Terve kaikki!
Olen seurustellut vajaa pari vuotta avopuolisoni kanssa, kaikki on kivasta ja miehen vanhemmat oikein mukavia, tulen toimeen heidän kanssa hyvin.
Nyt kysynkin kun täällä on usealla kamalat appi vanhemmat tai ainakin kamala anoppi, onko näin ollut jo seurustelu aikoina vai muuttuiko anoppi hirviöksi joskus?
kivasta kamala?
Anna*
40
2930
Vastaukset
- että-
muuttuu. Paljon on omasta asenteesta kiinni. Jokainen tekee joskus jonkun virheen, jos on valmis antamaan pikkujuttuja anteeksi, sujuu ihan hyvin.
Uskoisin, että suuri osa näistä ongelmista johtuu mustasukkaisuudesta, joten jos sinulla ei tuota vikaa ole, pärjäät varmasti.
Oma anoppini on pysynyt aivan samanlaisena alusta alkaen, tosin vuosien saatossa olen ilmeisesti muuttunut vain rakkaammaksi. Ainakin hän kohtelee minua, kuin olisin oma tytär. - että se
muuttuu. Paljon on omasta asenteesta kiinni. Jokainen tekee joskus jonkun virheen, jos on valmis antamaan pikkujuttuja anteeksi, sujuu ihan hyvin.
Uskoisin, että suuri osa näistä ongelmista johtuu mustasukkaisuudesta, joten jos sinulla ei tuota vikaa ole, pärjäät varmasti.
Oma anoppini on pysynyt aivan samanlaisena alusta alkaen, tosin vuosien saatossa olen ilmeisesti muuttunut vain rakkaammaksi. Ainakin hän kohtelee minua, kuin olisin oma tytär. - Charles
Oma asenne on erittäin tärkeä. Esimerkkitilanteita ja niihin suhtautumisia voi lukea tältäkin palstalta:
Anoppi kysyy: Pärjäättekö nyt rahallisesti, kun teillä on se remontti vai haluatteko meiltä lainaa?
Miniä1: Onpa mukava anoppi, kun noin tarjoutuu auttamaa.
Miniä2: Kylläpä tuo paska haluaa kontrolloida meitä antamalla muka pyyteettömästi lainaa. Oikeasti se haluaa vain määrätä mitä me teemme. Meidän raha-asiat ei sille kuulu.
Anoppi tuo lahjaksi Pentikin asiaston.
Miniä1: Onpa mukava lahja. Ei ole ihan sellainen astiasto, kun itse ostaisin, mutta kun meillä ei ole rahaa ostaa astiastoa, niin on mukava että saimme juhla-astiaston lahjaksi.
Miniä2: Onpa paska anoppi. Miten se luulee tietävänsä, millaisia lautasia minä haluan? Varmaan se ajattelee, että minä en osaa itse ostaa astioita.
Anoppi tulee paikkakunnalle ostosreissulle ja pyytää majoitusta pariksi yöksi. Nuoripari käy töissä päivisin, ja anoppi ennen lähtöään päättää kiittää majapaikasta pesemällä asunnon ikkunat.
Miniä1: Mukavaa, että anoppi pesi ikkunat. Ne jo kaipasivatkin pesua, mutta työkiireiden vuoksi en ole ehtinyt pestä niitä.
Miniä2: Eikö tuo paska tajua, että MINÄ olen tämän talon emäntä. On tosi törkeää tuppautua tuolla tavalla toisen reviirille. Pesuainepullonkin se oli pistänyt väärään paikkaan siivouskomerossa. Miten se voi noin sotkea.
Oikeasti on paljon itsestäsi kiinni, miten tulet anoppisi kanssa toimeen. Jotkut ajattelevat anopista lähtökohtaisesti pahaa, joten heidän anoppinsa ei voi tehdä mitään hyvää. Fiksummat tietävät, että anoppikin on ihminen ja että harva ihminen on tahallaan ilkeä.- ...asenne ratkaisee!!
