eläkkeet ales sille tasolle, jota kyetään maksamaan.
Kaikki työkykyiset eläkeläiset takasin töihin. Ei mikään kansantalous pysty tuottamaan taloudellista tuottoa niin, että iso osa väestöstä elelee kymmeniä vuosia minimipalkaa vastaavalla tai sen ylittävällä tulolla, eikä teet töitä.
"-työttömät >15 % kunnan väestöstä"
Aika pieni määrä, nämä pitää työllistää yksityissektorille ja näiltä tuloverot pois, jolloin voidaan maksaa pienempää liksaa.
"-kouluikäiset
No pääkaupunkiseutu maksaa ja hoivaa...
Sieltä riittää rahaa koko suomeen.
Eihän KePu omia äänirysiä viitsi hajoittaa, kun on jokaisessa omat kunnanjohtajat, virkamiehet ja byrokratia.