Olipa HeSa:ssa joku asiantuntija sitä mieltä, että länsimaiset ihmiset tekevät vääryyttä islamille yrittäessään jakaa uskontoa ja politiikkaa erilleen. Ymmärsin, että vähän kuin teoria ja käytäntö olis islamissa yhtä.
Vertailuesimerkki: minusta olisi aika outoa, jos marxismi-leninismiä (kotoisemmin kommunismia) olisi vain Marxin ja kuppa-aivon teokset, mutta ei ollenkaan niiden käytännön sovellukset (esim. vankileirit).
Politiikassa on kyse vallasta ja sen käytöstä. Ja siihen on islam pyrkinyt, ihan maalliseen valtaan, ja pyrkii yhä. Esim. joidenkin islamistien mielestä Saudi-Arabia ei ole islamislainen valtio, kun siellä johto ei noudata jotain pykälää tms. Ja näin ajattelevat pyrkivät valtaan Saudi-Arabiassa. Siis eri islamin tulkinnoista useimmat ovat valtaan pyrkiviä, olisko suufilaisuus poikkeus. Ja sitten bahailaisuus kans, mutta sitähän ei hyväksytä.
Tällä foorumilla voisi pääsäännöksi sanoa, että islamkriitikot lukevat mukaan sekä uskonnon että politiikan ja islamin myötäilijät tai kannattajat korostavat pelkää uskontoa. Vähän niinkuin päinvastoin kuin toi HeSa:n artikkeli antaa ymmärtää.
Ja vielä lyhyt mutta karkea määrittely: politiikka koskee ajallisten asioiden järjestämistä koko yhteisössä ja valtaa siihen, uskonto koskee loppusijoituspaikan määräytymistä ja tavoittelua ja oman elämän järjestämistä.
Vertailuesimerkki: minusta olisi aika outoa, jos marxismi-leninismiä (kotoisemmin kommunismia) olisi vain Marxin ja kuppa-aivon teokset, mutta ei ollenkaan niiden käytännön sovellukset (esim. vankileirit).
Politiikassa on kyse vallasta ja sen käytöstä. Ja siihen on islam pyrkinyt, ihan maalliseen valtaan, ja pyrkii yhä. Esim. joidenkin islamistien mielestä Saudi-Arabia ei ole islamislainen valtio, kun siellä johto ei noudata jotain pykälää tms. Ja näin ajattelevat pyrkivät valtaan Saudi-Arabiassa. Siis eri islamin tulkinnoista useimmat ovat valtaan pyrkiviä, olisko suufilaisuus poikkeus. Ja sitten bahailaisuus kans, mutta sitähän ei hyväksytä.
Tällä foorumilla voisi pääsäännöksi sanoa, että islamkriitikot lukevat mukaan sekä uskonnon että politiikan ja islamin myötäilijät tai kannattajat korostavat pelkää uskontoa. Vähän niinkuin päinvastoin kuin toi HeSa:n artikkeli antaa ymmärtää.
Ja vielä lyhyt mutta karkea määrittely: politiikka koskee ajallisten asioiden järjestämistä koko yhteisössä ja valtaa siihen, uskonto koskee loppusijoituspaikan määräytymistä ja tavoittelua ja oman elämän järjestämistä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomessakin on islam hyväksytty uskonnoksi, vaikka se pyrkii poliittisiin päämääriin. Ei sitäkään asiaa ole tarkkaan katsottu, miten se oikein on.
jotain hyvää?Moni länsimainen käännynnäinen niinkuin minä ei miellä hengellisyyttä ja politiikkaa samaan nippuun ovathan ne puhtauden ja kierouden takia toistensa vastakohtia.Eikä monikaan suomalainen kristitty politisoi kirkossa vaikkakin päämäärät voivat olla hyvinkin ovat poliittiset.
Sanotaan islamin ja valtionasioiden kuuluvan yhteen mutta en muslimina miellä asioita näin, mitä hengellistä on politiikassa ei mitään.Minusta asiat tulisi pitää erillään koska se tuottaa muuten vain ongelmia.Aika on ollut eri silloin kun se on nyt.
Ei muslimien tarvitse valloittaa maailmaa meitä on jo ihan tarpeeksi ei asemasta tarvitse enää taistella.Ellei nyt israelilaiset tai sananvapaudet järjestä muslimi holokaustia.
En näkisi järkeä siinä että se politiikka ympätään uskontoon missään uskonnossa.Arabienkin ja fundamentalisti käännynnäistenkin pitäisi luopua siitä sen mahdottomuuden ja suppeahkon näkö ja tulkinta mallien vuoksi.
"Tällä foorumilla voisi pääsäännöksi sanoa, että islamkriitikot lukevat mukaan sekä uskonnon että politiikan ja islamin myötäilijät tai kannattajat korostavat pelkää uskontoa. Vähän niinkuin päinvastoin kuin toi HeSa:n artikkeli antaa ymmärtää. "
mieltä sinä olet pitäisikö sen kuulua uskontoon vai ei?
