Avoin kirje Esko Aholle
Olemme pian valitsemassa presidenttiä Suomen itsenäiselle tasavallalle, emmekä millekään vieraalle vallalle.
Tulevakin presidentti joutuu antamaan juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä. Siinä hän lupaa uskollisesti noudattaa ja voimassa pitää tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistää Suomen kansan menestystä (HM 24§).
Te Esko Aho, silloisena pääministerinä allekirjoititte Suomen ja EU:n välisen liittymissopimuksen Korfulla 24.6.1994. Muut allekirjoittajat Suomen ryhmästä olivat P. Salolainen, H. Haavisto ja V. Sundbäck. Sopimukseen ei tullut mitään varauksia.
Korfun sopimuksessa allekirjoittajat hyväksyivät kaikki aikaisemmatkin EY:n kehittymiseen vaikuttaneet sopimukset alkaen vuodesta 1951 Pariisissa solmitusta Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä. Viisitoista eri sopimusta. Tuo viidestoista oli Suomen "kohtalon kysymys" eli Maastrichtin sopimus EMU:ineen päivineen.
EU:n määräysvaltaan siirtyminen olisi vaatinut useita Suomen perustuslakien muutoksia, kuten esim. hallitusmuotomme 1. ja 2. pykälät (lyh.): Suomi on täysivaltainen tasavalta, ja valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Myöskin hallitusmuodon 72 §:n mukaan Suomen rahayksikkö on markka.
Esko Aho, Teidän täytyi 24.6.1994 Suomen itsenäisyydestä vastuullisena pääministerinä tietää, että perustuslakiemme muutokset vaativat aina HM 95 §:n määräykset ja valtiopäiväjärjestyksen 67:n perustuslakiäänestysohjeet.
Presidenttien valtuutukset allekirjoituksiinne ilman eduskunnan perustuslainmukaisia päätöksiä ei riittänyt. Presidenttiä sitoo aina tuo vannottu vakuutuksensa (HM 24§).
Ministereitä sitoo ehdottomasti sormet Raamatulla vannottu virkavala: Minä N.N. lupaan ja vannon/ kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä,/ että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja/ sekä toimin oikeudenmukaisesti kansalaisten parhaaksi.
Maastrichtin sopimuksen O-artikla määrää: Sopimusvaltiot ratifioivat sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Näin ei Suomen osalta tapahtunut. Eduskunta ei missään vaiheessa ratifiointiaikanakaan äänestänyt Korfun EU-liittymissopimuksesta valtiosääntömme mukaisesti, joten maamme EU-liittymissopimus voidaan hyvällä syyllä mitätöidä.
Kysyn teiltä, Esko Aho: Millä ihmeen valtuuksilla allekirjoititte tuon valtiosääntöämme rikkovan Korfun sopimuksen 24.6.1994?
Ismo Gruzdaitis
Lahti
Olemme pian valitsemassa presidenttiä Suomen itsenäiselle tasavallalle, emmekä millekään vieraalle vallalle.
Tulevakin presidentti joutuu antamaan juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä. Siinä hän lupaa uskollisesti noudattaa ja voimassa pitää tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistää Suomen kansan menestystä (HM 24§).
Te Esko Aho, silloisena pääministerinä allekirjoititte Suomen ja EU:n välisen liittymissopimuksen Korfulla 24.6.1994. Muut allekirjoittajat Suomen ryhmästä olivat P. Salolainen, H. Haavisto ja V. Sundbäck. Sopimukseen ei tullut mitään varauksia.
Korfun sopimuksessa allekirjoittajat hyväksyivät kaikki aikaisemmatkin EY:n kehittymiseen vaikuttaneet sopimukset alkaen vuodesta 1951 Pariisissa solmitusta Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä. Viisitoista eri sopimusta. Tuo viidestoista oli Suomen "kohtalon kysymys" eli Maastrichtin sopimus EMU:ineen päivineen.
EU:n määräysvaltaan siirtyminen olisi vaatinut useita Suomen perustuslakien muutoksia, kuten esim. hallitusmuotomme 1. ja 2. pykälät (lyh.): Suomi on täysivaltainen tasavalta, ja valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Myöskin hallitusmuodon 72 §:n mukaan Suomen rahayksikkö on markka.
Esko Aho, Teidän täytyi 24.6.1994 Suomen itsenäisyydestä vastuullisena pääministerinä tietää, että perustuslakiemme muutokset vaativat aina HM 95 §:n määräykset ja valtiopäiväjärjestyksen 67:n perustuslakiäänestysohjeet.
Presidenttien valtuutukset allekirjoituksiinne ilman eduskunnan perustuslainmukaisia päätöksiä ei riittänyt. Presidenttiä sitoo aina tuo vannottu vakuutuksensa (HM 24§).