Samanlaisia esimerkkejä voisi antaa myös toisinpäin. Esim jos miniä ystävällisesti tiskaa ruokailun jälkeen, anoppi voisi olla kiitollinen, eikä vain valittaa, kuinka huonoon järjestykseen astiat on laitettu kuivumaan tms. Molempien asenteet ratkaisee ja osaltaan myös miehen käytös. Jos molemmat kunnioittavat toisiaan, ja ajattelevat asioita myös toisen kannalta, eikä aina ajatella pahinta, niin homma toimii.
- ent.auttaja
...asenne ratkaisee!! kirjoitti:
Samanlaisia esimerkkejä voisi antaa myös toisinpäin. Esim jos miniä ystävällisesti tiskaa ruokailun jälkeen, anoppi voisi olla kiitollinen, eikä vain valittaa, kuinka huonoon järjestykseen astiat on laitettu kuivumaan tms. Molempien asenteet ratkaisee ja osaltaan myös miehen käytös. Jos molemmat kunnioittavat toisiaan, ja ajattelevat asioita myös toisen kannalta, eikä aina ajatella pahinta, niin homma toimii.
Tästä tulikin yksi tapaus mieleeni,joka sattui anopin 60-v.juhlissa:
Olin viikon leiponut anopin juhliin ja kun juhlapäivä koitti laitoin kahvipöytää sun muuta.
Ensimmäiset vieraat jo saapui kun tein vielä voileipiä.
Anoppi meinasi tulla auttamaan,mutta sanoin hänelle että mene sinä vaan seurustelemaan vieraiden kanssa,kohta on valmista.
Anoppi meni ja kuulin hänen kailottavan vieraille kuinka hänen POIKANSA keittiössä ahertaa,täyttää tiskikonetta!
Se olikin sitten arvokkaampaa anopille kuin miniän viikon työ.
Vieraat kyllä kiitteli minuakin,osaaottavin ilmein.Kyllähän kaikki näki kuka ahkeroi.
Itsensäpä anoppi siinä munasi.Olisi ollut hiljaa. - kuinka kauheeta.
ent.auttaja kirjoitti:
Tästä tulikin yksi tapaus mieleeni,joka sattui anopin 60-v.juhlissa:
Olin viikon leiponut anopin juhliin ja kun juhlapäivä koitti laitoin kahvipöytää sun muuta.
Ensimmäiset vieraat jo saapui kun tein vielä voileipiä.
Anoppi meinasi tulla auttamaan,mutta sanoin hänelle että mene sinä vaan seurustelemaan vieraiden kanssa,kohta on valmista.
Anoppi meni ja kuulin hänen kailottavan vieraille kuinka hänen POIKANSA keittiössä ahertaa,täyttää tiskikonetta!
Se olikin sitten arvokkaampaa anopille kuin miniän viikon työ.
Vieraat kyllä kiitteli minuakin,osaaottavin ilmein.Kyllähän kaikki näki kuka ahkeroi.
Itsensäpä anoppi siinä munasi.Olisi ollut hiljaa.olisi nyt laittanut edes sen keittiön oven kiinni!!
- Ent.auttaja
kuinka kauheeta. kirjoitti:
olisi nyt laittanut edes sen keittiön oven kiinni!!
Sanos muuta:)
Arvaappa kuka järjestää seuraavat kekkerit?
Ei niin että olisin kiitosta siinä tilanteessa odottanut,se oli anopilta vaan niin yllätävä veto - päivittelijä
Ent.auttaja kirjoitti:
Sanos muuta:)
Arvaappa kuka järjestää seuraavat kekkerit?
Ei niin että olisin kiitosta siinä tilanteessa odottanut,se oli anopilta vaan niin yllätävä vetojoku kun vielä kirjoittais joskus kirjan: ANOPPPI OPAS:
*Näin ymmärrät anoppiasi paremmin:
-Opi olemaan kuuntelematta
-Näin saat anopistasi näkymätttömän.