Jeesus ei selvästikään tavoitellut maallista valtaa, niinpä vallantavoittelun ei pitäisi kuulua kristinuskoon. Demokratiassa toki pitää yksityisillä kristityillä olla ääni- ja vaalioikeus.
Muhammed tavoitteli yhteiskunnallista asemaa, niinpä poliikka (vallan tavoittelu yli ei-muslimien, sharia-laki yms) on perustellusti osa islamia. Tämä on mielestäni yksi käytännön islamin virhe (shiialaisuudessa ja wahhabilaisuudessa ainakin).
kirkollisia vai kaikkia vaaleja?
Eikö mielestäsi kristinusko koskaan ole tavoitellut valtaa?Muistellen että taistoja on käyty olemassaolosta ja myöskin vallasta.
Todellakin Jeesus (Isa) ei sitä tavoitellut mahtanetko pitää häntä koko kristinuskon esikuvana?
Eli ovatko nuo muut kristityt tehneet mielestäsi väärin taistelemalla uskon tai vallan puolesta?
Jos olet lukenut raamattua niin eikö sinusta koskan ole tuntunut siltä että se on myös hieman ristiriitainen?Minusta Jeesus oli hyvä esimerkki profeettana mutta vain Jumala on se viimeinen oljenkorsi johon meidän tulisi tukeutua.
Eli ei voi ajatella että Jeesus pelastaa, Jumala pelastaa ei Jeesus.
Melkeinpä tiedän mitä aiot sanoa ja vastata eikä minulla ole tarkoitus olla nihilisti keskustelussa kuten eräät mutta eikö myös muslimien ajatus hengellisyydestä voisi olla oikein?
Tottahan hengellisyys voi olla ihmisissä hyvinkin erilaista avointa, älykästä ja tervejärkistä mutta se voi olla täysin dogmejakin täynnä ja sokeaa sekä muslimeilla että kristityillä tai muilla.
Minä:[Demokratiassa toki pitää yksityisillä kristityillä olla ääni- ja vaalioikeus. ]
Muslimi:[Mitä mahtanet tarkoittaa
vaaleilla kirkollisia vai kaikkia vaaleja? ]
Kysymyksesi on varsin outo, epädemokraattinen, islamistinen. Vastaapa mielesssäsi, mihin vaaleihin kristityt naiset eivät mielestäsi saisi asettua ehdokkaiksi Suomessa tai Saudi-Arabiassa.
Muslimi(aiemmin):[Minua kiinnostaa tietää
että mitä mieltä sinä olet pitäisikö sen kuulua uskontoon vai ei?]
Minä:[...niinpä vallantavoittelun ei pitäisi kuulua kristinuskoon.]
Muslimi:[Eikö mielestäsi kristinusko koskaan ole tavoitellut valtaa?]
Kysymyksesi osoittaa mielesäni huonomuistisuutta tai rajallista suomenkielen käsityskykyä tai pahempaa. Etkä näytä huomioivan sitäkään, ettei tämä ole kristinuskopalsta.
Kysyit ensiksi henkilökohtaista mielipidettäni, ja sanoin miten asian "pitäisi" olla. Sittenpä kysymyksesi kääntyikin siihen, että olisin yleisesti väittänyt jotain realimaailman kristillisyyden vallattomuudesta.
Olen jo aiemminkin tuonut esille, että kristinuskon päälinja meni vikaan jo Rooman vallan aikana, kun siitä tuli valtionuskonto. Lutherkaan ei puhdistanut tätä vikaa.
Ja minä pidän Jeesusta Jumalan Poikana koko ihmiskunnan esikuvana, ei pelkästään kristikunnan.
Mitä pelastukseen tulee, luonnostaan uskonnollinen ihminen voi olla muslimi, pyrkiä miellyttämään omilla teoillaan Jumalaa. Ihmisen hyvätkin omat teot ovat kuitenkin kuin saastainen vaate Jumalan silmissä. Jos ihminen pääsisi pelastukseen omilla töillään, hänhän olisikin itse itsensä pelastaja. Näinhän monissa uskonnoissa kuitenkin yritetään uskotella.
Jumalan tarjoama pelastus ja syntien sovitus Jeesuksessa on kuitenkin ykinomaan Jumalan työ. Ihminen voi sen joko vastaanottaa tai hylätä, mutta ei mitään lisätä siihen. Hyvät työt seuraavat (jos seuraavat) koetusta rakkaudesta, ne eivät ole itsekkäitä omaa pelastusta edistäviä, vaan Jumalan rakkautta välittäviä.
Jos muslimien hengellisyys hyväkyy tuon, niin eipä minulla ole siihen sitten sanomista.