Kuinka moni on ajatellut synnyttää kotona?
Itse ajattelin synnyttää kotona, mikäli raskaus menee odotetusti. Sairaalaan en mene, kuin hätätilanteessa.
kotisynnytys
vanan13
20
1932
Vastaukset
- luuseri
Eipä itsellä käynyt mielessäkään. Aivan mielettömän rohkea olet!
Itse pelkään synnytystä aivan kauheasti ja toivoisin olevani jo hyvissä ajoin lääkittynä sairaalassa.
rv. 28 ja olen jo ruvennut katselemaan kaiken maailman painajaisunia synnytyksestä =)- vanan13
Muutamat asiat eivät houkuta sairaalasynnytykselle:
-neulafobia, josta aiheutuu hyperventilaatio
-makuuasennossa synnyttäminen kasvattaa repeytymisen riskiä
-harvoissa sairaaloissa saa synnyttää veteen/ammeeseen
Ystäväni synnytti reilu vuosi sitten, ennen laskettua aikaa;
lääkäri leikkasi välilihan, puudutus ei toiminut, eikä uskonut ystävääni, vaikka hän sanoi, että sattuu. Kätilöt eivät päästäneet vessaan, eikä hän saanut synnyttää haluamallaan tavalla.
Ystäväni myös kertoi etteivät lääkärit/kätilöt noteeranneet hänen toivomuksiaan, eivätkä muutenkaan olleet kovin ystävällisiä.
Myös kotisynnytyksessä voi käyttää ilokaasu kivunlievitykseen ja oma rauha on jotain mitä sairaalasta et saa. - oli....
vanan13 kirjoitti:
Muutamat asiat eivät houkuta sairaalasynnytykselle:
-neulafobia, josta aiheutuu hyperventilaatio
-makuuasennossa synnyttäminen kasvattaa repeytymisen riskiä
-harvoissa sairaaloissa saa synnyttää veteen/ammeeseen
Ystäväni synnytti reilu vuosi sitten, ennen laskettua aikaa;
lääkäri leikkasi välilihan, puudutus ei toiminut, eikä uskonut ystävääni, vaikka hän sanoi, että sattuu. Kätilöt eivät päästäneet vessaan, eikä hän saanut synnyttää haluamallaan tavalla.
Ystäväni myös kertoi etteivät lääkärit/kätilöt noteeranneet hänen toivomuksiaan, eivätkä muutenkaan olleet kovin ystävällisiä.
Myös kotisynnytyksessä voi käyttää ilokaasu kivunlievitykseen ja oma rauha on jotain mitä sairaalasta et saa.ystävälläsi huono synnytyskokemus :-( Kurjaa.
Mutta tuota makuuasennossa synnyttämistä ei tietääkseni
suosita missään paikoissa, jollei vauvan henki ole vaarassa.
Silloin yleensä äitiä kehotetaan vuoteeseen synnyttämään
sen vuoksi, että pystytään seuraamaan sikiön sydänkäyrää
ja muita elintoimintoja synnytyksen ajan erilaisilla antureilla yms.
Myöskään välilihaa ei enää rutiininomaisesti leikata ja äidin kivun-
lievityksestä pyritään huolehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
En kyllä pitäisi tuota kotisynnytystä ratkaisuna neulafobiaan
tai että joutuu selällään synnyttämään.
Neuvoisin jokaista tulevaa synnyttäjää lukemaan Otavan Suomalaisesta
Vauvakirjasta Synnytys-luvun, jossa kerrotaan synnytyksen kulusta ja
erilaisista kivunlievityskeinoista. Minuun tuo luku ainakin valoi uskoa,
että selviän synnytyksestöä ja että sairaalahenkilökunta on siellä apunani.
Mutta onnea sinulle kotisynnytykseen, itse en moiseen uskaltaisi ryhtyä. - Hoitaja
vanan13 kirjoitti:
Muutamat asiat eivät houkuta sairaalasynnytykselle:
-neulafobia, josta aiheutuu hyperventilaatio
-makuuasennossa synnyttäminen kasvattaa repeytymisen riskiä
-harvoissa sairaaloissa saa synnyttää veteen/ammeeseen
Ystäväni synnytti reilu vuosi sitten, ennen laskettua aikaa;
lääkäri leikkasi välilihan, puudutus ei toiminut, eikä uskonut ystävääni, vaikka hän sanoi, että sattuu. Kätilöt eivät päästäneet vessaan, eikä hän saanut synnyttää haluamallaan tavalla.
