Jotta pääsee suorittamaan ylempää amk-tutkintoa, pitää olla vähintään 3v työkokemusta siltä alalta jonne pyrkii.
No jos sitten on jo alempi amk-tutkinto, eikä ole vaadittavaa työkokemusta ja haluaisi opiskelemaan, niin miksi ei pyrkisi suoraan saman alan tiedekorkeakouluun tai yliopistoon. Hakee hyvitykset niistä kursseista joista saa ja kerkeää sitten loput joista hyvitystä ei saanut ja vielä lisääkin ton puuttuvan 3 vuoden työkokemuksen aikana opiskelemaan.
Eipä alempaan amk-tutkintoon paljoa lisää tartte opiskella, kun on kandin oppimäärä läjässä, siitä sitten maisterin tutkintoa suorittamaan ja varmasti arvostetaan enemmän työelämässä kuin ylempää amk-tutkintoa.
Mitä järkeä opiskella ylempää amk:ta
en ymmärrä!
14
2908
Vastaukset
- näin!
samaa mieltä
- Pohdiskelija
Eiköhän sen tutkinnon idea ole se, että sen sisältö on erilainen
kuin tiedekorkeakouluissa opiskeltavissa tutkinnoissa?
AMK-jatkotutkinnon tarkoitus ei kuitenkaan liene
tehdä AMK-koulutuksen saaneista tieteentekijöitä,
koska pohjakoulutuskaan ei siihen tähdännyt?
Kyllähän sitä voi hakeutua yliopistollekin jos haluaa ennen
tuon 3v työkokemuksen täyttymistä opiskelemaan, mutta
ei tuo 3v työelämässä mikään pitkä aika ole.
Tietääkseni tuo ylemmän AMK-tutkinnon suoritus on suunniteltu
niin, että se onnistuu myös työn ohessa. Jos taas alkaa
maisterin tutkintoa vääntämään AMK-tutkinnon pohjalta,
niin joutuu varmasti opiskelemaan paljon enemmän kursseja,
koska läheskään kaikista ei hyvityksiä saa. Monella alalla
se 3v työkokemusta on varmasti hyödyllisempää kuin opiskella
uudestaan kursseja joista ei hyvityksiä saanut.
Ylempi AMK-tutkinto on vielä uusi juttu, joten on aivan
selvää ettei se ole vielä paikkaansa löytänyt, eikä ole
samalla tavalla työnantajien arvostama kuin yliopistotutkinnot.
Aika näyttää onko sille oikeasti tarvetta, vai jääkö se
vähitellen taka-alalle ja kuolee pois.
Muistakaa nyt kuitenkin, että YO- ja AMK-järjestelmät
ovat rinnakkaisia eivätkä päällekkäisiä ja niiden
pitäisi tukea toisiaan.
Itse olen kyllä huono puolustemaan tuota jatkotutkintoa,
kun itsekin jatkoin opintoja yliopiston puolella.
Minun kohdallani kyse ei ollut siitä etten arvostaisi
AMK-tutkintoja, vaan halusin eri tyyppisiin työtehtäviin.- alempiylempi
Ihmisillä on vielä vähän vääristyneitä käsityksiä ylemmästä amk-tutkinnosta.
Monesti ylempi amk-tutkinto suoritetaan kun ollaan jo töissä. Siitä voi olla huomattavasti suurempi hyöty itselle ja työpaikalle, kuin maisterintutkinnosta. Ideahan nimenomaan on siinä, että ylempi amk on aivan eri asia kuin ylempi korkeakoulututkinto, vaikka nämä voidaankin rinnastaa toisiinsa. Kun yliopistossa suunnaudutaan teoriaan ja tutkimukseen, niin ammattikorkeassa sitten paremmin käytäntöön ja suunnitteluun, näin karkeasti sanoen siis. Kummasta tutkinnosta on sitten enemmän hyötyä ja kumpaa arvostetaan enemmän, niin sehän sitten riippuu omasta itsestä ja työpaikasta. - ei järkeä hommassa
Siis muka pätevöittää hakemaan samoja paikkoja, joissa vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Kohta vaatimukset varmaan muuttuvat, ja vaatimuksena on ylempi tiedekorkeakoulututkinto ;)
- ...niin älä vaivaudu
ei järkeä hommassa kirjoitti:
Siis muka pätevöittää hakemaan samoja paikkoja, joissa vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Kohta vaatimukset varmaan muuttuvat, ja vaatimuksena on ylempi tiedekorkeakoulututkinto ;)
- ... antaa pätevyyden virkaan
On monia vuosia työelämässä olleita, jotka tekevät haastavaakin työtä. Alempi amk-tutkinto ei anna pätevyyttä esim. kunnan ja valtion korkeisiin virkoihin, vaikka henkilön työkokemus ja nykyiset työtehtävät osaamisen puolelta olisivatkin hallussa.
Esimerkki: laskentapäällikkö. Vaikka olisit vuosia työssä ollut tradenomi ja osaisit hyvin työsi, et ole muodollisesti pätevä johtotehtäviin moneenkaan julkishallinnon paikkaan ilman ylempää korkeakoulututkintoa. Ylemmän amk-tutkinnon (työn ohessa) suorittanut rinnastetaan virkoja täytettäessä tiedekorkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. En nyt puutu siihen, ovatko tutkinnot vertailukelpoisia, vaan tarkoitan, että ylempi amk.tutkinto antaa saman MUODOLLISEN pätevyyden virkaan.- Opetusneuvos
Pererusviestisi on likipitäen oikea. Hieman kuitenkin täsmentäisin. Ensinnäkin ei ole olemassa alempaa amk-tutkintoa. On olemassa amk-tutkinto ja ylempi amk-tutkinto.
Se, että ylempi amk -tutkinto voidaan virantäyttötilanteissa rinnastaa ylempään korkeakoulututkintoon on tyhjä lause. Myös lainlaatijat ymmärsivät tämän, koska muuten eduskunta ei olisi sitä koskaan siunannut. Itse asiassa koko ylempi amk-tutkinto meinaisi kaatu tuohon rinnastukseen ja toiseaalta titteleihin.
Vähän yli 100 prosentin varmuudella voin sanoa, ettei julkishallinnon johtaviksi virkamiehiksi meidän eikä seuraavan sukupolven aikana valita ilman akateemista tutkintoa. Virkahierarkia pitää siitä huolen.
Olisi toivotonta, jos johtava virkamiehellä ei olisi organisaatiossaan selkeää koulutuksen kautta saavutettua arvostusta. Hyvänä esimerkikkinä on jo aiemmin mainitsemani sosiaalialan kelpoisuusvaatimusten tiukennukset. Sosiaalialan johtotehtäviin vaaditaan poikkeuksetta yliopistotutkinto. Nyt tietenkin herää kysymys, mitä ihmettä tekee ylemmällä amk-tutkinnolla. Virallinen vastaus ainakin julkispuolella on, että ei yhtään mitään. Siis jos asiaa ajattelee urakierron ja muodollisen koulutustason kannalta. - Nimetön
Opetusneuvos kirjoitti:
Pererusviestisi on likipitäen oikea. Hieman kuitenkin täsmentäisin. Ensinnäkin ei ole olemassa alempaa amk-tutkintoa. On olemassa amk-tutkinto ja ylempi amk-tutkinto.
Se, että ylempi amk -tutkinto voidaan virantäyttötilanteissa rinnastaa ylempään korkeakoulututkintoon on tyhjä lause. Myös lainlaatijat ymmärsivät tämän, koska muuten eduskunta ei olisi sitä koskaan siunannut. Itse asiassa koko ylempi amk-tutkinto meinaisi kaatu tuohon rinnastukseen ja toiseaalta titteleihin.
Vähän yli 100 prosentin varmuudella voin sanoa, ettei julkishallinnon johtaviksi virkamiehiksi meidän eikä seuraavan sukupolven aikana valita ilman akateemista tutkintoa. Virkahierarkia pitää siitä huolen.
Olisi toivotonta, jos johtava virkamiehellä ei olisi organisaatiossaan selkeää koulutuksen kautta saavutettua arvostusta. Hyvänä esimerkikkinä on jo aiemmin mainitsemani sosiaalialan kelpoisuusvaatimusten tiukennukset. Sosiaalialan johtotehtäviin vaaditaan poikkeuksetta yliopistotutkinto. Nyt tietenkin herää kysymys, mitä ihmettä tekee ylemmällä amk-tutkinnolla. Virallinen vastaus ainakin julkispuolella on, että ei yhtään mitään. Siis jos asiaa ajattelee urakierron ja muodollisen koulutustason kannalta.Siis, loppujen lopuksi pelkällä tutkinnolla ei montaa virkaa saavuteta. Eiköhän se viran saaminen edellytä muutakin näyttöä. Opiskeluaikanani AMK:ssa (tradenomi)eräs opettaja (KTM), kertoi että hän ei tiennyt varsinaisesta laskentatoimesta oikeastaan mitää valmistuttuaan. Sanoi oppineensa vasta työelämässä. Itsekin jouduin joitain laskentatoimen perusasioita oikaisemaan tälle opettajalle, koska itsellä oli useamman vuoden työkokemus laskentatoimen alalta sekä aikaisempi yo-merkonomin tutkinto.
Pointtina siis, että teoriassa voi olla vaikka minkä tutkinnon saavuttanut, mutta käytännössä asia voikin olla toinen. Työelämän näytöthän ne osoittavat mitä henkilö osaa ja mihin hän kykenee. Oli sitten vaikka esim. KTM tai ylempi AMK-tutkinnon suorittanut. - Opetusneuvos
Nimetön kirjoitti:
Siis, loppujen lopuksi pelkällä tutkinnolla ei montaa virkaa saavuteta. Eiköhän se viran saaminen edellytä muutakin näyttöä. Opiskeluaikanani AMK:ssa (tradenomi)eräs opettaja (KTM), kertoi että hän ei tiennyt varsinaisesta laskentatoimesta oikeastaan mitää valmistuttuaan. Sanoi oppineensa vasta työelämässä. Itsekin jouduin joitain laskentatoimen perusasioita oikaisemaan tälle opettajalle, koska itsellä oli useamman vuoden työkokemus laskentatoimen alalta sekä aikaisempi yo-merkonomin tutkinto.
Pointtina siis, että teoriassa voi olla vaikka minkä tutkinnon saavuttanut, mutta käytännössä asia voikin olla toinen. Työelämän näytöthän ne osoittavat mitä henkilö osaa ja mihin hän kykenee. Oli sitten vaikka esim. KTM tai ylempi AMK-tutkinnon suorittanut.Perustelusi ovat pääpiirteittäin oikeat. Ihmisen arvo työnantajalle perustuu henkilökohtaiseen suoriutumiseen tehtävisä eikä muodolliseen tutkintoon.
Asiana oli kuitenkin se, mitä järkeä on ylemmässä amk-tutkinnossa. Kerroin, että ainakin julkisen sektorin kannalta ei mitään. Yksityisellä sektorilla ei muodollisia kelpoisuusvaatimuksia olekaan.
Toistan edelleen, että amk-tutkinnolla (perus tai ylempi) ei julkishallinnon johtaviin tehtäviin ole mitään mahdollisuutta työllistyä ns. normaalisti. Ainoa mahdollisuus on, että poliittinen prosessi mahdollistaa viran. Tällöin tietenkään ei koulutuksella ole muutenkaan mitään relevanssia.
- Missään järkeä?
Loppujen lopuksi järkevyys löytyy siitä, miten ihminen osaa itse hyödyntää tutkintonsa ja osaamisensa työelämässä. Missäänhän ei ole järkeä, jos ei osaa hyödyntää oppimaansa käytännössä.