-Lääkitse anoppi oikein
-näin kadotat anopin
-Paniikki ratkaisut
-Maasta muutto - ent.auttaja
päivittelijä kirjoitti:
joku kun vielä kirjoittais joskus kirjan: ANOPPPI OPAS:
*Näin ymmärrät anoppiasi paremmin:
-Opi olemaan kuuntelematta
-Näin saat anopistasi näkymätttömän.
-Lääkitse anoppi oikein
-näin kadotat anopin
-Paniikki ratkaisut
-Maasta muuttoSuur kiitos makoisista nauruista:)
Päivä on pelastettu ja annoitpa jollekkin kirjailijalle hyvät otsikot. - opetella
ent.auttaja kirjoitti:
Suur kiitos makoisista nauruista:)
Päivä on pelastettu ja annoitpa jollekkin kirjailijalle hyvät otsikot.yhdyssanat.
- edelliseen
opetella kirjoitti:
yhdyssanat.
Niin ja vaikka k kuuluu kahtena sitä ei kirjoiteta.
- Huomasin sen kyllä
edelliseen kirjoitti:
Niin ja vaikka k kuuluu kahtena sitä ei kirjoiteta.
Ihmettelen usein näiden kaikkitietävien, anoppeja halveksivien miniöiden oikeinkirjoitustaitoa.
- ent auttaja
Huomasin sen kyllä kirjoitti:
Ihmettelen usein näiden kaikkitietävien, anoppeja halveksivien miniöiden oikeinkirjoitustaitoa.
Onko se anopin pilkkaa,jos joku kirjoittaa hyvän jutun ja sille nauran,en anopeille.
Luetun ymmärtäminenkin on sallittua.
Ei minulla ole kuin yksi anoppi,enkä häntäkään halveksi.
Kai se sitten on niin että kiitoksen sanaa ei avusta tarvitse sanoa.
Paljon on pyydetty:( - Käännä juttu toisinpäin
ent auttaja kirjoitti:
Onko se anopin pilkkaa,jos joku kirjoittaa hyvän jutun ja sille nauran,en anopeille.
Luetun ymmärtäminenkin on sallittua.
Ei minulla ole kuin yksi anoppi,enkä häntäkään halveksi.
Kai se sitten on niin että kiitoksen sanaa ei avusta tarvitse sanoa.
Paljon on pyydetty:(Minua anoppina se ei tosin silloinkaan naurattaisi.
Luultavasti ainakin joillakin miniöillä ja anopeilla on erilainen huumorintaju.
Väkisinkin kirjoituksistasi kuitenkin saa käsityksen anoppien halveksunnasta. Enkä minä ainakaan ole sanonut, ettet olisi ansainnut kiitoksia avustasi.
Seuraavalla kerralla kieltäydyt jollakin tekosyyllä järjestämästä juhlia. Onhan niitä pitopalveluitakin.
Minä ainakin ostan nykyisin kaiken valmiina, niin ei jää kenellekään kiitollisuudenvelkaan. Sitä, kun ei aina tiedä riittääkö kiitos ja rahaakin saattaa olla noloa esim. miniälle tarjota. - ent.auttaja
Käännä juttu toisinpäin kirjoitti:
Minua anoppina se ei tosin silloinkaan naurattaisi.
Luultavasti ainakin joillakin miniöillä ja anopeilla on erilainen huumorintaju.
Väkisinkin kirjoituksistasi kuitenkin saa käsityksen anoppien halveksunnasta. Enkä minä ainakaan ole sanonut, ettet olisi ansainnut kiitoksia avustasi.
Seuraavalla kerralla kieltäydyt jollakin tekosyyllä järjestämästä juhlia. Onhan niitä pitopalveluitakin.
Minä ainakin ostan nykyisin kaiken valmiina, niin ei jää kenellekään kiitollisuudenvelkaan. Sitä, kun ei aina tiedä riittääkö kiitos ja rahaakin saattaa olla noloa esim. miniälle tarjota.Käänsin jutun toisinpäin.
Ei voi mitään,mutta minua se nauratti edelleen.Miniänä.
