Mitä se oikein loppujen lopuksi käytännössä tarkoittaa, että vene on puoliliukuva (kuten esim. Bella 530ht)? Mulla on ollut "täysliukuvia" lasikuituveneitä 30-65 heppaisilla koneilla ja niissä kaikissa mennään joko syvällä tai plaanissa. Eli on olemassa se selvä liukukynnys, jonka yli pitää päästä, jotta matka ei olisi keula pystyssä jurraamista. Miten se puoliliukuva vene oikein kulkee jos se ei ole plaanissa?
Selittäkää puoliliukuvuus
fsdfsdfasfsd
41385
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mielestäni monia hitaampia liukuvia kutsutaan puoliliukuviksi ja tämä sotkee, mutta periaatteessa olen ymmärtänyt asian näin.
Puoliliukuvassa veneessä on perä kantava ja keulan muotoilu tehty taas uppoomakulkua silmälläpitäen. Näin saadaan aikaiseksi runkomuoto joka sen sijaan että nousisi varsinaisesti liukuun, läpäisee mahdollisimman hyvin oman keula-aaltonsa ja peräosa "liukuu" keula-aallon päällä. Jos ajattelee pirtuveneen kulkua niin se selvittää tätä asiaa. Aidossa puoliliukuvassa rungossa ei siis konetehon lisäämien kuitenkaan nosta venettä plaaniin vaan keula jää kyntämään vettä. Puloiliukuva saavuttaa kuitenkin alle kymmenen metrin vesilinjallakin huippunopeutta toistakymmentä solmua. Eli siis oikeastaan on vain hitaita ja nopeampia uppoomaveneitä ja sitten vielä liukuvia. Joitakin hitaanpiin nopeuksiin tehtyjä liukuvarunkoisia esimerkiksi u-pohjaisia veneitä käytännössä kutsutaan käyttökelpoisen nopeus alueensa vuoksi puoliliukuvisksi vaikkeivat ne sitä olekkaan. Puoliliukuvalla rungolla ei ole plaanikynnystä kaasua (liikaa) lisättäessä keula vain nousee ylös ja vene alkaa kyntämään.
Viisaammat korjatkoon käsityksiäni puoliliukuvasta kulusta.
Viisaampi en ole, mutta "puoliliukuvan" luulisin omistavani... :)
Eli käyttäytymisestä voin kertoa käytännön esimerkkejä.
Kaasua lisättäessä keula kohoaa pystyyn, kunnes tarvittavalla kaasumäärällä trimmeillä se taas laskee alas. Keulan laskiessa nopeutta tulee samalla kaasulla arviolta tuollaiset 5-7 solmua lisää (11-12 -> noin 18). Tämä tapahtuu varsin lähellä huippukierroksia.
Käytännössä??? Vaikeampi sanoa. Keula halkoo aaltoja (kuten joku sanoikin - joskaan en ymmärrä miten keula voisi itse aiheuttamaansa aaltoa halkoa), joten varsinaisessa plaanissa veneen tuskin voi sanoa olevan.
Toivottavasti selkeyttää.
On paljon hyviä puoliplaanareita, mutta vielä enemmän sellaisia epäonnistuneita yrityksiä.
Useimmiten kun suippoperäisestä fiskarista yritetään tehdä puolplaanari, niin lopputulos on huono. Bella 530 HT on (entinen Finnspeed 530 HT) on aikoinaan Ruotsista tuotu ja kopioitu Solvig 18. Ja se oli taas melko suoraan puuveneen päältä otetu muotti. Näin nämä asiat kehittyvät. Se on ihna hyvä runko, kunhan muistaa tietyt rajoitukset.
on perinteisesti tunnettu merien mossena...