Jooh.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on kyllä suunnattu ihan erilaiseksi tutkinnoksi kuin perusyliopistotutkinnot. Työelämän vaatimus 3 vuotta on tosi vähän. Itse ehdottaisin jopa 5 vuotta ja oman alan työkokemusta. Ko. 3 vuotta tuntuukin olevan oikealla tiellä, että oletaan sen olevan oman alan työkokemusta.
On ihan eri asia istuuko siellä koulunpenkillä opiskelemassa vain koulunpenkkejäkuluttaineita vai jopa työelämässä jo olleita ihmisiä. Teoria ja käytäntö kohtaavat todellakin jatkotutkinnossa. Sen vuoksi se 3 vuotta on oltava siinä pääsykokeissa.
Jatkotutkinto on mielekkäämpi työelämässä oleville sen tähden, että perusyliopistotutkinnot eivät tuo suoraan hyötyä käytäntöön. On muistettava, että nämä jatkotutkintolaiset ovat pääasiassa työelämässä jo tekemässä uraansa, eivät vasta etsimässä sitä. Joten ilman muuta jatkotutkinnolle löytyy tilausta.
Jos työelämässä oleva henkilö haluaakin lähteä "tieteelliselle" linjalle saavuttaaksenen joskus jotain muuta kuin ehkä suoraan käytännön hyötyä työpaikalleen, niin silloin kannattaa hakeutua yliopistoon. Missään nimessä nämä eivät ole toisiaan poissulkevia.
Mielenkiinnolla odotan sitä,että joku jatkotutkinnon suorittanut siirtyisi vielä yliopiston puolelle. Näin olisi edelleen jatkuvuutta työelämässä kehittymiselle.
Nythän yliopistot vielä kieltäytyvät ottamsta jatkotutkinnon suorittaineita suoraan maisteritutkintoon...Näkisin kuitenkin jos Suomi haluaa edelleeen kulkea edelläkävijänä yhteiskunnan kehittymisessä on yliopistojenkin annettava opintomahdollisuuksia muutenkin kuin pakkomaksattamalla kalliita MBA-tutkintoja yritysmaailman tekijöille.
Koulutuspolitiikka on hyvin mielenkiintoinen työnsarka Suomessa. Koko ajan kuitenkin mennään oikeaan suuntaan, mutta tietyissä määrin on kuitenkin vielä sisäänottoa rajoitettava. On löydettävä uusiakin aloja...löydettävä tekijöitä oikeisiin paikkoihin oikeeseen aikaan. lisäksi annettava mahdollisuus itsensä kehittämiseen työnohella.
uskoisin kuitenkin, että tänä päivänä työntekijätkin arvostavat työnantajaa, joka antaa mahdollisuuden itsensä kehittämiseen työnohella. Enää ei yksi perustutkinto päde koko elämänkaareen...Ihmisen on oltava muutosvalmis ja aktiivisesti haettava tietoa ja kehityttävä, joka erilaisten kurssien muodossa tai näiden uusien työelämän ehdoilla tapahvien tutkintojen avulla.
Vertailtavuuden vuoksi tutkinnotkin on asetettava johonkin asemaan. uudet tutkinnnot joutuvat aina hakemaan paikkansa yhteiskunnassa. Niin on ollut aina ja tulee olemaan jatkossakin. Valveutunut työnantaja kyllä tietää mitä markkinoilla on tarjottavanaan. Työnantajakin joutuu opiskelemaan pysyäkseen kärryillä .
Oppia ikä kaikki. Vuodet tuovat näkemystä ja kokemusta. Ja kyllä ymmärryksin sitten kasvaa ajan myötä, että miksi mitäkin kannattaa opiskella. Tai onko asioissa mitään järkeä. :)- vvv
..siinä järkevää pohdintaa!
- Suuri sääli
vvv kirjoitti:
..siinä järkevää pohdintaa!
On hyvin säälittävää, että Suomessakin koulutuskeskustelut keskittyvät näillä palstoilla johonkin tutkintojen vertailuun ja toisten nälvimiseen. Olisi mielenkiintoista saada aikaan hyviä ja perusteltuja näkemyksiä ja kokemuksia koulutuspolitiikasta näilläkin sivuilla.
Näitä palstoja lukiessa pitää vain muistaa, että tietotaso - ainakin kirjoituksista päätellen - on täällä hyvin heikoissa kantimissa. Kuitenkin näitä koulutuskeskusteluja tulee silloin tällöin seurattua täältä.
Aktiivista ja asiallista keskusteluakin pystyy saamaan aikaiseksi, kun löytää oikeat sivut ja asiasta oikeasti ja aidosti kiinnostuneita ihmisiä.
Hyvää syksyä ja kehittymisintoa kaikille :)
- Riksu
Suora vastaus:
"Mitä järkeä opiskella ylempää amk:ta"
- Ei mitään. Amk:lla on luonnollinen jatkokoulutusväylä ja se on yliopisto.- vvv
"Amk:lla on luonnollinen jatkokoulutusväylä ja se on yliopisto."
Ei niin kauan kun yliopiston antavat minimaalisia hyvityksiä amk-tutkinnoista!
Usein esim. DI-muuntokoulutus AMK-insseille on perusopintojen (matikka fysiikka)loputonta lisäopiskelua, toisin sanoen missä on se pointti jos haluat kehittyä ammatillisesti ja keskittyä vain ammatillisiin aineisiin. Yliopistokoulutus on liian tiedekeskeistä, jolla ei välttämättä työelämässä ole mitään virkaa (yksityinen sektori). Yliopistojen tarjoamat MBA-tutkinnot ovat taas aivan sikakalliita. Ylempi AMK-koulutus voi muodostua hyväksi vaihtoehdoksi.
Se, että alkavatko yliopistot muodostamaan ammatillisesti suuntautuneita maisterilinjoja erityisesti AMK-tutkinnon omaaville, on mielestäni hyvin mahdollista. Tämä siksi, koska vaarana on, että kalliit yliopistojen tarjoamat MBA:t eivät enää vetäisikään opiskelijoita. Toinen uhka olisi MBA-tutkintojen hintojen romahdus!
Opetusministeriö on vaatinut yhteistyön lisäämistä korkeakoululaitoksen sisällä ja siitä on jo saatu viitteitäkin, ohessa lainaus STT:ltä;
"Tampereen korkeakoulut lisäävät yhteistyötä;
Pirkanmaan korkeakoulut puhaltavat entistä pontevammin yhteen hiileen. Tampereella pääpaikkojaan pitävät neljä opinahjoa allekirjoittavat Unipoli Tampere -sopimuksen ensi viikon keskiviikkona. Sopimus linjaa korkeakoulujen keskinäisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisen perusteet.
Allekirjoittajina ovat Tampereen yliopiston, Tampereen teknillinen yliopiston, Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun rehtorit. Opetusministeriö ja valtiovarainministeriö patistavat yliopistoja ja ammattikorkeakouluja nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön."
Konvergenssi siis jatkuu ja saa nähdä minkälaisia tutkintovirityksiä on tulossa, itse näkisin, että tämä duaalijärjestelmä alkaa sekoittua!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Silmienvääntelijä-persut pääsivät Japanissa sarjakuvaan
Torille! https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011943173.html1875075Nato kaatamassa Petterin haaveileman Tunnin junan?
Nato edellyttää pohjoisessa Jäämereltä Rovaniemelle saakka kapearaitesta suoraa rautatieväylää, joka maksaa paperirahaa,254472Donald Trump pääsi samalle listalle Sanna Marinin kanssa
Eli vasemmistolaisen Time-median top 100 jännäihmisten listalle. https://time.com/collections/time100-next-2021/593769993137Älkää vaan sairastuko syöpään Suomessa
Tilaston mukaan Suomi, Slovakia ja Latvia lääkitsee aivan pohjamudissa syöpää. Sairastunutta hoidetaan edelleen vanhana2593039Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat
"Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien1442934- 522531
- 271939
- 561873
- 771814
- 221787