Ystäväni myös kertoi etteivät lääkärit/kätilöt noteeranneet hänen toivomuksiaan, eivätkä muutenkaan olleet kovin ystävällisiä.
Myös kotisynnytyksessä voi käyttää ilokaasu kivunlievitykseen ja oma rauha on jotain mitä sairaalasta et saa.Jaaha ja mitenkäs ajattelit ilokaasua kotioloissa ottaa? Ensisynnyjänä en edes harkitsisi kotisynnytystä oikena vaihtoehtona, koska et voi tietää miten synnytys sinun kohdallasi sujuu. Tosiasiassa uudelleen synnyttäjänkin kohdalla on aina olemassa riskit.
Harkitse vielä asiaa. Niin ja saatko kätilön/lääkärin kotiisi vai aiotko yksin synnyttää tukihenkilön kera?
Neulafobia ei ole este sairaalasynnytykselle.Ei sinua kukaan väkisellä pistä, ellet puudutustakaan halua. Moni ensisynnyttäjä vain ei tiedä miilaista synnyttäminen on.Siksi on turha etukäteen päättää, ettei halua kivunlievitystä, vaan pitää sitä etuoikeutena! - Jihuuu
vanan13 kirjoitti:
Muutamat asiat eivät houkuta sairaalasynnytykselle:
-neulafobia, josta aiheutuu hyperventilaatio
-makuuasennossa synnyttäminen kasvattaa repeytymisen riskiä
-harvoissa sairaaloissa saa synnyttää veteen/ammeeseen
Ystäväni synnytti reilu vuosi sitten, ennen laskettua aikaa;
lääkäri leikkasi välilihan, puudutus ei toiminut, eikä uskonut ystävääni, vaikka hän sanoi, että sattuu. Kätilöt eivät päästäneet vessaan, eikä hän saanut synnyttää haluamallaan tavalla.
Ystäväni myös kertoi etteivät lääkärit/kätilöt noteeranneet hänen toivomuksiaan, eivätkä muutenkaan olleet kovin ystävällisiä.
Myös kotisynnytyksessä voi käyttää ilokaasu kivunlievitykseen ja oma rauha on jotain mitä sairaalasta et saa.Mullakin pisti nuo sinun perustelut silmään. Eli neulathan voit kieltää (tosin jos sinua ahdistaa jo pelkästään se, että neuloja on sairaalaympäristössä niin sitten hankalampi), samoin välilihanleikkauksen. Vaikka sanotaan, ettei sitä nykyään leikata rutiinina niin jotkut leikkaavat turhankin herkästi.. itse mieluummin repeän luonnollisesti kuin leikkauksen myötä. Mitään lääkkeitäkään synnyttäjiin ei onneksi väkisin pumpata, joten ilman niitäkin voi olla :) Minuakaan ei sairaalaympäristö vedä puoleensa, ylipäätään vieraaseen paikkaan meneminen ja siellä oleminen mutta kotona en itse uskaltaisi synnyttää, etenkin kun sairaalaan matkaa 60km.. Mutta olen ajatellut siitä sellaista välimuotoa, eli olen niin pitkään kotona kuin mahdollista ja menen sitten sairaalaan ja jos oma ja vauvan vointi ok, niin tulen kotiin samana päivänä tai viimeistään seuraavana :) Aion kirjoitella äippäkortin väliin synnärille infoa tästäkin toiveesta eli että lääkäri tarkastaisi vauvan siinä hetimmiten.
- vanan13
vanan13 kirjoitti:
Muutamat asiat eivät houkuta sairaalasynnytykselle:
-neulafobia, josta aiheutuu hyperventilaatio
-makuuasennossa synnyttäminen kasvattaa repeytymisen riskiä
-harvoissa sairaaloissa saa synnyttää veteen/ammeeseen
Ystäväni synnytti reilu vuosi sitten, ennen laskettua aikaa;
lääkäri leikkasi välilihan, puudutus ei toiminut, eikä uskonut ystävääni, vaikka hän sanoi, että sattuu. Kätilöt eivät päästäneet vessaan, eikä hän saanut synnyttää haluamallaan tavalla.
Ystäväni myös kertoi etteivät lääkärit/kätilöt noteeranneet hänen toivomuksiaan, eivätkä muutenkaan olleet kovin ystävällisiä.
Myös kotisynnytyksessä voi käyttää ilokaasu kivunlievitykseen ja oma rauha on jotain mitä sairaalasta et saa.Ei ole ensimmäinen raskaus, tosin synnytys on ensimmäinen. ;)
Kätilö ja sairaanhoitajat ovat jo varattu, myös synnytyslääkäri löytyy tarvittaessa.
Sairaala löytyy myös lähistöltä ja auto, sekä myös ambulanssi jos niikseen tulee.
Olen toki harkinnut myös sairaalasynnytystä. Hirveästi ei lämmittänyt "tulevat" hoitajat, kätilöt ja lääkäri, jonka kanssa keskustelin oli itse vanhoihin kaavoihin jumahtanut.
Samoin mm. kyllä väliliha pitää leikata aina.
Ja pyh. En totisesti haluaisi synnyttää ks.lääkärin valvonnassa.
Ja mikäli vesisynnytys onnistunee sairaalassa, voin harkita taas kerran sairaalasynnytystä.
Ilokaasua olen kokeillut monta kertaa (mm.hampilekurissa) ja siitä tulee ihan sairaan huono olo. Noh mutta ajatus-asteella tuo synnytys vielä on, onhan tässä vielä aikaa vaikka kuinka. ;D - sairaalassa
vanan13 kirjoitti:
Muutamat asiat eivät houkuta sairaalasynnytykselle:
-neulafobia, josta aiheutuu hyperventilaatio
-makuuasennossa synnyttäminen kasvattaa repeytymisen riskiä
-harvoissa sairaaloissa saa synnyttää veteen/ammeeseen
Ystäväni synnytti reilu vuosi sitten, ennen laskettua aikaa;
lääkäri leikkasi välilihan, puudutus ei toiminut, eikä uskonut ystävääni, vaikka hän sanoi, että sattuu. Kätilöt eivät päästäneet vessaan, eikä hän saanut synnyttää haluamallaan tavalla.
Ystäväni myös kertoi etteivät lääkärit/kätilöt noteeranneet hänen toivomuksiaan, eivätkä muutenkaan olleet kovin ystävällisiä.
Myös kotisynnytyksessä voi käyttää ilokaasu kivunlievitykseen ja oma rauha on jotain mitä sairaalasta et saa.Minullakin on piikkikammo - ja verikammo. Pari kertaa olen saanut ennen verikokeen ottoa paniikkikohtauksen ja joskus otettaessa pyörtynyt. Synnytin kuitenkin sairaalassa, ja piikkejä sain oikein urakalla: tippa (2), akupunktioneulat (5), verikoe (2), kohdunkaulapuudute (8), puudutus ennen tikkausta (?, useita), tikit (8). Siinä synnyttäessä ne olivat vähän niin kuin sivuseikka.
- hurja oot
en ikinä uskaltais ku sillo ei kai saa epiduraaliakaan....
- Kävi näin
Poikani olisi kuollut kotisynnytyksessä, koska häntä ei olisi edes ambulanssilla ehditty viemään teholle, jossa häneen saatiin elämän liekki takaisin. poika on nyt 13-v ja terve, ihana rauhallinen söpö kundi. Silloin päätin, etten edes harkitse kotisynnytystä. Äitini tosin ehdotti kohdallani jo esikoiseni (tämän kyseisen pojan) kohdalla kotisynnytystä- onneksi en uskaltanut.
En ole sairaalassa joutunut tuon esikoisen jälkeen ottamaan mitään piikkejä. Olen synnyttänyt sen jälkeen kaksi poikaa ilman kipulääkkeitä, eli pelkän ilokaasun avulla. Olen saanut synnytystuolin ja muutenkin siellä on saanut olla omassa rauhassa kunnes h-hetki lähestyy. On ollut helpottavaa kun lääkäri on ollut lähellä ja tullut puhkaisemaan kalvot, joka nopeutti viimeisintä synnytystäni siten, että puhkaisemisen jälkeen (itse puhkaiseminen ei satu) vauva syntyi tunnin päästä. Voi sitä sotkua, mikä synnärihuoneen lattialle tuli kun lapsivesi kaikkineen valui sinne. Helppoa kun saa jättää kaiken sotkun sinne, käydä suihkussa ja saa pikkunyytin puhtaana käärönä sitten viereensä. Miettisin vielä kahdesti ennen kuin päädyt kotisynnytykseen. Sairaalassa on kuitenkin apu lähellä jos jotain odottamatonta tapahtuu.
Toisaalta, kaikki kyllä voi mennä hyvinkin ja kotiolosuhteet voivat taas vauvelille olla mieluisampi ympäristö pehmeän kohdussaolon jälkeen.
Tutustu enemmän aiheeseen, synnytys kuitenkin kestää vain tunteja ja hammasta purren sekä sisulla se siitä kyllä hoituu. Eli ei sitä pelätä kannata, kokemus on kuitenkin niin huippu sitten kun saat vauvan suoraan syliisi. Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvata ja kaikki on ollut vaivan arvoista.
Kaikkea hyvää! - Undi
Minä olin "varma" siitä, että synnyttäisin kotona jo kauan ennen kuin edes olin raskaana. Minä kammosin mahdollisia toimenpiteitä ja sitä, että hoitohenkilökunta ei kuuntele minua ollenkaan, vaan komentaa ja tekee, mitä lystää.
No, sitten tulin raskaaksi ja aloin tarkemmin miettimään ja suunnittelemaan kotisynnytystä. Ensimmäinen vastaan tullut ongelma oli kotikätilön löytyminen. Suurimmalla osalla kätilöistä ei ole halua/rohkeutta hoitaa kotisynnytystä. Lisäksi minua alkoi synnytyksen lähestyessä hirvittää se, että tulee jotain ongelmia. Synnytystapa-arviosta huolimatta minua epäilytti edelleen esim. onko lantioni sittenkään riittävän tilava.
Sitten sain tietää, että HUSin alueella saa vapaasti valita synnytyssairaalan ilman mitään erityisjärjestelyjä. Tammisaareen siis päädyin synnyttämään ja olen todella tyytyväinen valintaani. Siellä kuunneltiin mielipiteitäni, ei tehty mitään "rutiinitoimenpiteitä" jne. Luomumenetelmät ja lääketiede tukivat sopivasti toisiaan. Ihana paikka ja ihana henkilökunta. Luultavasti menen sinne uudelleenkin sen sijaan, että yrittäisin toteuttaa kotisynnytyshaaveeni. Kyllä oli sen verran positiivinen kokemus ja turvallinen olo koko ajan. Tammisaareen muuten pääsee mistä tahansa muualtakin, kun hankkii omalta kotikunnaltaan maksusitoumuksen.
Jos edelleenkin olet varma kotisynnytyksestä, niin kannattaa hyvissä ajoin aloittaa kätilön etsiminen, varata synnytysamme ja hankkia reseptit tarvittaviin lääkkeisiin (esim. jälkeisvaiheen oksitosiini, puudute repeämien ompeluun jne.). Kotoa voi aina tarvittaessa siirtyä sairaalaan, joten nuo kaksi eivät tosiaankaan sulje pois toisiaan. Jos lähimpään sairaalaan on kuitenkin kymmeniä kilometrejä, kannattaa harkita todella tarkkaan valintaansa.
