Pakko ruveta tilittää tätä paskaa pois itsestään. Yli kymmenen vuotta olen jaksanut paniikkihäiriötä, ja kaikkea mitä siihen liittyy, enkä vieläkään ole tottunut tällaiseen simppeliin asiaan, kuin
: tuijottaminen. Siitä huolimatta olen päivittäin liikkunut ja tehnyt suht kaiken mitä olen halunnut tehdä. Helvetin tuskissa kylläkin, yksinkertaisesti ja lievänä sanottuna. Eikä kyse ole pelkästään ajatuksesta että joku esim.bussissa, metrossa tai jossain tuijottaa jotenkin negatiivisesti tai vittuuntuneesti. Myönteisetkin itseen kohdistuvat kommentit, ehkä katseet - ihme kyllä - saavat vitutuksen nousemaan, tulee vain sellainen olo että EI KERTA KAIKKIAAN JAKSA. Ensimmäistä kertaa on näiden 12-13-vuoden aikana on lopullisen luovuttamisen maku suussa, ja olen huomannut että viime aikoina yhä useammin toivon iltasin nukkumaan käydessä etten enää siitä nousisi. Kuitenkin järjenvastaisesti pidä elämästä todella paljon, mitta vaan on täynnä....suhde "elämäni naisenkin" kanssa kaatui vuosien jälkeen tähän samaan ongelmaan. Huvittaa, mutta en kestänyt myönteisiäkään kommentteja edes häneltä sen enempää kuin paskamaisia. Crazy me.
: tuijottaminen. Siitä huolimatta olen päivittäin liikkunut ja tehnyt suht kaiken mitä olen halunnut tehdä. Helvetin tuskissa kylläkin, yksinkertaisesti ja lievänä sanottuna. Eikä kyse ole pelkästään ajatuksesta että joku esim.bussissa, metrossa tai jossain tuijottaa jotenkin negatiivisesti tai vittuuntuneesti. Myönteisetkin itseen kohdistuvat kommentit, ehkä katseet - ihme kyllä - saavat vitutuksen nousemaan, tulee vain sellainen olo että EI KERTA KAIKKIAAN JAKSA. Ensimmäistä kertaa on näiden 12-13-vuoden aikana on lopullisen luovuttamisen maku suussa, ja olen huomannut että viime aikoina yhä useammin toivon iltasin nukkumaan käydessä etten enää siitä nousisi. Kuitenkin järjenvastaisesti pidä elämästä todella paljon, mitta vaan on täynnä....suhde "elämäni naisenkin" kanssa kaatui vuosien jälkeen tähän samaan ongelmaan. Huvittaa, mutta en kestänyt myönteisiäkään kommentteja edes häneltä sen enempää kuin paskamaisia. Crazy me.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämä Suomi on sellainen maa, että täällä kyllä tuijotetaan kaikkia ja mahdollisimman pitkään vaikkei ulkonäössä olisi mitään erikoista. Ulkomailla käydessäni huomasin, että siellä ei todellakaan ole samanlaista kyttäyskulttuuria kuin täällä. Bussiinkin kun saatana astuu ja kävelee taakse istumaan niin kyllä siellä monta pärstää seuraa niin saatanan kiinnostuneena ja hartaasti että kuka tuli sisään. Vittu että vituttaa minua kanssa!
Totta jokaikinen sana. Suomessa kaikki tuijottaa kaikkia. Nimenomaan pahalla. Arvostelevasti. Kateellisina. Hemmetin tyhjäpäät oikein. Menee sitä minne vaan, kauppaan, kirjastoon, bussiin, leffaan, ihan minne vaan, niin kaikki tuijottaa. Kuin pässit. Kuin ameebat. Kuin imbesillit. Rupee välillä oikeen naurattamaan ihmisten toiminta..suomi ja suomalaiset. Hohhohhoi. Muuten nauraisin kaikille näille aivottomille päin näköä ja kysyisin jopa aina, että tarviiko tulla lähemmäs vielä, mutta hitto kun toisinaan kärsii paniikkihäiriöitä. Liekö yhteiskuntamme syytä?
muunkinmaalaiset tuijottavat, ja myös kommentoivat helpommin, mutta se ei ole ehkä niin negatiivissävyistä.
juu, on kans tullu huomattua toi tuijottaminen. tosi veemäästä! varsinki teinitytöillä näyttää olevan oikein "must" tuijottaa kaikkia ohitte käveleviä, ku halpoja makkaroita ja joskus sitte nauraa avoimesti ja kommentoida jotaki tapaan "vittu mikä dorka" vaikka tyyppi olis ihan normaalin näkönen. mistä johtuu? tuntuu tosiaan siltä, että vaikka ihminen olis minkä näkönen, niin aina joku kyylää täälä päälle. pitääs ehkä harkita harry potterin näkymättömyys viitan pölläämistä, niin eipä olisi enää ihmisillä mitä tuijottaa...heh heh..