Hyvä kirja siitäkin tulisi.Kannessa vaan pitäisi lukea varoitus:"Ei tosikoille". - itsestäni kiinni
kuinka tulen toimeen anoppini kanssa. Päättele itse kumpi miniä minä olen tai kumpi anoppi minulla on, anoppi1 vai anoppi2:
Anoppini on pienestä tytöstä saakka tehnyt kovasti töitä ja on varmaan huomannut että minun siivousinto ei yllä lähellekkää hänen intoaan. Mutta olen sitä mieltä että kukin elää kotonaan tavallaan. Ihmettelen, jos kotini siivotaan kysymättä tai pyytämättä, koska itse siivoan kunhan ennätän.Avun otan vastaan. Anoppi kehuu lapsiaan (3)lakkaamatta. Toinen miniä ja vävy eivät ole niin kehuttuja (vävy on välillä onnistunut). En tiedä missä minun kohdalla mennään, haukut/kehut.
Hän tulee pyydettäessä lapsia hoitamaan(nykyään pyydän mahdollisimman harvoin,ei tule jos on joku ravintola- tai ryypyilta). Kerran sattui siskon pojat(tuolloin 17v)kylään kun anoppi oli ollut parituntia katsomassa kolmea lastani niin totesi pojille "olen suvun yleinen piika". Ja toinen tapaus oli sellainen, miehelläni ja minulla on molemmilla yksi tärkeä harrastus ja käymme vuoropäivinä tuulettumassa sen parissa, niin sattui kerran yks lauantai, että kaupungissa oli molemmilla meillä leiripäivä samaan aikaan niin anoppi tuli lasten luokse. Kun saavuimme tuntien päästä kotiin,niin vastaanotto oli ikimuistoinen: hyvä kun edes sisälle pääsimme niin jo kuului "ei sitä ennen harrastettu,ei joudettu harrastamaan, olisi kaikki nauraneet tuommoiselle touhulle, mitä tuoki harrastaa (tarkoitti miestäni). Vastasin, että "jaa" mutta otin samalla toteamuksen myös itseeni kohdistuvaksi,sillä anoppi on minun harrastukselleni tuhahellu ja naureskellu.
Hänen toinen poika on niin hyvä "sen ymmärtää että ei jaksa harrastaa kun työssä on päivät pitkät ja kesät talvet. Ja tytär on niin hyvä ja kunnollinen, harrastuksena on koti ja siivous ja työ, ei lenkillä käy eikä harrasta ylimääräistä. Niin tekevät kunnolliset ja jämptit ihmiset.
Iän kaiken neuvonut kuinka lapsia tulee syöttää vaikka olen sanonut että kiitos mutta meillä näin. En osannut täytekakkua täyttää oikein, suuttui, kun tein niin kuin aina olen tehnyt, enkä suostunut laittamaan mitä hän laittoi (hänen tekemä kakku oli ollut kuulemma hyvää ja kehuttu kovasti. Lastemme yksi kummipariskunta oli väärävalinta sekä tyttäremme nimi "ihmettelinkin, kuinka sinä sen valitsit".
Suvussani on huonoryhtisiä ja lihavia ja aikaisin vanhentuneita ( sano suoraan ja kehoitti minua sanomaan niille kuinka epäkohdat korjataan),kun taas hänen lapset ovat "hyväryhtisiä, kaikki kehuu eikö olekkin komeita lapsia".
Kaikki osin ikävät asiat mitä minulle on sattunut, ovat taphtuneet myös hälle, mutta sävy, kuinka hänelle ne on sattuneet on monin verroin kauheampi ja "kyllä niistä selviää minulle kävi samalla lailla". Tunutt,että ei yhtään kunnioita suruani.
Sukuni on muutamana kesänä tavannut ja ekalla kerralla anoppi oli lasten kans (tapaaminen ilman lapsia). Semmoinen riita tuli (itse olin hiljaa ja kuuntelin kun anoppi puhui lankoni kanssa joka puolusti minua) siitä sukukokouksesta, ihmetteli ääneen että "miksi pitää tavata, ei minun suku ole koskaan tavannut".
Tässä muutama esimerkki. Yritän ymmärtää anoppiani ja olla sanomatta pahasti. Mutta olen päättänyt olla mahdollisimman vähän tekemisessä että saisin oloni tuntumaan ihmisarvoiselta ja hyvältä. Että tapani hoitaa kotia, on minulle se oikea tapa, tapani olla äiti ja vaimo, on minulle se ainoa oikea tapa. En anna hyppiä silmille ja yritän olla itse hyppimättä.
- tietysti heti!
Mutta sitten kun olette olleet yhdessä yli kymmenen vuotta ja menneet naimisiin, rakentaneet talon ja tehneet sen lapsen "heille"
Sitten vasta se alkaa se anoppi helvetti. Kun se luulee, että se talo on sen, ja se lapsi on sen, ja sitten vielä asuu teillä!
Revippä siitä.....- se kuitenkin
aika harvinaista ole, tuollainen. Ja syytä voi olla myös miniän käytöksessä.
Itse olen ollut parikymmentä vuotta naimisissa ja anoppi on aivan sama ihminen kuin tavatessamme. - hajonnut...
se kuitenkin kirjoitti:
aika harvinaista ole, tuollainen. Ja syytä voi olla myös miniän käytöksessä.
Itse olen ollut parikymmentä vuotta naimisissa ja anoppi on aivan sama ihminen kuin tavatessamme.totta kai, se syy on miniöissä ja vävyissä! Eihän nyt anopit ja appiukot sentään. Tämän ihmiselon suola, epäitsekkyyden ruumillistumat...Joo o, sanon minä..
- se on
kyllä yleensä vaimon äiti, joka "asuu" nuorenparin luona.
- Ei meillä ainakaan...
se on kirjoitti:
kyllä yleensä vaimon äiti, joka "asuu" nuorenparin luona.
Äitini asuu 200 kilometrin päässä, eikä ole koskaan ollut meillä edes yötä. Muutaman kerran vuodessa tehtävät kyläreissut sujuvat niin, että vanhempani tulevat aamupäivällä ja lähtevät iltapäivällä. Tämä on vanhempieni tahto, ei minun.
Anopin kanssa kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes ilmoitimme muuttavamme yhteen. Yhtäkkiä anoppi äityi mustasukkaiseksi ja julisti kisan siitä, kuka on hänen rakkaalle pojalleen paras hoitaja, miniä vai anoppi. Pidin reilun vuoden matalaa profiilia, kävin appivanhempien luona vain pakon edessä ja tavatessa yritin käyttäytyä viileän tahdikkaasti. Nyt välit ovat taas kohtuullisen normaalit.
- tahdon....
anoppi on kiva ihminen ja toivottu vieras kunnes papin edessä sanotaan, tahdon.
Siitä lähtien anoppi on hirviö.
Ellei tuolla sanalla ole tehoa, viimeistään siinä vaiheessa kun pari saa ensimmäisen lapsensa, anopista tulee kertakaikkinen riivinrauta jota vihataan ja jonka syyksi laitetaan kaikki vastoinkäymiset.- minäkin-
sen näistä jutuista olen ymmärtänyt.
Noh, kaippa ne aikuisiksikin joskus kasvavat, viimeistään silloin, kun itse tulevat anopeiksi.
Epämiellyttävän elämän vain petaavat itselleen noilla asenteilla.
- mutta elämä on
Ainakaan minun anoppini ei varmaankaan näytellyt eri persoonaa seurusteluaikanamme, mutta meidän elämämme oli silloin toisenlaista. Asuimme (siis mieheni ja minä) omissa asunnoissamme ja meillä ei ollut lapsia. Ratkaiseva muutos minun ja anopin suhteessa tapahtui muutettuani kolmikymmpisenä naisena mieheni kanssa samaan asuntoon. Olin hoitanut itsenäisesti niin huushollini kuin muutkin asiani yli kymmenen vuotta. En tosiaankaan tarvinnut anoppia kiillottamaan tiskipöytää tai huolehtimaan, oliko vuodevaatteet tuuletettu. Lasten synnyttyä neuvoja tietysti sateli vielä enemmän. Anoppini ei myöskään usko kohteliasta viestiä, kun yritän sanoa hänelle, että olisi meillä kylässä ei puuttuisi luvatta asioihimme.
Kyllä varmaan pian on kasvamassa ensimmäinen sukupolvi anoppeja, joilla on omakin elämä ja heidän oletusarvonsa ei ole elää elämäänsä pojan perheen kautta. He eivät myöskään oleta, että miniä tulee miehensä perheeseen ja luopuu samalla kaikesta omasta. Nykyään naimisiin menee kaksi itsenäistä ihmistä ja itsenäisenä he säilyvätkin avioliitosta huolimatta. Ennenhän anoppi opetti miniän talon tavoille ja ainakin oma anoppini yritti opettaa minut oman sukunsa tavoille. Itse hyväksyn sen tosiasian, että nuoret parit elävät omaa elämäänsä ja kertovat meille, jos he apuamme joskus tarvitsevat.
Tottakai miniän asenteella on väliä myös anoppi-miniäsuhteessa, mutta kannattaako pitkän päälle antaa periksi joka asiassa vain sovun vuoksi. Minä suosittelisin olemaan oma itsensä alusta alkaen ja sopimaan pelisäännöt esimerkiksi sen suhteen, minkä verran miniä antaa anopin tulla reviirilleen. Sitä sopimista ei voi tehdä kuin asianosaiset itse. Jotkut eivät välitä, vaikka anoppi häärää keittiössä kuin omassaan ja toiset taas eivät pidä siitä lainkaan.- Tuhkimo, alkuperäinen, ei rek.
Aivan loistava kirjoitus. Sanoit napakasti juuri sen, mitä on tarpeenkin.
Miniä naidaan sukuun ja opetetaan suvun tavoille - auts, ei olekaan vielä taaksejäänyttä aikaa. Mutta toivottavasti pian on. Ja silloin kenenkään ei tarvitse kelvata enää kenellekään muulle kuin omalle puolisolleen.
Tätä menoa tosin avioliitotkin jäävät kohta historiaan, koska ne eivät yhdistä sen enempää kuin kättä päälle -sopimus.
Kokeilkaapas: olette tekemisissä vain sellaisten miehen sukulaisten kanssa, jonne haluatte mennä yksinkin ja olette myös tervetulleita silloin, jossa ei puhuta enintä osaa aikaa miehestänne ja jonne olette mahdollisen avioeronkin jälkeen yhtä tervetulleita kuin avioliiton aikana.
Minä kokeilin. Eikä ole enää sukulaisvierailuja miehen sukuun. - pesuveden mukana
Tuhkimo, alkuperäinen, ei rek. kirjoitti:
Aivan loistava kirjoitus. Sanoit napakasti juuri sen, mitä on tarpeenkin.
Miniä naidaan sukuun ja opetetaan suvun tavoille - auts, ei olekaan vielä taaksejäänyttä aikaa. Mutta toivottavasti pian on. Ja silloin kenenkään ei tarvitse kelvata enää kenellekään muulle kuin omalle puolisolleen.
Tätä menoa tosin avioliitotkin jäävät kohta historiaan, koska ne eivät yhdistä sen enempää kuin kättä päälle -sopimus.
Kokeilkaapas: olette tekemisissä vain sellaisten miehen sukulaisten kanssa, jonne haluatte mennä yksinkin ja olette myös tervetulleita silloin, jossa ei puhuta enintä osaa aikaa miehestänne ja jonne olette mahdollisen avioeronkin jälkeen yhtä tervetulleita kuin avioliiton aikana.
Minä kokeilin. Eikä ole enää sukulaisvierailuja miehen sukuun.että lorisi vaan !
- Anopiton nyt
Puhut asiaa. Törmäsin itse tuohon "miniä naidaan sukuun" ajatteluun kun 28 vuotta sitten menimme naimisiin. Se oli minulle shokki, tulen erittäin pienstä suvusta ja äitini oli hyvin voimakas luonteinen, ei hän "alistunut" mihinkään vieraaseen sukuun naimiseen! he kehittivät omat tavat!