Luultavasti olet tutustunut Aksyn toimintaan? Itse kävin kotisynnytystä suunnitellessani mm. heidän keskusteluilloissaan, missä oppi paljon synnytyksestä ja kotisynnytyksestä. - ajatellut..
koska kukaan, ei kukaan ihminen tässä maailmassa pysty sanomaan että minun synnytykseni sujuu normaalisti ja kaikki on hyvin ennen kuin se on todellakin onnellisesti ohi.
pelottavaa ajatellakin, että olisin joutunut synnyttämään esikoiseni tai tämän tulokkaan kotona, poissa kätilön ja lääkärin avusta. en tiedä sinun motiiveistasi, muuta kuin että naurettavalle kuulostaa yhden piruja seinälle maalaavan ystävän vuoksi oman lapsen hengen riskeeraaminen.
oma esikoiseni olisi todennäköisesti kuollut tai saanut ainakin vakavan aivovaurion, ellen olisi ollut tyksissä erittäin osaavissa ja ihanissa käsissä. kätilöni oli mitä ihanin ja huomioon ottavin, kuin myös synnytyslääkäri ja lastenlääkäri jotka paikalla olivat. en voi kuin olla erittäin, erittäin tyytyväinen kaikkeen mitä sain.
minua ei todellakaan kukaan pistellyt neuloilla (paitsi itse otin verensokereita), ei leikattu välilihaa (mielipiteeni kysyttiin), sain olla ja liikkua vapaasti ja kaikki toiveeni kyllä huomioitiin. saimme kahvit ja sämpylät synnytyssaliin ja miehenikin sai erittäin erinomaista tukea koko synnytyksen ajan.
esikoisellani oli koko synnytyksen ajan vakavia rytmihäiriöitä ja syntymän jälkeen verensokerit romahtivat. ellemme olisi olleet osaavissa käsissä en tiedä miten ihanan tänään nelivuotiaan pellavapäämme kanssa olisi käynyt. minulta kun ei edes maitoa tullut viikkoon synnytyksen jälkeenkään, niin millä olisin voinut estää poikamme aivovaurion liian alhaisen verensokerin takia???
samoin olisi hyvä ystävänikin menehtynyt, vaikka itse synnytys olikin "normaali". istukka ei vain irronnutkaan kunnolla jälkeisten tulon aikaan, vaan repäisi ison suonen auki kohdun seinämästä. ellei olisi ollut jälleen kerran osaavaa ihmisjoukkoa ympärillä hän olisi todennäköisesti menehtynyt verenvuotoon. vaan koska leikkaussali oli käytävän toisella puolella sain pitää ystäväni.
en todellakaan suosittele edes harkitsemaan kotona synnyttämistä jo puhtaasti lapsesi turvallisuuden vuoksi. ellet itsestäsi välitäkään, välitä vauvastasi. eikö hän ole ansainnut parhaan mahdollisen alun elämään? - Jihuuu
..että noista epiduraalin haitoista aletaan pikkuhiljaa puhumaan. Joskus luin jostain, että epiduraalia käytetään n. 80% synnytyksistä joten kertonee sekin jo jotain, jos nykyään luku on lähempänä 50%. Sitä on markkinoitu pitkään niin huolettomana ja hyvänä kivunlievitysmenetelmänä ja nykyäänkin jotkut paheksuvat, jos joku ei sitä halua ottaa.
- kävi näin
Jihuuu kirjoitti:
..että noista epiduraalin haitoista aletaan pikkuhiljaa puhumaan. Joskus luin jostain, että epiduraalia käytetään n. 80% synnytyksistä joten kertonee sekin jo jotain, jos nykyään luku on lähempänä 50%. Sitä on markkinoitu pitkään niin huolettomana ja hyvänä kivunlievitysmenetelmänä ja nykyäänkin jotkut paheksuvat, jos joku ei sitä halua ottaa.
oli tosiaan meillä esikoisen kanssa ja vaikka kohtu ei vielä ollut kypsä ja minä olin tietämätön ensisynnyttäjä, synnytys käynnistettiin sairaalassa. Lähdin siis sairaalaan kun poltot olivat vähän kestäneet, mutta sitten ne hiipuivatkin. Kysyivät MINULTA, että mitä tehdään ja annoin käynnistää. Väkisin normaaliaiksena käynnistety synnytys on helvettiä. Kesti 20 tuntia, laitettiin epiduraali, joka teki sen, että minulla oli KAKSI TUNTIA ponnistamisen tarve siinä loppupolttojen aikana siten, etteis saanut ponnistaa. Kädessä tippa, joten supparit olivat viisi viimeistä tuntia täyttä tuskaa. Lapsi lopulta vedettiin imukupilla pois, minut hätäleikattiin siis ilman puudutusta ennen sitä haaroista (sektiota ei enää voinut tehdä). Epiduraali ei enää vaikuttanut tuossa pahmimmassa viimeisessä viidessä tunnissa. Vauva syntyi sinisenä ja sai yhden pisteen, eli oli lähes kuollut. Minulta oli verisuonia katkennut kasvoista ja jalat olivat kun ratapölkyt, eli sain kovat turvotukset synnytyksen johdosta. Olin tuusan nuuskana ihan sen takia, että synnytyks tehtiin väkisin käyntiin.
Eli nyt neuvo sitten ihan kaikille ensisynnyttäjille; ÄLKÄÄ ANTAKO KÄYNNISTÄÄ ELLEI VAUVA TODELLA OLE YLIAIKAINEN JO! Poikani selvisi, mutta tuo imukuppi/epiduraaliyhteys on kyllä ilmeien. Sen jälkeen olen synnyttänyt kaksi lasta ilman kipulääkkeitä pitkillä ikaeroilla (eli ei peräkkäin)eikä niitä voi edes verrata tuohon väkisin käynnistettyyn. Nuorimmaistani synnytellessäni kävin vielä lenkillä ja saunassa kun jo supisteli tasaiseen tahtiin. Koska meidän suvussa ei lapset ihan syöksyllä synny, päätin olla kotona niin pitkään kun mahdollista ja hoitaa synnytystä eteenpäin luomuna. Pahinta kipuvaihetta kesti kahden nuorimmaiseni aikana vain pari tuntia, molemmat kuuden tunnin synnytyksiä, välilihaa ei leikattu ja olin jo ihan kunnossa seuraavana päivänä kotiinlähtiessä.
Eli asiaa puhuit tuosta, että kyllä sairaalassakin tehdää virheitä!!! Hyvä pointti.
- terkka....
kenet saat hoitamaan synnytyksen? Jos tosissasi haluat synnyttää kotona, aloita valmistelut ajoissa. Eli kätilön hankinta jne... (Koska sinulla on laskettu aika?)
- on mahtavaa
Siis että sinulla on mahdollisuus synnyttää kotona.Käsittääkseni ei ole aivan ilmaista lystiä.Hanki vain mahdollisimman paljon tietoa ja toivo että raskaus sujuu ilman komplikaatioita!Itselläni on myös negatiivinen synnytyskokemus.Epiduraali suurinpiirtein lykättiin ja synnytys hidastui...Imukuppiin päätyi sitten sekin...Olen jo pitkään syyttänyt epiduraalia pitkittymisestä, että oli hyvä lukea tuo uutinen.Kyllä niitä vauvoja kuolee sairaalaankin.Lääkärit kun eivät ole mitään ihmemiehiä!
- ole valmis
riskeeraamaan vauvaa ja itseäni.
- vanan13
Tiesitkö, että voit kuolla milloin tahansa?
Ei kaikkeen voi stressata.
Kolikolla on aina kaksi puolta. ;p
Synnytykseen löytyy kyllä ammattitaitosta "hoitohenkilökuntaa", jotka ovat ystäviä ja sukua.
Eli ei tässä yksin yritetä selvitä. - kysyä
vanan13 kirjoitti:
Tiesitkö, että voit kuolla milloin tahansa?
Ei kaikkeen voi stressata.
Kolikolla on aina kaksi puolta. ;p
Synnytykseen löytyy kyllä ammattitaitosta "hoitohenkilökuntaa", jotka ovat ystäviä ja sukua.
Eli ei tässä yksin yritetä selvitä.Mistäpäin olet, kun olet löytänyt jo kätilön, hoitajia ja lääkärin? Ja mitä kautta löysit? Ovatko jotain tuttuja/sukulaisia?
- vanan13
kysyä kirjoitti:
Mistäpäin olet, kun olet löytänyt jo kätilön, hoitajia ja lääkärin? Ja mitä kautta löysit? Ovatko jotain tuttuja/sukulaisia?
sukulaisia on 2 jotka ovat sairaanhoitajia,
lääkäri on perhetuttu/ystävä ja kätilöt
löytyy aviomiehen puolelta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2053121Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391600Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus931451- 891349
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461314Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1551228Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121168Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze123999Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89922Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44803