Ministereitä sitoo ehdottomasti sormet Raamatulla vannottu virkavala: Minä N.N. lupaan ja vannon/ kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä,/ että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja/ sekä toimin oikeudenmukaisesti kansalaisten parhaaksi.
Maastrichtin sopimuksen O-artikla määrää: Sopimusvaltiot ratifioivat sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Näin ei Suomen osalta tapahtunut. Eduskunta ei missään vaiheessa ratifiointiaikanakaan äänestänyt Korfun EU-liittymissopimuksesta valtiosääntömme mukaisesti, joten maamme EU-liittymissopimus voidaan hyvällä syyllä mitätöidä.
Kysyn teiltä, Esko Aho: Millä ihmeen valtuuksilla allekirjoititte tuon valtiosääntöämme rikkovan Korfun sopimuksen 24.6.1994?
Ismo Gruzdaitis
Lahti
Vastaukset 14
Vanhimmat
olisi kannattanut perehtyä lakeihin kun niistä
kerran aikoo kirjoittaa.
varmaan tietää asian sitten
paremmin jotta rohkenee kommentoida,
ja varmaan sitten asiantuntijana
kertoo mikä oli edellisessä kirjoituksesa
pielessä? Kiitos. Tokihan sinä sen teet.
tarina kulkee eri foorumeilla hiukan muunneltuna.
Yksinkertaisesti:päätöksen tekee Eduskunta. Siinä
on raja ei ennen. Jos sitä rajaa eikä sen merkitystä
ymmärrä ei paljoa kannata maanpetoksesta vaahdota.
Suomen kumileimasin eduskunta saa tehdä vain sellaisia päätöksiä, jotka EU hyväksyy. EI omia päätöksiä.
tosi? No, jokainen tulkoon uskollaan onnelliseksi.
Asiasisältö on oikea tässä kirjoituksessa. Kuitenkin, jotta tekijät saataisiin vastuuseen, niin siihen tarvitaan tiettyjä toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet ovat tähän asti puuttuneet. Esim. demaritkin puhuvat vaalien alla työttömyyden puolittamisesta, mutta eivät sitten pystykään toteuttamaan sitä. Olisiko tässä kysymys samanlaisesta asiasta. Annetaan kansan ymmärtää, että tarvitaan 10 kansanedustajaa, jotta voisimme viedä tämän asian valtakunnanoikeuteen. Kuitenkaan asian hoitamiseksi ei tarvita yhtään kansanedustajaa - yksi kansalainen riittää. Tämä on mielestäni kansalaisten pettämistä ja väiteen esittämistä voi pitää poliittisena tarkoitusmukaisuuskysymyksenä. Näin väitteiden esittäjät syyllistyvät samanlaiseen poliittiseen vääristelyyn kuin valtapuolueiden edustajat, joten ei näillä porukoilla taida olla mitään eroa keskenään.
vaihtoehdoista on se yhden kansalaisen vaihtoehto?
>1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle
>tekemällä ilmoituksella;
>2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella;
>sekä
>3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä
>tutkintapyynnöllä.
>Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan
>valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.
Se on rikosilmoituksen teko maanpetosasiassa poliisille. Sen jälkeen vaan nostaa syytteen näitä henkilöitä vastaan, riippumatta siitä, mitä poliisit ja yleinen syyttäjä tekevät.
Eli rikosasiassa (maanpetos ja valtiopetos ovat rikoslaissa) voi toimia näin, eri asia on sitten perustuslakirikokset.
nostat syytteen kun se ei ole asianomistajarikos?
Asianomistajia olisi tällaisessa tapauksessa kaikki, jotka niin katsovat. Eli Suomen kansalaiset, jotka katsovat, että heidän maansa hallintovalta on viety maanpetoksillisin keinoin pois.
Jos tätillä olis niin se olis, vaan kun ei ole.
olen kysynyt asiaa ihan oikealta syyttäjältä, kysy sinäkin. Siis "olisi" siinä tapauksessa, jos joku katsoisi olevan tämmöisen rikoksen uhri.
epäilen. Hos Hakalehto tms. olisi syytteen voinut
nostaa, niin varmasti olisi sen tehnyt. Tosin minulla
on luultavasti väärä termi.
Eduskunta ei saa luovuttaa esim. Suomen lainsäädäntöä, toimeenpanovaltaa tai rahayksikköä ulkomaille, ei muuttaa maan rajoja Schengen- tai EU-liittovaltion rajoiksi eikä lakkauttaa perustuslaissa edellytettyä täysivaltaisuutta ainakaan muutoin kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä.