Helsinkiläisen rouvan piti nöyristellä maalaiseukolle, kun piti saada ostaa läskiä.
Sellaista nöyrryytystä eivät helsinkiläiset ikinä ole antaneet anteeksi ja ovat sitä jälkikasvulleen ruokapöydässä aina muistaneet mainita.
Esimerkiksi Pariisissa kaupunkilaiset ovat ylpeitä "proväänssin" ihmisistä, jotka tuottavat herkut pariisilaiseen ruokapöytään. Siellä ei maalaista haukuta, vaan ymmärretään miten hienoa on saada hyvää ruokaa.
Helsinki on todella junttikylä tässä suhteessa.
Sellaista nöyrryytystä eivät helsinkiläiset ikinä ole antaneet anteeksi ja ovat sitä jälkikasvulleen ruokapöydässä aina muistaneet mainita.
Esimerkiksi Pariisissa kaupunkilaiset ovat ylpeitä "proväänssin" ihmisistä, jotka tuottavat herkut pariisilaiseen ruokapöytään. Siellä ei maalaista haukuta, vaan ymmärretään miten hienoa on saada hyvää ruokaa.
Helsinki on todella junttikylä tässä suhteessa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Niin, suurin osa helsinkiläisistä on maaseudulla syntyneitä, joten he omakohtaisesti tietävät maalaisjunttien käytöksen ja ovat tuoneet siitä osan mukanaan
Pariisia, tuskin. Helsinkiläisten maaseudun haukkuminen on hyttysen ininää ja vain pientä vastausta siihen raivoon verrattuna, jota osa maaseudun ja myös maaseurukaupunkien ihmisiä kohdistaa Helsinkiin.
...mitään "maalaisvihaa"
Jonninjoutavoo höperehtämistä tuommoiset huastamiset.
Sota-aikana elettiin elintarvikesäännöstelyä ja elintarvikkeita sai ostaa tietyn määrän kuukaudessa kuponkeja vastaan. Ei siinä mitään nöyristelyä tarvittu. Jos viljelijät sitten laittomasti myivät tiskin alta tavaraa, se kertoo enemmän heidän ahneudestaan poikkeusoloissa kuin mistään muusta. Jokainen käsitti, että sota-aikana elintarvikkeista on pulaa ja sopeutui tilanteeseen.
Kaunaisuutta on toki voinut syntyä tuon laittoman mustan pörssin kaupan vuoksi. Toinen kaunaisuutta aiheuttanut seikka oli karjalaisevakkojen kohtalo. Hei saivat joissain maalaispitäjissä hyvin vastahakoisen ja tylyn vastaanoton. Tästä tiedän henkilökohtaisesti, koska suvussani on paljon näitä evakkoja.
Nämä historialliset seikat eivät kuitenkaan enää nykypäivänä juuri vaikuta. Sen sijaan Maalaisliitto/Kepu on politiikallan antanut aiheutta jatkuvaan närään. Ovathan tähän tietysti vikapäivät myös ne maaseudun ihmiset, jotka ovat äänestäneet tällaista kansaa kahtiajakavaa puoluetta. Ökysiäntien ahneuden varassa toiminut Kepu on pyrkinyt kuppaamaan kaikin tavoin kaupunkilaisveronmaksajia ja pelotellut maaseudun ihmisiä vääristellen muiden puolueiden motiiveja.
Jo naappurimaa Ruotsissa asiat ovat toisin eikä ihmisillä ole syytä tuntea toisiaan kohtaan epäluuloa sen mukaan, asuvatko nämä kaupungissa vai maalla. Ruotsissa ei ole ollut Kepua hallitsemassa ja villitsemässä maaseutua. Piskuinen Centern on reilusti alle 10 %:n marginaalipuolue. Jos meillä olisi osattu ottaa mallia edes Ruotsissa, mitään nykymuotoistakaan kahtiajakautumista ei olisi tapahtunut. Nykyisinkin Suomessa Kepu edelleen vauhkoontuu ja järjestää erilaisia dramaattisia näytelmiä ja itkuvirsi-iltoja, jos saa vähänkin syytä jakaa kansaa. Tällainen sinänsä turha näytelmä koettiin viimeksi kevään budjettiriihen jälkeen.
"Kepu on pyrkinyt kuppaamaan kaikin tavoin kaupunkilaisveronmaksajia ja pelotellut maaseudun ihmisiä vääristellen muiden puolueiden motiiveja."
mm. sinun kirjoituksistasi voi hyvin lukea kuka pelottelee ja ketä ja vääristelee puoluieden motiiveja. Olet siinä mielessä onnistunut hyvin tuossa pelotttelu kampanjassa että kepun ääniosuus on suurissa kaupungeissa jäänyt alhaiseksi.
Suurin osa kirjoituksistasi on suurimmassa osin pelottelua ja toisen mootiivien vääristelyä.
Keoun tavoitteena on tasarvoinen Suomi jossa on turvalliset ja viihtyisät kaupungit jotka pystyvät hyvään yhteistoimintaan elinvoimaisen maaseudun kanssa.
Toisille ei tuo malli synnyttää kovan vastalauseiden myrskyn ja ikäväkseni on myös todeta että myös sinä kuulut niihn jotka vastustavat tuollaista tulevaisuuden kuvaa. Herää vain kysymys että miksi?
Eikö kaupunki saa olla viihtyisä ja turvallinen eikä maaseutu saa olla elinvoimainen?
Niin maaseutu asutti evakot ja siitä aiheuttuneesta aikapommista syytät kepua.
Punaisentalon toveri, STS-Mies hänen viestinsä erottuvat joukosta. STS-pankki osaa läksynsä, sillä tuossa jutussaan on nuotti ja sanatkin lähes 1:1 yhteensopivaa ikivanhaa Otto-Ville Kuusinen & Josif-Stalin linjan CCCP-prokkista...
Silleen ...pankki, pidäpä linjas, säilytä uskosi Neuvostoaatteeseen ja sosialismuksen internaatin ihanteisiin, se aate on jalo ja ikuinen, joskin vain teillä iki-kommareilla...
Seppo Hietanen
ja korkeatasoisia elintarvikkeita mm Saksasta, Espanjasta, Ranskasta, Puolasta, Virosta, Hollannista, Belgiasta ja Italiasta. Päivittäiset laivayhteydet takaa tuoreuden.. Miksi täällä maalaisia vihattaisiin? Myös muuissa maissa olevat laatutuottajat on maalaisia.. Suomalaisjuttien pitäisi pikaisesti käynnistää laatutalkoot ja ottaa oppia keskieurooppalaisista.. Muuten ostajien määrä edelleen vähenee ja siirtyy maukkaimpien eväiden perään...
kuinka monta päivää espanjasta laiva kulkee Suomeen?
Ja ei muuta kuin oppiin miten laadukkaita tomaatteja tuottetaan seuraavastalinkista saa kuvan miten saa aikaan todellsita laatua ;>
http://www.yle.fi/mot/kj081203/kasikirjoitus.htm
lämpötilassa.. Suoraan puutarhoilta.. Kepulainen high-tech tuote´- kasvihuonetomaatti...
Euroopassa on ollut vaativa asiakaskunta vuosisatoja ja sen vuoksi ovat laadullisesti ylivoimaisesti pidemmällä.. Puolasta tulee vielä aarreaitta kulinaristeille, myös suomalaisille..
Ps. Espanjasta laiva kulkee 8 vuorokautta.. Rekka saksan, ruotsin tai balttian kautta 3 vuorokautta ja lämpötila seurattuna... mm. Kesko ja Sok on näiden suurkäyttäjä.. Harva uskoisi määriä, jos kuulisi..
Kohta 60 vuotta Stadissa asuneena en ole koskaan törmännyt kundiin tai friiduun joka vihaisi lantsareita. Tietysti.. kusipäille on tullut joskus vittuiltua ja jos kusipää on ollut landelta niin väärinkäsityksiä on voinut syntyä.
Koko tämä "helsinkiläiset vihaavat maalaisia" on vain joidenkin maalaisten alemmuudentunnon synnyttämää asennetta. Asia onkin siis niin päin että jotkut maalaiset vihaavat helsinkiläisiä.
Ei minun mielestäni Helsingissä tai muissakaan kaupungeissa ole mitään yleistä maalaisvihaa. Vaikka "vihan" sijasta käytettäisiin lievempiäkin ilmaisuja, ilmiö ei ole paikkakuntakohtainen.
Yleensä kysymys on samasta sosiaalisesta ylemmyydentunteesta, joka kohdistuu joskus työläisiin, työttömiin ja nuorempien keskuudessa ns. amislaisiin. Tätä ylemmyydentunnetta on aina ollut ja sitä on ollut myös maaseututaajamissa.
Joskus kysymys on pelkästä piruilusta. Sama ilmiö kohdistuu julkisuudessa maalaisiakin yleisemmin turkulaisiin.
Taustalla vaikuttaa joukkoviestintä. Turkulaispiruilu on enemmänkin paikkakuntapohjaista, esimerkki erkkolaisen lehdistön ja helsinkiläis-tamperelaisen television mahdista.
Maalaispiruilu juontaa paljon kauemmaksi, Suomi-Filmin aikoihin asti. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissahan liikuttiin paljon maalla ja niissä oli mukana vahvoja stereotyyppejä ihmisluonteista, joihin yleisö suhtautuu tunteenomaisesti. Tällainen tyypittely oli jo huomattavasti lieventynyt 1960-luvun jälkeen tehdyissä kaupunkilaiselokuvissa ja televisiosarjoissa.
...Stadissa, jos et ole vähään aikaan käynyt.
Ei täällä kukaan maalaisia vihaa eikä kukaan katsele edes niin huvittuneena kuin maalla töllistellään kaupunkilaisia lomasortseissaan.