Asia on näin että, olen seitsämännellä viikolla raskaana. Olen vasta 18 vuotias . Minulle on varattu aika aborttiin ensi torstaiksi eli olen saanut lääkäriltä jo lähetteen jne.. MUTTA en halua aborttia !!!!jo pelkkä ajatus tekee surulliseksi ja kauhistuttaa. Mutta poikaystäväni painostaa ja vihjaa jättävänsä minut jos pidän lapsen. En opiskele, käyn töissä . Minulla ei ole asuntoa, kotona en voisi lapsen kanssa asua (SE ON VARMA koska olen vanhemmilleni rasite jo nyt )En voisi tietenkään käydä töissä enää ja en saisi vuokrattua asuntoa itselleni, saatikka elättää lastani sitten. Tuntuu että minulle ei jää enää vaihtoehtoa. Onko minun PAKKO tehdä abortti? (en kyllä voi vieläkään kuvittella pystyväni siihen)
Kertokaa mielipiteenne, mitä minun pitäisi tehdä tai mikä olisi parasta minulle.
Kertokaa mielipiteenne, mitä minun pitäisi tehdä tai mikä olisi parasta minulle.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mielestäni suhteellisen yksinkertaista, jos ajatus abortista on sinulle noin vastenmielinen. Olen varma, että on helpompi löytää tapoja pärjätä lapsen kanssa, kuin lopun elämäänsä miettiä vastentahtoisesti tehtyä aborttia. Lisäksi, mikäli poikaystäväsi painostaa tällaisessa asiassa ja vihjailee jättävänsä, ei kyseisen ihmisen kanssa kannattaisi jatkaa suhdetta muutenkaan.
Jos poikaystäväsi sanoo noin, hän lähtee joka tapauksessa jossain vaiheessa, pidit lapsen tai ei. Olen siitä täysin varma. Joillain ihmisillä vain on tapana selvittää eteen tulevat kriisit tuolla tavoin.
Suomessa ei lasta ja äitiä jätetä pulaan, vaikka vanhempasi niin tekisivätkin. (Epäilen tätä suuresti, vanhemmillakin on tapana kasvaa ajatukseen.)
Voimia ja rohkeutta päätöksen tekoon! "Päätös on joka tapauksessa oikea, jos olet sen itse tehnyt."
..aborttia, jos et sitä ITSE halua!! Ota yhteys sosiaaliviranomaisiin ja ryhdy selvittämään tukitoimia. Ole vahva; jos poikaystäväsi on tuollainen, on parempi että lähteekin. Ansaitset paljon parempaa.
Ymmärrän pelkosi, varsinkin kun poikaystäväsi, (sinulle varmasti rakas henkilö) uhkailee, mutta muista että yksikään sinua oikeasti rakastava henkilö ei kiristäisi eikä uhkailisi sinua eikä jättäisi sinua yksin noin suuren asian edessä! Kukaan muu ei saa päättää raskauden jatkumisesta paitsi sinä itse.
Siskoni sai lapsen 18-vuotiaana ja hän muutti pois raskauden aikana pois kotoa. Hän sai kaupungilta asunnon kuudessa viikossa. Nuorena raskaana olevana naisena menet kaikkien jonojen ohi kaupungin asuntoja jaettaessa. Saat tukia ja kaikki tarjottava tuki ja apu kannattaakin ottaa vastaan.
Toivon sinulle voimia! Älä missään tapauksessa kuuntele poikaystäävääsi tai ketään muutakaan jos haluat lapsen!
omatuntosi ja sisimpäsi sanoo. Älä tee aborttia, tulet sitä katumaan koska olet jo nyt noin varma asiasta.
Miten niin sinun pitää lopettaa työt? Pidät normaalin äippäloman ja vanhempainvaallekin voit jäädä ja sitten vauveli hoitoon ja sinä töihin.
Ja kuten muut aiemmin jo kertoilivatkin, nykyaikana yhteiskunta auttaa "teiniäippiä". Saahan kaiken maailman juopotkin rahaa soskusta, sinulle ja vauvalle ne rahat tulevat tarpeeseen ja oikeaan osoitteeseen.
Jos siis haluat hoitaa lastasi 3-vuotiaaksi sekin ihan varmasti onnistuu yhteiskunnan avulla. Isähän on toki myös elatusvelvollinen, joten sieltäkin tulee tukea. Ehkäpä vanhempasi avustavat myös esim. vauvan vaatteilla tai vaikka parilla ruokapussilla?
Itse olen jo 32-vuotias, naimisissa ja vakituisessa työssä, mutta minuakin jännittää tulevaisuus lapsen kanssa, miten pärjäämme taloudellisesti ja muutenkin. Minulla viikkoja on 15 5.
Neuvolaan vain heti soitto ja ajanvaraus ja asiat lähtevät rullaamaan.
Muutamaa mieskokemusta rikkaampana voin myös muiden tavoin kertoa, että jos poikaystäväsi on sinua kohdellut noin ei hän tule jäämään vaikka abortin tekisitkin. Hän ei muutenkaan kuulosta järin mukavalta tapaukselta. Tokihan ymmärrän, että teidän iässä paniikki iskee kumpaankin, mutta asiostahan puhutaan yhdessä eikä painosteta ja uhkailla. Jos siis parisuhde on sellainen kuin sen tulee olla, tukeva ja kannustava.
Tsemppiä ja kertoilehan välillä kuulumisiasi. Ja onnittelut raskaudestasi, sinä olet n. 9 kuukauden kuluttua uuden ihmislapsen äiskä :)
ole hedelmällisyydestäsi ylpeä.
asuntoa tai toimeentuloa et jää,
yhteiskunta pitää siitä huolen.
Sinulle myönnetään kaupungin asunto,
saat asumistukea, ansiosidonnaista äitiyspäivärahaa, lapsilisän ja elatustuen.
Mikäli nämä eivät riitä, saat vielä elatustukea.
Jos haluat lapsen, tunnet, että jaksaisit
kasvattaa lasta yksin ja rakastaa häntä,
anna palaa!
mutta ei myöskään poikaystäväsi ole pakko tulla isäksi.
eli olen ketjun aloittaja ja olen kyllä tyytyväinen että tulin tänne kysymään apua.
Ehkä todellakin on toivoa, koska abortti tuntuu aivan mahdottomalta ja tiedän että se vaivaisi pitkään, kenties loppuelämäni ajan. En ole tähän mennessä vielä kertonut raskaudestani muille kuin poikaystävälleni joten on helpotus kuulla myös toisenlaisia mielipiteitä. Olisi parempi vielä keskustella äitini kanssa tästä, vaikka hän ei varmasti pitämään tästä uutisesta. Ehkä äitikin tottuu ajatukseen joskus.
Sanoin etten voisi jatkaa töitäni kovin pitkään, koska työni on melko ruumiilliista,rankkaa ja kiireistä (siivooja). Ajattelin vain että jos siitä on jotain haittaa sikiön kehitykselle yms. Muuten kyllä mulla ei ole mitään työntekoa vastaan.
Luulen että soitan jo maanantaihin mennessä sairaalaan ja perun aborttiajan!! Ja jos sen teen niin samalla ilmoitan myös poikaystävälle.
Ole vain töissä siivoojana niin pitkään kuin pystyt. Tai tietysti voit etsiä kevyempää työtä, jos se tuntuu liian raskaalle. Joka tapauksessa kannattaa olla töissä mielellään kuutena kuukautena ennen äitiysloman alkua, että saa sen ansiosidonnaisen äitiysrahan. Oletan nimittäin nuoren ikäsi vuoksi, että pari vuotta sitten et ole vielä ollut töissä. Normaalistihan äitiysraha lasketaan parin vuoden takaisen verotuksen mukaan, mutta jos tulot ovat kasvaneet tuon jälkeen yli 20 %, se voidaan laskea kuuden kuukauden mukaan ennen äitiysloman alkua.
Sikiölle raskaastakaan työstä ei pitäisi olla haittaa. Eri asia on, jos työssä joutuu käsittelemään paljon kemikaaleja ym. Työnantajalle kannattaa silloin kertoa raskaudesta hyvissä ajoin, jotta hän voi ottaa asian huomioon ja mahdollisesti voit saada eritysäitiysvapaata, jos työ on sikiölle vaarallista. Olikohan teratologinen tietopalvelukeskus tai vastaava, josta voi itsekin kysellä esim. siivouksessa käytettyjen kemikaalien turvallisuudesta raskausaikana. Netistä löytyy, kun googlettaa.
Se on se avain; jos abortti tuntuu mahdottomalta ajatukselta, älä tee sitä. Äitisi todennäköisesti ei ilahdu uutisesta vielä, mutta hän tottuu kyllä ajatuskeen, niinkuin kaikki muutkin. Sinun elämäsi on se joka tässä muuttuu, joten päätös muutoksesta on sinun. Muut saavat tottua siihen.
Työnteon fyysisyys todennäköisesti ei tuota ongelmaa jos olet hyvässä kunnossa noin muuten. Kemikaalit kannattaa toki tarkistaa, mutta käytetäänhän teillä muutenkin suojakäsineitä tms. vahvojen aineiden kanssa? Tarvittaessa työnantajasi on velvollinen järjestämään sinulle sopivampia tehtäviä jos sikövaaran vuoksi et pysty töitä hoitamaan, jos hän ei pysty osoittamaan sinulle turvallisia tehtäviä (epätodennäköistä) aloitat erityisäitiysloman saman tien. Jos kuulut liittoon, kysele sieltä mitkä oikeutesi raskauden suhteen ovat. Jos et, kolua työsopimuksesi läpi ja netistäkin löytyy alaasi koskeva työehtosopimus jossa nämä asiat määritellään. Jos ei löydy, kysäisen vaikka sukulaiselta joka on siivoojana ollut pitkään :D
Toivottavasti kaikki järjestyy mahdollisimman hyvin! Ja jos apua tai tukea kaipaat (vaikka siinä Kelaan marssimisessa) niin täältä pesee. Ainakin pari keskustelijaa nyt ilmaissut auttamishalunsa.
***
..Pidä lapsi, hänet on sinulle lahjana annettu.
Jos et voi asua kotonasi, kysy kaupungilta/kunnaltasi vuokra-asuntoa,varmasti sellainen löytyy. Vuokratukea saat varmasti reilusti. Jos raskaus sujuu hyvin, voit mahdollisesti hommata määräaikaisen työpaikankin, kun raskaus on niin alussa. Jos miesystäväsi ei halua lasta, päätös on kuitenkin sinun, ja poikaystäväsi on kuitenkin velvollinen maksamaan sinulle elatusapua. Jos hän ei pysty sitä maksamaan, saat elatusavun kunnalta.
Kaikkea hyvää sinulle ja tulevalle vauvallesi.
On ihanaa valmistautua lapsen syntymään, aikaa on mukavasti.
En halua käskeä tekemään mitään mutta pakko huutaa ÄLÄ TEE SITÄ!
Olen varma (niin varma kuin tuntematon ihminen voi olla) että katuisit myöhemmin. Lue muita vastauksia, sieltä tarkempaa tietoa tuista. Käytä niitä! Helppoa se ei varmaankaan ole, mutta sinun täytyy yrittää itsesi vuoksi.
Koska olet töissä saat äitiyspäivärahan palkkasi mukaan. Ilemisesti se ei ole järin suuri koska kotona rasitteena asut? Asumistuki Kelasta korjaa tämän asian. Kelaan kannattaa mennä ihan käymään paikan päälle ja selvittää millaisiin kaikkiin etuuksiin sinulla on mahdollisuus. Jos äippäraha ei riitä on toimeentulotuki sitten lisäturvana.
Asunnon saanet kunnalta aika sukkelaankin kun syy on kotoa muutto ja vauva. Tiedustele sitäkin kunnastasi niin asia alkaa selvitä.
Ei todellakaan ole pakko tehdä aborttia vaan kyllä yhteiskunta tulee hätiin ja apuun tuossa tilanteessa. Voi olla että sossu ei houkuttele, mutta moni asioi siellä laiskuuttaankin ja siksi ettei viitsi muuta ja sinulla on huomattavasti paremmat syyt! Helppoa ja loistokasta eämä ei tule olemaan, mutta varmasti pärjäilette ihan suht mukavasti jos niin tahdot.
Onko sellaisella poikaystävällä väliä jonka toive menee noin pahasti ristiin omiesi kanssa? Kyllä se sydäntä riipaisee, mutta helpottaa aikanaan. Voi olal että koko kaveri huomaakin ettei tilanne ole niin paha kuin ensinäkemällä näytti ja onhan hän tulevan lapsen isä joka tapauksessa.. Välejä ei siis kannata rikkoa vaan yrittää sopuisaan rinnakkaiseloon vaikka välillä joutuisi nielemään jotakin karvastakin..
Tässä on viikko aikaa selvitellä asioita joten mars eri tahoille selvittelemään miten elämä luonnistuu kodin ulkopuolella. Niin ja kannattaa varmaan vielä jutella sitä muuttoa ennen sen kotiväenkin kanssa, voi olla että siellä voi mieli muuttua..
eli jos et halua aborttia, niin älä tee sitä.
Raskautesi ei estä sinua tekemästä raskastakaan työtä, mikäli raskaus etenee normaalisti ja työsi ei aiheuta esim. supistuksia. Automaattisesti ei kannata kuitenkaan siivoojankaan töistä luopua raskauden takia. Mikäli työ käy terveytesi tai sikiön terveyden päälle, olet oikeutettu sairaslomaan ja mahdollisesti erityisäitiyspäivärahaan (tätä vähän epäilen työssäsi).
