Moni on varmaan huomannut tämän kesän rutikuivuuden. En voi olla miettimättä johtuuko tämäkin kasvihuoneilmiöstä. Kesän kuivuus on vienyt satoa joka puolella, ja ruoka onkin luultavasti tulevana talvena kalliimpaa kuin aikaisemmin.
Sadon vähyys vaikuttaa tietenkin kaikkeen ruuan saantiin, lihakarjallekaan ei ole tarpeeksi rehua. Ystäväni asuu maatilalla, ja hänen äitinsä totesi, että meidän Hannun piti elää 61 kesää nähdäkseen tällaisen kesän. Heidän tilaltaan puuttuu puolet talveksi tarvittavasta AIV-rehusta, ja lehmiä joudutaan teurastamaan. Näin on varmasti monella tilalla.
Tulipa mieleeni, josko tulisi vielä sellainen vanha kunnon nälkätalvi tänne kehittyneempiinkin maihin. Se voisi ehkäpä pistää paatuneemmankin materialistin miettimään kannattaako yletön kulutus ja saastuttaminen vai pitäisikö alkaa ajattelemaan oman navan ja kulutuksen sijaan muitakin ihmisiä, ympäristöä ja koko maapallon tilaa.
Sadon vähyys vaikuttaa tietenkin kaikkeen ruuan saantiin, lihakarjallekaan ei ole tarpeeksi rehua. Ystäväni asuu maatilalla, ja hänen äitinsä totesi, että meidän Hannun piti elää 61 kesää nähdäkseen tällaisen kesän. Heidän tilaltaan puuttuu puolet talveksi tarvittavasta AIV-rehusta, ja lehmiä joudutaan teurastamaan. Näin on varmasti monella tilalla.
Tulipa mieleeni, josko tulisi vielä sellainen vanha kunnon nälkätalvi tänne kehittyneempiinkin maihin. Se voisi ehkäpä pistää paatuneemmankin materialistin miettimään kannattaako yletön kulutus ja saastuttaminen vai pitäisikö alkaa ajattelemaan oman navan ja kulutuksen sijaan muitakin ihmisiä, ympäristöä ja koko maapallon tilaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
nyt olla miettiminen. Näyttää ja on jo pitkään näyttänyt, että ovat tulleet jäädäkseen nämä äärimmäiset sääilmiöt. Kunnon opetus tälle kerskakulutusyhteiskunnalle on mielestäni aivan paikallaan. Tarvitaan todellinen luonnonkatastrofi tänne sivistyneisiin länsimaihin, ennenkuin saadaan nämä nykyiset päättäjät heräämään.
Kylläpä tekin tarvitsisitte vähän lisää elinvuosia, jotta ette luulisi pienen määrän elinvuosianna kertovan yhtään mitään säistä!
Huomioikaa - ei ole olemassakaan mitään keskivertosäätä muualla kuin tilastoissa. Ja ihminen unohtaa ja ikä kultaa muistot.
Minäkin vaikken ole vielä eläkeiässä muistan hyvin helvetin kuumia kesiä, pakkasia ja vesisateita. Yhtenä vuonna oli 15. kesäkuuta 15 cm lunta maassa, yhtenä juhannuksena satoi räntää ja oli pakkasta, yhtenä heinäkuuna kaikki kuivui ja kärventyi, yhtenä kesänä satoi viikkoa vaille koko kesän (se sateeton viikko oli ensimmäinen työviikkoni loman jälkeen). Kaivot on kuivuneet monen monena kesänä, katovuosia on tullut ja mennyt, pakkaset on tuhonneet viljelyksiä ja välillä sade tai kuivuus.
Ei nämä nykyiset kesät ole yhtään mitään poikkeuksia missään, ei edes viime vuosisataan verrattuna saatikka tuhansista vuosista puhuttaessa. Onhan niitä jääkausia sun muita mennyt ja tullut. Miksi ei siis nyt tapahtuisi säässä kummallisia asioita.
Ootteko muuten huomanneet sellaisenkin jutut, että vaikka ne saasteet ehkä tekee kasvihuoneilmiötä, niin toisaalta ne estää auringonvalon tuloa maahan. Mistä me tiedämme, mihin suuntaa tämä homma kääntyy, emme mistään.
Älkää siis vetäkö parista vuodesta yhtään minkään näköisiä johtopäätöksiä!
siihen, että olen nähnyt monen monituiset
ajankohtaisohjelmat, joissa on puhuttu
vuosikymmenien ennätyslukemista. Enkä muuten
maininnut omia elinvuosiani vaan ne kaverini isän
elämät 61 vuotta (joista 40 vuotta hän on ollut
maatilan isäntänä). Sinä aikana on varmasti
ehtinyt kohtaamaan jos jonkin laista säätä..
Kuumempaakin on toki varmasti ollut maapallon
historiassa, mutta tällä nimenomaisella kerralla
kuumuus ei ole luonnon aikaan saamaa, vaan
syypäänä on kukapa muukaan kuin ihminen.
"vaikka ne saasteet ehkä tekee kasvihuoneilmiötä,
niin toisaalta ne estää auringon valon tuloa maahan."