Ja minä suhtauduin asiaan samalla tavalla ja voi kiesus vieläkin mieheni siskoista yksi jaksaa muistuttaa miten heidän suvussa olsi pitänyt mikäkin järjestää, esim.häät, minun sukunimi(=pidin omani)´jne. Anoppini on kuollut ajat sitten, joten hänen mielipiteestään ei ole tietoa!Appea tapaan kun on pakko, ei riitaa ole, mutta en aio hänen hoitajansakaan olla, hänellä on monta tytärtä sitä varten. Ja sitäpaitsi, hoidin jo omat vanhukseni hautaan asti, olen osuuteni tehnyt.
Ja sitten nuo uuden sukupolven anopit, itse aloittelen anopin uraani tässä ja voin sanoa että nuoripari saa elää omaa elämäänsä! Minä olen odottanut pitkään että vihdoin saamme mieheni kanssa taas keskittyä toisimme, joten en kyllä aio olla myöskään jatkuva lapsenvahtikaan! Onnea heille ja hymyillään kun tavataan!
- min(i)ä
...että on se kumma kun aluksi meni pari vuotta niin hyvästi ja sitten alkoi vaikeudet. Anoppini ei ole hirviö, ei sinne päinkään, mutta välit muuten vaan on hankalat. Kompleksiset. Luulisin että kun tutustuttiin paremmin, alkoi paljastua hankalia puolia ja sitten toisaalta kyllä myös itselläni oli jonkinlainen itsenäistyminen myös anopin auktoriteetin alta.
Aluksi sitä oli niin hempeää ja jutteli melkein kaikki asiansa luottavaisena mukavalle anopille. Sitten rupesi tuntumaan ettei anoppi ymmärtänytkään ihan niin hyvin, vaan oli huolissaan poikansa pärjäämisestä, ja halusi kokeneena neuvoa minua. Sitten alkoi minua ottaa pannuun hyveelliset, oikeasti hyvässä tarkoituksessa annetut neuvot. Sitten rupesi ärsyttämään aika monikin asia. Nyt, kymmenen vuoden jälkeen tuntuu että olen kyllä kasvanut anopista eroon. Sääli. Sillä kummallakin meillä oli alunperin oikein hyvä tahto. En osannut moneen vuoteen kuvitellakaan, että joskus voisin tuntea näin varautuneeksi anoppini suhteen.
Tämä oli nyt tällainen tapauskertomus. Ehkä opetuksena on että hyvä tahto ei aina tuo taitoa ihmissuhteisiin.- täälläkin
Siitähän se anoppi vaan välittääkin,poikansa hyvinvoinnista...Ja itsestään.
- se on miniän
täälläkin kirjoitti:
Siitähän se anoppi vaan välittääkin,poikansa hyvinvoinnista...Ja itsestään.
ongelmien "villakoira"?
Anoppi on äiti ja poikansa perheeseen poikansa äiti.
Pojan lapsille mummo ja ne suhteet ovat veressä. - giagnoosi
se on miniän kirjoitti:
ongelmien "villakoira"?
Anoppi on äiti ja poikansa perheeseen poikansa äiti.
Pojan lapsille mummo ja ne suhteet ovat veressä.Miniän ongelmien villakoira on se,että naimakauppaan kuuluu miehen lisäksi tämän ilkeä äiti,jolla ei ole ystäviä,eikä harrastuksia ,koska ei tule kenenkään kanssa toimeen.
- Diagnoosi
se on miniän kirjoitti:
ongelmien "villakoira"?
Anoppi on äiti ja poikansa perheeseen poikansa äiti.
Pojan lapsille mummo ja ne suhteet ovat veressä.Sori,virhe.
- se.
se on miniän kirjoitti:
ongelmien "villakoira"?
Anoppi on äiti ja poikansa perheeseen poikansa äiti.
Pojan lapsille mummo ja ne suhteet ovat veressä.Kantona kaskessa on vain se miniä.
Muuten idylli olisi täydellinen. - on myös tyhmyyttä
se. kirjoitti:
Kantona kaskessa on vain se miniä.