Helppoa sinulla ei varmasti ole, menosi kasvavat kun muutat pois kotoa ja saat lapsen, mutta et sinä tyhjän päälle kuitenkaan putoa. Mutta älä odota selviäväsi ilman sentin venytystä. Äitiysloman ajan saat äitiyspäivärahaa, lapsen isä on velvollinen maksamaan elatusapua (tai sitten sen maksaa kunta), lapsilisä ekasta lapsesta on 100 euroa kuussa. Käytä kirppareita, niistä saat edullisesti hyviäkin tarvikkeita. Ota ihmeessä äitiysavustuspaketti. Kestovaipoissa säästää rahaa pitkän päälle, ja imetys on tietyllä tavalla ilmaista (siis ei lisäkuluja lapsen ruuasta useaan kuukauteen jos vain täysimetys onnistuu). Äitiysloman jälkeen, jos haluat hoitaa lasta kotona, tuet tippuvat, kun joudut pois äitiysrahalta saat kodinhoidon tukea (olikohan 300 euroa kuussa miinus verot, sillä ei paljon juhlita.)Siinä vaiheessa saattaisit saada kunnalta jotain, lisäavustusta.
Etsi muita samassa tilanteessa olevia, esim. www.yahoo.com sivuilta voit etsiä keskusteluryhmiä, joilla on samaan aikaan synnyttäviä äitejä, yksinhuoltajia tai muuten vain vanhempia. Verkostoidu, ja älä arkaile pyytää apua kun siltä tuntuu. Vanhemmuus on antoisaa mutta kyllä ensi aikoina todella raskasta.
Älä mene aborttiin vasten tahtoasi. Punnitse asia tarkoin, jos vielä päädyt keskeytykseen on sinulla muutama viikko aikaa.
Voi herran jumala!
Et tietenkään tee jos et halua, päätös on sinun, ei poikaystäväsi. Jos poikaystäväsi jättää sinut, sitten jättää jos on sellainen kusipää.
Lapsi on ihana lahja ja jos nyt teet abortin, ei välttämättä sinun kohdallesi koskaan satu samanlaista tilaisuutta, ja sitä sitten kadut loppuikäsi. Et tee aborttia jos et halua, päätös on sinun eikä sitä voi kukaan muu kuin sinä.
Saat varmasti kunnalta apua tässä.
Peruutat heti ensimmäisenä abortti ajan ja alat toimia!
Hyvää kesänloppua sinulle.
Öö, olen tosi pahoillani tilanteesi puolesta ja kuulostaa kieltämättä aika huonolta, mutta jos et kerran halua aborttia tehdä niin älä hyvä ihminen tee sitä! Ainakaan kenenkään muun takia!
Päätellen kirjoituksestasi olet juuri sellainen ihminen joka myöhemmin katuisi aborttia. Älä tee itsellesi sitä, että surisit menetettyä lasta vuosikausia. Mieti tarkkaan, voitko säilyttää mielenrauhasi jos nyt teet abortin, vaikka sen myötä taloudelliset olot kohentuisivat? Jos et voi, niin sanoisin että silloin sinun on parempi harkita lapsen pitämistä, vaikka se ei varmasti tule olemaan helppoa, kuin menettää oma mielenrauhasi.
Poikaystäväsi kuulostaa sialta, anteeksi nyt vaan. Sanoisin että ihminen joka tuolla tavalla uhkailee ei ole oikeasti todella rakastunut, ja vaikka itse olet varmasti eri mieltä, niin näetkö itsesi pysyvän ikuisesti yhdessä hänen kanssaan jos hän kykenee noin julmaan kiristykseen?
Itse olen aborttioikeuden kannattaja ja luultavasti tekisin tilanteessasi abortin, mutta toisaalta olen varma että en jäisi kaipaamaan syntymätöntä lasta, toisin kuin sinä selvästi. Älä tee mitään vastoin omaatuntoasi! Ota vaikka yhteyttä johonkin sosiaalityöntekijään (katso kaupungin nettisivuilta) tai soita johonkin auttavaan puhelimeen ja käy juttelemassa. Kuulutko johonkin kirkkoon? Ehkä sieltä voitaisiin auttaa tai edes opastaa tässä tilanteessa?
