http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ministeri Manninen toivoo ihmisten palaavan muuttotappiokuntiin/1135220964903
"Vastausta ei ministeri Manniselta löydy.
Jos palaajat olisivat eläkeläisiä, jota paluumuuttoa voi tapahtuakkin, kunnan talous
vääristyy entisestään.
Mutta mitä tämä tarkoittaa ?
Lainaus uutisesta:
Sisäministeriön käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus heijastuu Mannisen mukaan tulevaisuuden muuttotilastoissa hillitsevänä tekijänä, koska uudistuksen tarkoituksena on luoda edellytyksiä vahvojen kuntien syntymiseen."
--
Ettei vain siinä sittenkin Manninen (realismi palaa) viestitä sanalla -vahvojen kuntien- , että kuntien asukasmäärän tulee perustua >20 000 asukkaan määrään ?
"Vastausta ei ministeri Manniselta löydy.
Jos palaajat olisivat eläkeläisiä, jota paluumuuttoa voi tapahtuakkin, kunnan talous
vääristyy entisestään.
Mutta mitä tämä tarkoittaa ?
Lainaus uutisesta:
Sisäministeriön käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus heijastuu Mannisen mukaan tulevaisuuden muuttotilastoissa hillitsevänä tekijänä, koska uudistuksen tarkoituksena on luoda edellytyksiä vahvojen kuntien syntymiseen."
--
Ettei vain siinä sittenkin Manninen (realismi palaa) viestitä sanalla -vahvojen kuntien- , että kuntien asukasmäärän tulee perustua >20 000 asukkaan määrään ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/paras/home.nsf/pages/D59BC8070F330085C2257062004862D7?opendocument
Kuntien toimintaympäristön muutokset
Julkisen talouden tasapainovaatimukset globalisoituvassa toimintaympäristössä kohtaavat
paikallistasolla kiristyvän kuntatalouden ja palvelujen laajan järjestämisvastuun.
Väestö vanhenee ja sen myötä palvelutarpeet kasvavat erityisesti hoiva- ja hoitoalalla.
Vastaavasti lasten ja oppilasikäluokkien määrä alenee. Palveluiden käyttäjien
koulutustason ja varallisuuden kasvaessa palveluihin kohdistuvat vaatimukset
kasvavat. Palveluiden monimuotoiset ja tehostuvat tuotantotavat ja –mallit, joissa
apuna käytetään myös yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamia palveluita ja malleja,
edellyttävät uutta osaamista.
Maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi yhdyskuntarakenne tiivistyy ja väestön kasvu
keskittyy ensisijaisesti harvoihin kasvukeskuksiin. Kuntien erot sekä taloudessa että
huoltosuhteessa kasvavat. Väestörakenne pysyy tasapainoisena vain niillä alueilla,
joissa asukasluku kasvaa. Muuttoliike, työssäkäyntiliikenne ja tarve kuntien välisen
yhteistyön tehostamiselle vähentävät kuntarajojen merkitystä.
Väestön vanhenemisesta aiheutuva ikärakenteen muutos heijastuu myös työvoiman
saatavuuteen. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy suurten ikäluokkien siirtyessä
eläkkeelle. Työvoiman niukkuus heikentää entisestään palvelujen saatavuutta rahoitusongelmien
lisäksi. Työperäinen maahanmuutto kasvaa ilmeisesti myös asukkaita
menettävillä alueilla ja keskukset monikulttuuristuvat vieraskielisen väestön määrän
kasvaessa.
Kuntien talouskehitys
Valtiontalouden kehyspäätökseen liittyvässä peruspalveluohjelmassa arvioidaan, että
kuntatalous pysyy kireänä myös vuosina 2005 ja 2006. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketun
vuosikatteen arvioidaan vasta vuosina 2007- 2009 ylittävän poistot. Mikäli
nettomenot säilyvät nykytasolla, negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä nousee
vuoden 2004 142:sta vuoden 2009 365:een. Vuosikate jää koko kehyskaudella
selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Rahoitustilanteen kireys edellyttää kunnilta
sellaisia palvelurakennetta ja tuottavuutta koskevia päätöksiä, joilla toimintamenojen
kasvu voidaan pitää verotulojen ja valtionosuuksien kasvun asettamissa rajoissa.
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201
Mikään tutkimus ei kuitenkaan kerro mikä olisi kunnan optimikoko.
Pienissä, keskikokoisissa ja suurissa kunnissa on sekä huonosti että paremmin toimeentulevia.