Muuten idylli olisi täydellinen."Pettyä voi vain itseensä"
Puolison valinta on pojan ja yhteiselämän on puolisoiden välinen.
Pettynyt minä ei ole tytär, eikä puolison äidin paraskaveri.
Eikös mene jakeluun? - mene
on myös tyhmyyttä kirjoitti:
"Pettyä voi vain itseensä"
Puolison valinta on pojan ja yhteiselämän on puolisoiden välinen.
Pettynyt minä ei ole tytär, eikä puolison äidin paraskaveri.
Eikös mene jakeluun?Ei mene.Kerro tarkemmin...
- miniä..
mun kohdalla anoppi muuttui täys hirviöksi noin vuoden seurustelun jälkeen.. kun ei enää tarvinnut olla vieraskorea eikä esittää mitään.. nyt täys hirviö ja mielestäni kaksinaamainen.. ongelmia oikein olantakaa koko ajan
- Asdfghjkl
Mun anoppi vaikutti aluksi tosi kivalta mutta sitten kun vuodet kului ja tutustui paremmin alkoi jotkut ominaisuudet ärsyttää ja nykyään hänessä nyppii oikeastaan ihan kaikki.
Tosin eihän hän varmaan ihmisenä ole muuttunut, opin vaan tuntemaan hänet paremmin ja huomasin ettei se niin mukava ihminen olekaan kuin mitä luulin.
Mutta niinhän se menee, kun 2 aikuista ihmistä tutustuu on todella hyvä onni jos kemiat pelaa. Läpi elämän tutustumme ikäviin ihmisiin, ikävän anopin kanssa vaan on tultava toimeen, toisin kuin jonkun hyvänpäivän tutun. Onneksi mun anoppi asuu toisella puolella maata, en siis joudu tapaamaan häntä kuin 2-3 kertaa vuodessa!- sinusta aivan
samaa mieltä. Myös ikävän miniän kanssa on tultava toimeen jne.
- MINIKOISTA
Kysyn onko muiden minikot oleet alussa sokerisiirappimaisen imeliä saadakseen haluamansa; eli lastenhoidon, ilmaisisen ruuan, kesäpaikalla oleskelun ja appivanhempen asunnon loma-ajaksi kaikkine tykötarpeineen käyttöön ?? JA VAIN hänen lapsiaan olisi saanut hoitaa, miehen siskon lapsia haukkunut ja siinä samassa haukkui huonoiksi meidätkin, kun olimmekin ottaneet erääksi Juhanukseksi tyttären tytön luoksemme - oli oikein valokuvasta katsottu meillä asuessa. oliko lupa tutkia meidän valokuva-albumieta edes ? Nyt en saa puhua pojan pojalleni lähestymiskiellon uhalla ja poliisi voi napata minut ja oikeudessa tavataan, saatanan lehmä jne. No, tämä nainen näytti luonteensa pikkuhiljaa; alkoholisti, käyttää lääkkeitä väärin (mieheni näki, miehensä sannonut ääneen: pitää niit pilsuja viinan kanssa vetää). Sekakäytöstä ihminen ihan sekaisin, käy päälle, ajaa autolla kännisssä, MUTTA lähihoitajana hoitaa mielenterveyspotilaita subutexilla. Mihin maailma meneekään. Mies kuin pässi liekassa, venkula uhkailee, kiristää (puukkoa vilauttanu, lastenhoitaja nähnyt!). Akan käsksytä välit sieltäpäin laitettu poikki. Kuka sitä jaksaa jo kaheksatta vuotta palvella Narsistisen miniän tarpeita vittuilupalkalla. Tämmöstäkin. Totta vielä. Kertomani oli vain jäävuoren huippu !!
- minniit
Muistakaapa tyttelit, miniät, tekin joskus ehkä olette niitä anoppeja... Anoppi, toisen kerran kuulostaa kirosanalta...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1159214- 412709
- 1522493
- 222019
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais141766- 111560
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151527"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla111464- 71330
- 141326