Itseasiassa kasvihuonekaasut esim. hiilidioksidi
estävät auringon lämpäsäteilyn poistumisen
maapallolta heijastamalla sen takaisin maata
kohti. Ja tästäpä kuumuus juurikin johtuu.
Auringon valon vähyys puolestaan vain edistää
kasvihuoneilmiötä, koska kasvit eivät saa valoa
yhteyttämiseen, jossa ne sitoisivat hiilidioksidia.
Ja voi'la (tai miten se nyt kirjoitetaankin)
noidan kehä ompi valmis.
Kasvihuoneilmiö (luonnon itsensä aiheuttamana) on
kuitenkin myös välttämätön maapallolle, koska
ilman sitä pääsisi mahdollisesti tulemaan
aikamoinen vilu, varsinkin öisin.. Liika on
kuitenkin aina liikaa. Päästöjen lisääntyessä aina
vain vähemmän säteilyä pääsee pois ja kuumuus
lisääntyy..ja lisääntyy..ja lisääntyy...
>> Kaivot on kuivuneet monen monena kesänä, katovuosia on tullut ja mennyt, pakkaset on tuhonneet viljelyksiä ja välillä sade tai kuivuus.
Onko Suomessa koskaan aiemmin sato kärsinyt kuivuuden takia?
Mäkkärissä piisaa hampurilaisia ja kokista. Ei täällä nälkään kuole
Vanhan puukantisen raamatun kanteen on kirjoitettu nälkävuosista (en nyt muista tarkkaa vuotta) että kesäkuun 6 päivä oli menty merenjäätä pitkin hevosella markkinoille (merenkurkun lähettyvillä)
Jos nyt olisi ollut meri jäässä vielä kesäkuussa niin että hevosella voisi liikkua niin se olisi laitettu saasteiden ja ilmaston muutoksen syyksi. Aika paljon tuo ilmasto voi vaihdella vuosittain
>> Aika paljon tuo ilmasto voi vaihdella vuosittain
Silloin 1866-1868 - kun oli nälkävuodet, Euroopassa vallitsi ns. pieni jääkausi. Luonnon aiheuttamat ilmastonvaihtelut mahtuu tiettyihin tilastollisiin todennäköisyyksiin. Välillä ilmasto on kylmempi, välillä lämpimämpi kausia.
Tämä nykyinen muutaman viime vuoden lämmin kausi ei mahdu mihinkään tilastopoikkeamaan, vaikka tarkastellaan satojen tuhansien vuosien perspektiivissä.
Nälkä opettaisi mikä on ihmisille todella tärkeää. Se on ruoka, puhdas ilma ja puhdas vesi. Se ei ole autot, kännykät ja vesiskootterit.
Kovimpa on lyhyt muisti tuolla kaarnetytöllä.
Kaksi vuotta sitten, v.2004 Suomessa oli ns. vesikesä.
Silloin sato pilaantui sateisiin, nyt kuivuuteen.
Kyllä pitää paikkansa sanonta että maajussilla jokainen kalenterivuosi on katovuosi.
Miksi tässä asiassa pitää luottaa johonkin vanhojen äijien muistiin?
Onhan meillä tarkat säätiedot 1700-luvulta saakka, ja muilla keinoin tutkittu sää aina muutama sata tuhatta vuotta taaksepäin.
Niitä voi katsella sekä nuori että vanha.
Suomi eli ennen erätaloudessa, jossa kalastuksella oli suurin merkitys.
Vanha sanonta pohjois-pohjanmaan historiassa onkin, että "järvi ei nälkään tapa".
Ajattelehan: Järvessä lämpötila on koko ajan plussan puolella, mikään ei jäädy, kuivu tai lopullisesti tuhoudu. Niissä on aina proteiinia syödä. Kun Suomessa muutetttiin erätaloudesta ja kalastuksesta agraaritalouteen, luonnosta tuli vihollinen. Sitä ennen ihmiset kiittivät luontoa saaliista, kunnioittivat karhua ja kaikkea elämää, veistelivät saalispatsaita kiitoksena vedenhaltijoille hyvistä saaliista, veivät peuranluita ja hauen päitä seidoille varmistaakseen pyyntionnen jatkumisen..
Niin, agraari-ihminen alkoi nähdä luonnossa vihollisen, luontoa piti alkaa raivata ja muokata mieleiseksi, karhua ja petoja ylipäätään alöettiin vainota, kalastus hylättiin ja alettiin elää kituuttaa epävarmassa viljelyssä hallan ja kuivuuden keskellä, pidettiin luisevaa lehmänkantturaa maitotilkan takia.
Ja siitä johtanut kehitys nykyaikaan jo tiedetäänkin. Olennaista on, että kunnioitus luointoa kohtaan on hävinnyt: se nähdään resurssina, raaka-ainelähteenä, raivattavana jne.. Milloin joku alue on ns hyödytön se on joutomaata(!).
Väitän, että ihmisen erkaannuttua metsästyksestä, kalastuksesta ja yleensä eränkäynnistä, se samalla menetti yhteyden luontoon ja kadotti itsensä.