..ei voi sinulle kertoa mikä on parasta sinulle, mutta jos et itse halua aborttia, et sitä tee!Sinulla on oikeus päättää asioista mitkä tapahtuvat sinun kehossasi..mitä sitten jos poikaystäväsi jättäisi sinut?Olisihan se raskasta kyllä, mutta näin vanhempana, ja melko saman kokeneena voisin sanoa, että jos mies on niin lussu että uhkaa jättävänsä sinut jos et tee aborttia, hän ei ole sinun arvoisesi..miehen, tai siis tässä tapauksessa näköjään POJAN, tulisi yhtälailla ottaa vastuu teoistaan! Mikset voisi olla töissä?Sinullahan on tässä melkein 8 kk:tta vielä aikaa olla töissä, hankkia rahaa ja oma asunto!(jos et pysty vanhempien luona asumaan)...kun lapsi tulee, saat lapsilisän 100e, plus äitys/vanhempainrahan(määräytyy v.05 tulojen mukaan, mitä enemmän tuloja, sitä parempi vanhemp.raha, min. kuitenkin 15,2e/pvä), asumistukea, elatustuen(min. 118e), ja sossusta voit myös saada toimeentulotukea, riippuen tietenkin vuokrastasi ja muista menoista ja tuloista...sossusta voit myös käydä kysymässä nyt apua siihen että pystyt muuttamaan..minä sain sossusta aikoinani vuokravakuuden, koska muutto oli pakollinen eikä minulla ollut silloin laittaa reilua 1000e vuokratakuisiin...mikset pärjäisi yksinäsi kun muutkin yksinhuoltajat pärjäävät...serkkuni sai lapsen kun oli 17 vuotias ja ihan hyvin hänelläkin on mennyt...vaikeata se varmasti on, nuorena ja yksin kasvattaa lasta, mutta jos siitä selviää nuoremmat, niin selviät sinäkin!ja aina on apua saatavilla jos tuntuu että omat voimat eivät meinaa riittää!
jos et itse halua!!!se jäisi vaivaamaan mieltäsi. nuorille on tarjolla ensikoteja joissa voi olla lapsen kanssa mutta en tarkempaan tiedä millaisia ne ovat.Lapsesta saa lapsilisää ym.tukia joilla tulee jo ainakin osittain toimeen.mieti vielä kannattaako uhrata lapsi sellaisen miehen takia joka ei ole valmis sitoutumaan kanssasi vaikka lapsesta tulee iso vastuu.siis kannattaako lapsi abortoida jos toinen ei halua ja kiristää lapsellisesti jättämisellä???
Jos todella haluat lapsen, niin tottakai pidät vauvasi. Sinulla on oikeus päättää elämästäsi ja vartalostasi. Ensikoti voisi kohdallasi olla hyvä ratkaisu http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/2toiminta/1ensi.html
Kannattaa myös katsoa Mannerheimin lastensuojeluliiton sivut, saa tukea myös vanhemmuuteen http://jkk.mll.fi/
Onnea ja voimia sinulle!
Mulla on lähes tulkoon samanlainen tilanne kun sulla.. Mulla on vasta ikää tosin 17 mutta lapsi syntyisi samana vuonna kun täytän 18.. Poikaystäväni on abortin kannalla.Minä en. Ajatuskin kuvottaa.. Poikaystäväni sanoi että ei ole välttämättä vielä valmis isäksi koska ei ole töitä eikä omaa asuntoa.. Että lapsella ei välttämättä olisi vakaata tulevaisuutta.. Ei varsin.Ole sanonut jättävänsä..
no mihin ratkaisuun päädyit??
päätin pitää lapsen. :) ja olen nyt kyllä onnellinen päätökseeni, tiedän että abortti olisi ollu liikaa mulle. Nyt on asuntohakemukset laitettu ja jatkani töitäni vielä toistaiseksi muutaman kuukauden ainakin. Helppoa ei kyllä tule olemaan lapsen kanssa mutta en kadu tätä päätöstä. Poikaystävälle ilmoitin maanantaina ja sen jälkeen hän ilmoitti melko selvästi ettei halua halua olla mun kaa missään tekemisissä. Ei edes vastaa puheluihin enää joten en ees yritä. On sitten pakko selvitä ilman hänen apua.
Että tälleen kävi.
P.S. Oletko nimimerkki "Maybebaby?" jo päättänyt mitä teet? Olisi mukava kuulla myös muiden kuulumisia joilla on sama (tai melkein)sama tilanne kun mulla :)
Sinulla on vielä aikaa miettiä miten asiat hoidat.
Toisaalta on ikävää, mutta toisaalta myös hyvä että poikaystävä sanoi selkeästi että hän ei oo mukana.
Nyt tiedät mikä on todellinen tilanne eikä aikaa mene haaveiluun.
Yritä järjestää asiat mahdollisimman hyvin ennen kuin lapsi syntyy maailmaan.
Onnellista odotusaikaa sinulle!